Oletteko tehneet työkavereillenne jekkuja?? Kova halu tehdä pientä kiusaa, muttei niin että se ei loukkaa ketään..vinkkejä kiitos!!
Hupailua töissä
hoitsu1
81131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
yleensä tehdään töitä... Taidat olla kkovin nuori. Muista, ettei kenenkään turvallisuus saa vaarantua ja potilaiden turvallisuudentunne ei saa häiriintyä.
kyllä meillä tehdään välillä toisten hauskuuttamiseksi piloja.. niitä todellakin tehdään vain työkavereille, ei asiakkaille!!
työpäivä piristyy kummasti!
ja onhan niitä muitakin työpaikkoja kun sairaala..
huumorihan on se voima jolla jaksaa eteenpäin...
Rakenneltiin tyhjään huoneeseen tyhjään sänkyyn potilas katetripusseineen huiveineen tippoineen päivineen. Soitettiin sitten päivystävä lääkäri katsomaan osastolle tullutta potilasta. Hänen huumorinsa ei kestänyt :-).Muitaki jekkuja on tullut tehtyä, mutta ei koskaan niin, että potilaiden hoito olisi vaarantnut tai he olisivat oikeasti olleet siinä millään lailla välikappaleina.
Joo meillä vaihtovat osastolla kamerat uudempiin ja vanhat jäi meille.Yövuoron aikaan kiinnitettiin yks naisten(henkilökunnan) vessan kattoon ja laitettiin kameranledille patterilta virta.Näytti siltä että se toimis...oli aiheuttanut kahvipöydässä pienoisen keskustelun...kaiken näköisiä pieniä lamppuja ja kortteja tulee jatkuvasti väsättyä...ainakin jos tekee virheen tai unohtaa jotain
työskentelen röntgenissä ja olemme tehneet työkaverille esim. sellaisen pilan että olimme tehneet aidonnäköisen lähetteen ( muinoin oli paperilähetteet!) ja potilaan nimeksi laitoimme jonkun vähän hölmöltä kuulostavan. Työkaveri meni sitten aulasta huutelemaan tätä potilasta herättäen hilpeyttä koko aulassa, ennenkuin itsekin tajusi huijauksen. Pienet käytännön pilat kuuluvat ehdottomasti myös sairaalaan, tietenkin työtä häiritsemättä.
P.K. Kaikki?
Jossain oli sellaisen "potilaan" nimenä Strofi, Kata.
Aikaahan tuo vie ja pari kasettia saattavat tulla turhaan leimatuiksi, mutta kai se on sen väärtti. Minua on jekutettu ultrassa, että radiologi mukamas tarvitsee apua kivesten ultraäänessä tutkimuskohteen kiinnipitämisessä.
Kaikenlaisen oudon huuteleminen sisäpuhelimeen on myös hauskaa. Minä tapasin kutsua radiologia katselemaan kuvia runomuodossa ja kerran kuulutin työkaveria "Herra Virtanen, herra Virtanen, teitä kaivataan digissä"-tyyliin, jolloin osastonhoitaja uteli että ketä oikein kuulutin. Mainitsin "Virtasen" lempinimen ja osastonhoitaja vaikeni. "Virtanen" kyllä osasi tulla paikalle.
Iloinen työilmapiiri nostaa tehokkuuttakin, ellei touhu mene liian iloiseksi.
Olipa kerran päivystyksen odotussaliin jostain kolosta madellut jonkinsortin kiitäjäntoukka, sellainen n 8cm pituinen ja sormenpaksuinen.
No tietysti laitoimme sen näytepurkkiin ja tulostimme mukaan tarrat verinäytteistä(veriryhmä, x-testi, jne) mitä siitä halusimme ja lähetimme putkipostilla labraan.
Pian tuli elävä kiitäjäntoukka putkipostilla takaisin mukana paperi jossa luki: "Juuri ennen näytteenottoa potilas tuli huonovointiseksi, joten pyydämme ystävällisesti laittaamaan potilaalle tipan ja antamaan pahoinvointilääkettä ennen näytteenottoa. Kiitos"
No "potilas" pääsi kyllä takaisin luonnonhelmaan tämän sairaalareissun jälkeen, ja labrantäditkin kyllä hymyilivät päivystyksessä vieraillessaan.
Mun soiva muki teki työhuoneessamme välillä ihmetystä.
Kesken kokouksen nostin mukia ja kaikki hätäiset kävivät koplaamassa taskujaan onko se heidän kännykkä!
Viaton hauskuus on parasta.