ihastuminen on ihan hullua, on ikävä sun ihanaa hymyäsi :(
Miksi aina ihastun varattuihin miehiin, vaikka totuus on parhaat on varattuja jo. Olet tainnut jo huomata kuinka sua katselen ;)
Miksi aina ihastun varattuihin miehiin, vaikka totuus on parhaat on varattuja jo. Olet tainnut jo huomata kuinka sua katselen ;)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Varatut ovat liikkeellä varmalla asenteella,kun on jo "puoliso" ja harva viitsii kysellä:" yrität sä pokaa työkaverias?" Joten ei ole epäonnistumisen pelkoa. Helppo olla vaan rentona ja fiilistellä kun tajuaa että jollain on kolahtanut.
Käykääs lukeen Oulusta Osakk:n juttu ja viesti "saako työkaverin pokata"-mitä ajatuksia se herättää?Minusta järkipuhetta ja varsinkin jos työkaveri sattuu olemaan varattu-eikö teillä tosiaan oo muita vaihtoehtoja niin että pitää viimeiseen oljenkorteen tarttua-siinä voi mennä työpaikka alta-sekö on sitten sen arvoista?
vaikka olen tavallaan varattu (siis tapailen miestä, mutta en seurustele), olen katsellut yhtä työkaveriani "sillä silmällä". tiedän, että jutusta ei voi tulla mitään. en aio pettää ja en tod. aio lähteä sekoilemaan työkaverin kanssa. se virhe opittu viime sykynä kantapään kautta. mutta en vain voi tunteilleni mitään. aina kun puhun hänen kanssaan, kuvittelen kuinka ihanaa olisi painautua hänen syliinsä.
voi olla, että en saa tarpeekseni huomiota nykyisessä "suhteessani" ja mies on lähdössä vielä opiskelemaan nyt syksyllä ulkomaille, joten tiedän, että juttumme loppuu ihan kohta. se työkaveri, johon olen hieman ihastunut, on myös muhun. olen huomannut sen hänen käytöksessään, puheessaan ja katseissaan.
mitä voisin tehdä? haluan häntä ja hän minua, mutta tiedän itse ettei jutusta tule mitään. odotan vain kauhulla sitä hetkeä, jos/kun hän pyytää mua ulos. en halua loukata ja tulla loukatuksi. noh, mikä se mun pointti nyt olikaan.. jooh, samassa veneessä ollaan siskoseni. voimia vain tilanteen selvittämiseen:)
Itse olin pitkään ihastunut työkaveriini, kunnes rohkaisin mieleni. Työskentelemme eri osastoilla, joten se on ehkä hieman helpottanut tilannetta... Ei "tarvitse" nähdä joka päivä. Kumpikin on ainakin vielä kovin innokkaita ottamaan selvää, tuleeko tästä meidän jutusta jotain. Se kyllä kieltämättä mietityttää, miten työpaikallamme tullaan asiaan suhtautumaan. Mutta eihän sitä tunteilleen mitään voi! Ei kai ketään rakkauden vuoksi voi erottaa. Kun siitä olen varma, että kummankaan työintoon tällä ei ainakaan ole mitään negatiivista vaikutusta.
Kannattaa miettiä tarkkaan, uskaltaako ottaa riskin, joskus se kyllä kannattaa:)! Päätät mitä tahansa, toivotan kovasti onnea! Luin muuten jostain, että työkavereiden kesken solmitut suhteet ovat normaalia onnellisempia ja kestävämpiä! Oikaisuna sinulle, joka kirjoitit, että työkaveri on "viimeinen oljenkorsi". Kyllä minun kohdallani kolahti tämä työkaveri heti niin, että osaksi sen vuoksi päättyi monen vuoden suhteeni... Ei sitä voi itse päättää, koska ja kehen ihastuu!
olen erehtynyt viime syksynä hieman "seurustelemaan" yhden työkaverin kanssa. jutusta ei tullut mitään. vieläkin on paha olo siitä, mitä uskoin jätkästä. vituttaa suoraan olla samalla työpaikalla. vaihdan heti työtä kun se on mahdollista. joten toi mun ihastuminen uuteen työkaveriin ei tod. ole mikään kiva juttu. siitä saa mukavan leiman kun joka miehen kanssa säätää, että ei ole helppoa tämäkään elämä.
ei ole kirkossa kuulutettu, että työkavereiden jutuista tulee yhtään mitään. kuten mun tapauksessa, kaikki meni päin helvettiä. vaikka erosta on yli puoli vuotta, en siltä kestä nähdä sitä jätkää, koska vihan tunne on vieläkin niin suuri. joten tod. kannattaa miettiä onko työpaikka se uhrauksen arvoista, että kannattaa lähteä säätämään jonkun työkaverin kanssa.
tiedän itse, että kun olen tapaillut sitä miestä. jutusta ei tule mitään. olen siirtänyt tunteitani sitä uutta työkaveria kohtaan. joten väliaikaista, mutta kiduttavaa, aikaa tämä on.
Luultavasti tuo,että työskentelee eri osastoilla,tuo helpotusta,kuten silloin kun itse tapasin nykyisen mieheni työpaikalla.Ollaan oltu jo monta vuotta yhdessä ja muutama niistä aviossakin.
Nuo em.eivät välttämättä päde kaikkiin,kuten tuohon allaolevan elämään...esim.jos kyseinen pari työskentelee vaikka viereisissä huoneissa...?
Luin itse jostain,että "uraohjus voi olla kotinahjus"ja se tosiaan pitää paikkansa ainakin erään pariskunnan kohdalla.Aluksi kun pari alkoi seurustella,mies otti osaa kotihommiinkin,mutta jo ihan vähän ajan sisällä sain kuulla,että "mies vaan istuskelee sohvalla ja kattoo telkkaria",vaikka asuu naisen taloudessa!
Jokainen tietysti suhteen alussa näyttää niitä "parhaita"puoliaan,mutta suhteen edetessä...No,meillä on kuitenkin vielä jotakuinkin samoin kuin alussa-television ääressä harvoin nyhjäämme.
Luultavasti tuo "viimeinen oljenkorsi" tarkoitti vaan sitä,että "jos muualta ei löydy ja jos löytää sellaisen duunikaverin,jolla on mahiksia puhua naiselle/miehelle työpaikka"?
Minun luonteeni ei ainakaan antaisi myöden tuossa-pidän kunnia-asiana hommata työn ilman ukkoakin!
onko oikeasti varattu tai miten suhde toimii.
ihanaa kun oot taas töissä, vaikka en sua ikinä saa edes hetkeksi lainaksi...