Kertoisitteko, missä olette tavanneet elämän- tai seurustelukumppaninne ?
Tää on vai se vanha juttu, kun ei tahdo löytyä sitä sielunkumppania millään...
yhtä sun toista olen yrittänyt (ravintolat, netti, harrastukset jne).
Tää on vai se vanha juttu, kun ei tahdo löytyä sitä sielunkumppania millään...
yhtä sun toista olen yrittänyt (ravintolat, netti, harrastukset jne).
Vastaukset 39
Vanhimmat
sulhaseni Pel Le Peloton (ranskalais-espanjalainen nimi) tapasimme toisemme Eiffel-tornin juurella. Olin juuri nuuskimassa kukkakimppua, jonka olin saanut ystävälliseltä torimyyjältä ja ihailin lunneja ja kiirunoita, jotka lentelivät tornin ympärillä tehden sydämenmuotoisia kaaria taivaalle.
Yht`äkkiä huomasin vierelläni komean miehen, joka oli luonut minuun ihailevia katseita sanojensa mukaan jo varttitunnin verran uskaltamatta tulla keskustelemaan kanssani. Hän luuli minua, pitkää, uljasryhtistä vaaleaa suomalaisnaista ylpeäksi. Minäkö ylpeä? Totta kai minä olin.
Pel Le Peloton ei ollut kuka tahansa tavis vaan Ranskan Yhdysvaltain suurlähetystön työntekijä, joka oli palvellut mm. Jimmy Carterin adjuntanttina Washingtonissa. Carter oli siis aikoinaan Yhdysvaltain presidentti.
Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Ja... no jatkon te tiedättekin.
miksen mää en ossa noin hyvin valehdella?
...puhut tai kirjoitat mitä sylki suuhun tuo. Vain mielikuvitus on rajana/kattona. Ei se ole vaikeaa ollenkaan. Se on melkein yhtä helppoa kuin neuvojen antaminen muille.
lässytystä, miksi vaivaudut moisia kirjoittelemaan. Kysyin huvikseni jotain ja toivoin, että jotkut ehkä vaivautuvat vastaamaan kysymykseen. Eikös kirjallista ilmaisua, satuja tai muuta runoilua, varten ole oma palstansa ?
jalkojes juureen, ja opin.
näki jopa vaivaa ,tukeakseen aloitustasi.
Ehkä samalla toivoi pienen hauskanpidon olevan sallittua,mutta sinulla onkin naama norsunvitulla.
Noin ikävien tyyppien olisi parempi mennä vessan taakse itsarille.
missähän kohdattaisiin,mutta olet Sinä liian topakka näin rauhalliselle miehelle.
tuo 'Mrs.Romantican' tarina mitenkään nauruhermoja kutitellut, vähän vois vielä kirjoittelija harjoitella...Hyvä ja fiksu samoin kuin hullukin huumori on ihan eri tasolla.
Eikä kenenkään huumorintajusta, puhumattakaan naamasta, tämän palstan kirjoitusten perusteella kannata kovin pitkälle päätellä. Sinun tasostasi kertoo paljon, tuo viimeinen lause: aika tylyä ja tyhmää mennä kenellekään itsemurhaa toivottamaan !
kirjoittaa tänne noin humoristisesti. Voit häiritä palstalaista, jonka suupielet voivat nousta ylöspäin. Toimenpiteen harvinaisuus voi aiheuttaa hänelle sekä fyysistä että psyykkistä kipua.
Onni ettei lehmät lennelleet, vaan etelän asukit, lunnit ja kiirunat ;))
Me tavattiin ajanmukaisesti aikoinaan, p-rallissa.
juhlissa 4vuotta sitten,tai oltiinhan me töissä nähty,ja katseltu toisiamme sillä silmällä,mutta ne juhlat sit lopullisesti sysäsi meidät yhteen,,,,oltu nyt yli neljä vuotta yhdessä...mies täyttää 40,minä nainen 54v,,,ja rakkaus loistaa.
Kannatan live-tutustumista, nettitreffailu on ajanhaaskausta! Lähetellä nyt viestejä tuntemattomille ihmisille (tätäkin olen kokeillut) ja sitten viimein tavata vaan todetakseen ettei natsannut. Kemia kun on niin kumma juttu että sen huomaa vasta nokikkain ollessaan, ja se on kuitenkin suhteen onnistumisessa kaikkein tärkein sano muut mitä sanoivat yhteisistä harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista... PAH!
En minäkään alkaisi nettitreffeille jos olisin vapaa. Karaoketansseissa minä tapasin omani. Meilläpäin on sellaisia karaoketansseja joissa käy todella paljon ihmisiä ihan selvinpäin, niin laulajia kuin vain tanssijoitakin, jos sitä alkoholia karttelee.
Minä käyn miesystäväni kanssa niissä koska karaoketanssit on siksi kivat, kun niissä oppii tuntemaan laulajia ja niiltä voi toivoa mieleisiään kappaleita.
Laita vaan jotain vähän avonaista ja nättiä vaatetta päälle, huulipunaa ja menoksi.(niin siis jos olit nainen).
Ravintoloissa en käy ja netissä tutustuminen on jäänyt vain kirjoitteluasteelle. Olen kai liian laiska tehdäkseni asian eteen mitään. Uskon kohtalon johdatukseen, jos on tullakseen.
suomiseuran tansseissa.
löytää mies. Siitä vaan valitsee ken kauimpana seisoo pisuaaria ja osuu kohteeseen. Miehessä on potentiaalia. Kirkua ei saa, hämmentyneenä vain katsellä ympärilleen kuin että tulinko väärälle puolelle.
Kiitos vinkistä!
Iltaa vaan kaikille kirijoottelijoolle ja lukijoolle.
No ei oo vielä ny ainakaan löytyny ja en oo kyllä ettinykkään.
Jos se täs kevätpuolehen alakaasi olemahan sellaasta sähköä ilimaas notta jos hyvinki jäis jonkunlaanen haalarinlahkeesehen. Eihän se ny ihan maharootonta oliis, tierä mihinä tuloo vastahan.
Elämä on pieniä ja välihin isompiaki ihimeetä täynä, miten ny milloonki.
Vaimoovainaan tapasin tai ens kerran tavattihin syys-sateesella maantiellä, ilta pimiäs ja minä ajoosta tuloos, työkamppehet niskas. Siinä seisoo sellaanen vaaliatukkaanen tyttö autonsa vierees, oli alakanu se autoo oikkuulemahan vesisatehes ja ei päässy jatkamahan matkaansa ku oli alakanu nykimähän ja sammunu siihen. Kylymäki sillä oli, mä sanoon notta mee sä tuanne kuorma-autoon hyttihin lämpöösehen istumahan niin mä teen täällä pellin alla ihimehet sillä aikaa.
Kyllähän mä heti tiesin ja osasin korijata sen vian. Virranjakajan toinen kannen kiinnitysjousista oli auennu ja siitä menny kosteus vesisatehes hiilipölyysehen sisäpintahan. Sehän sotkoo sen käynnin ihan kokonansa. Taisin mä siinä hänelle eherootella sitten jotta jos mä huoltaasin pitempähänki ku tua autoo on nuan kovasti huonokuntoonen ja kyläntie on pitkä. Siitä se alakas se meirään nelijännesvuosisaran mittaanen yhteenen taival. Yks poikaki sitten touhuttihin ja ihan omaa tekoonen, meistä tuli oikia perhe.
Oli minulla tuuria ku hänet löysin, onnipotkaasi seppää oikeen syylingit jalaas.
Hän on ny tualla pilvien päällä, päivän tuolla puolen. Mä jatkan tätä polkuani, tätä elämäni mittaasta "juntuani" yksin ja joka päivä mä läheestyn häntä. Hyviä vuosia ne avioliitto vuoret oli, parhaita mun elämässäni. Muhun ei vaan saa kenenkään rakastua, ku tällaanen pitkähän yksin asunu leskimies on naisille kaikkeen huonoon vaihtoehtoo.
Sehän syrijin syö, seliin makaa ja puhuu aina akka vainaastaan.
terv. seppä ja kohta kysienleikkuuksehen joutuva pieni kultaanen Tiitu-kani. Ku täs saunas on oltu niin sitten leikatahan Tiitun kynsiä pikkuusen lyhyemmiksi. Puhuun jo Tiitulle jotta tänä ehtoona leikatahan, saa ny nähärä onko sitten rauhas mun syliis sen aikaa. Kyllähän Tiitu muutoon oliis mutta ku sillä on tuata touhua niin monenmoosta jotta ei taharoo malttaa istua paikoollansa.
..kaunis kertomus elämästäsi, osaat kertoa niin värikkäästi, satuttavasti.
Olet mielestäni onnenpoika. Olet saanut kokea elämässäsi suuren rakkauden, kaikki eivät saa kokea sellaista koskaan, koko elämänsä aikana. Siksi on helppo ymmärtää, miten vaimosi varhainen kuolema on sinua satuttanut.
Toivon, että antaisit itsellesi jo uuden mahdollisuuden löytää onnea ja iloa elämääsi, sellaista lämmintä huolenpitoa. Olet niin mukava ja lämminsydäminen, että ansaitsisit jonkun ihanan elämänkumppanin.
kokeillut, mutta eipä ole kumppania löytynyt. Miehet tuntuuvat pelkäävän itsenäisyyttäni, kun olen jo 17 vuotta ollut yksin, paria seurustelusuhdetta lukuunottamatta. Joillekin tuntuu sekin olevan kauhistus jos käy liian innokkaasti tanssimassa. Eipä sieltä tanssireissuiltakaan kyllä ketään ole löytynyt, yhden illan juttuja kyllä olisi tarjolla, mutta niitä kun en huoli.
Sellaasta soon välihin niin tuhannen tylsää ainaanen yksin olo. Sitten taas menöö paremmin ja aatteloo notta hyvähän mun ny täs on elää ja elämä nauraa röhönaurua ihan koko naamallansa. Itte oon sellaanen ainaanen ettijä, sellaanen seuloja ja taira sen valamiimpaa tullakkaan.
Soon justihin ku sellaasta verkoonpaikkaajan touhua.
"Hakko, hakoo, mutta ei sois löytävänsä. Jos se onkin niin jotta se ainaanen ettiminen onkin sitä parasta antia yksinääselle. Se sellaanen toivoos elämäninen. Justihin samoon ku oliis syys mettällä, se pyyntihän soon joka siinä viehättää, ei niinkään se saalis.
Pitkähän säkin oot yksin ollu ku jo sen 17 vuotta. Minulla vasta tuloo kesäkuus kymmenen täytehen.
terv. seppä ja Tiitu kulta, täältä meirään kotoa vaan.
Viiden kuukauden päästä avioon ja nyt jo 30 vuotta kimpassa.
melkoisen tehokkaasti toimittu :)
Iltaa Sinulle Pirre ja hyvä ku kuuloo Sun äänesi, kaulasta puristaasin Sua ja kovaa jos oliisit lähempänä. Olla rookattu pitkähän aikahan. Joko Susta se flunssa on parantunu??
On varmahan. Saunas jo kävin ja leikkasin Tiitu kullan kynnet. Parihin kertahan se yritti karata mun syliistä ku soon niin jalakava. Mä sanoon notta ku kaikilta muiltaki pieniltä kani lapsilta leikatahan kerran kuus kynnet ja sehän ny kuuluu ilimanmuuta ohojelmahan. Noon ny lyhkääset ja taas menöö muutaman viikoon. Mä oon teheny tualla pajaas vaan remonttia ja yrittäny olla mielestäni ahkera, aina päivä iltahan. Tällaasta vaan arkielämää meillä täällä ollu ja oltu terveitä. Viikoot menöö nopiasti ja päivät iltahan. Täs istuskelen aluuskalsariis villasukat jalaas. Pitää keittää vielä pari kupillista iltateetä ja kattoa mitä tänne ihimiset kirijootteloo. Hei ny pikkuuseksi aikaa.
terv. Pirreä kaivannu seppä ja Tiituki on ihimetelly notta mihinä sä oikeen oot. Hyvä ku oot tallees.
seppä pohojanmaalta, ja Tiitu "rääpäles"..:)
Enhän mie ole täältä mihkään menny, eilenkin tehtailin aloituksen, - ja näköjään siitä ei tykätty, olivat poistaneet ylläpidon toimesta kai :))
Mutta ei se mittää, en mie kovin ihmeellistä siinä sanonut, pikkuisen vain kritisoin venäläisille maansa myyjiä :) - liekö kielletty puheenaihe sitten, ja ihmettelin niitä nyky palkkoja siellä maassa. :))
Kynsien leikkaaminen onki tarkkaa puuhaa jottei ota liikaa, verikynteen asti, - sitten et saisi Tiitua kiinni operaation uhatessa..on nääs kokemusta koirankynnen leikkuusta.
Muuten, eikö olekin jo selvää kevään tuoksua ilmassa, huomasin yhtenä pakkasaamuna..
Minulla on täällä sellainen pikkuinen kilkattaja yö kylässä, jäi vielä toiseksikin yöksi; äiti tuossa soitteli ja oli hieman katkera kun sanoin ettei lapsella ole yhtään ikävä..:))
Huomenna palautamme hänet oikeille omistajilleen, - on jo kuusi vuotias eskarilainen, eihän ne enää sen ikäiset niin kovin ikävöittte...:)
Onko teillä siellä lakeudella yhtään lunta, - meillon niin että hiihtämään päästään.
P.s. kiitos haleista..
luulin että sie se siellä rotkonreunalla kiikuit, - huhhuh olipa siinä paha paikka jollain rekkamiehellä , - mutta loppu hyvin, kaikki hyvin :/
siellä se istua näpötti penkillä ja orotti elämäsä miästä,ja se mies tuli.
Ei valkeel ratsul vaan ruostesella simkalla,tansseihin olivat neitoset menossa.
Enhän minä silloin osannu tansat,en muute nykkään vielä,mut enkelin sanoja lainatakseni.
Mää pitelin niin ihanast,se riitti ,mont kertaa on uhannu lähtee mut ain se valehtelee.
Juur äsken saunas kehuin sitä,juur sopivaks luonteeks mulle,pysyy varsinainen viheltäjä aisois.
tavattu.
Olisko syynä se, etten saanut oppia tanssaamaan enkä juottoloissa kulje. Netistä oon kattellu van hyvää en saa ja huono ei kelpaa. Semmonen ihan tavallinen, ei (kovin) lihava saattais olla sopiva jos kemiat passaa.
Eipä nuita semmosia kyllä ole kuin saduissa.
Missäpäin asustelet???
..tuon kauniimmin vaimostansa kertoa. Arkielämän tosirakkautta. Onnea sinulle sinne Turkkuseen.
vanahapoika, näytäpä nyt miehuutes..:)
Viittaan alapuolella olevaan tekstiin :))
hävitä,kun alettiin kyseleen että missä asuu(pelkääköhän naisia) vai mikä????
Liian hyvälle oppineet...)
etelärannikolla. Saatan muuttaa kauemmas joskus, riippuu mistä roikkuu...
Itse olen löytänyt ihan tavallisista lavatansseista.
Kuulin tarinan, eräästä ensitapaamisesta
paviljongin puuceestä, missä miesten ja naisten
vessat oli vierekkäin.
Molemmat kurkkivat samaan aikaan siitä reiästä.
Totesivat, että heillä on paljon yhteistä, ja
alkoivat seurustelemaan.
se oli menoa ensi tanssin jälkeen.
Etsimäni nainen löytyi tuolta naapurista..40 palstalta..
Välimatkaa on asuinpaikkakunnilla mut ei haittaa..järjesteltiin asiat niin että muutan hänen luo tai ostamme/vuokraamme isomman asunnon hänen asuinpaikkakunnalta.
Työasiatkin sain järjestymään kivasti mieleisekseni. Mahd. muutto ja työasiat on ajateltava avoimesti kun oikealta tuntuva on löytynyt.Pienet säröt ovat todellakin vain pieniä eivätkä ne voi olla syitä siihen miksi se tai se ei olekaan sopiva.
Tietty, meillä kaikilla on joitain asioita mistä ei voi tinkiä. Suhdetta suunnitellessa ei sinisilmäinenkään saa olla.
Lähtökohta on että molemmat TODELLAKIN ovat "tosissaan" liikkeellä..
Onnea matkallesi..:))
taas kiinnostus lyhyeen. Pelkkää provoa se oli tämäkin. Lihavat akat päissään vain provoilivat...
sanottu.
...siellähän me kolme vuotta sitten tavattiin.