Olen katsellut puolustusvoimien toimintaa nyt 6kk ajan, ja täytyy sanoa, että olen pettynyt. Odotin reilua työtä josta hyvin tehtynä saisi reilun palkkion. Sen sijaan olen saanut kärsiä monen muun kanssa siitä, että täällä riittää innottomia lorvailijoita.
Lisäksi täällä tuntuu olevan hetkiä, jolloin ei tehdä juuri mitään opettavaista ja hyödyllistä, vaan istuskellaan tuvassa ja odotetaan seuraavan palveluksen alkua. Mielestäni täällä pitäisi olla reilu meininki ja reipasta toimintaa. Herätään aamulla, tehdään rankasti töitä päivä, ja lopetetaan sitten illalla 16-18 välillä. Tuntuu kuitenkin siltä että täällä venytellään päiviä, ja lopulta nousemme aamulla ylös, teemme puoliteholla töitä ilta yhdeksään asti, jonka jälkeen menemme nukkumaan. Ei mitään järkeä.
Skappareita ei tunnu juuri meidän asia kiinnostavan, valtio kun tarjoaa varman leivän teitpä työsi hyvin tai et, yleensä et. Töihin tullaan siinä 7:30 ja töistä lähdetään siinä 15 jälkeen. Ja valtio maksaa palkkaa. Jotain on tehtävä tämän asian parantamiseksi.
Monesti olen joutunut pettymään palvelusaikanani ja uskon ettei kaikki epäkohdat ole tulleet edes esille. Puolustuslaitos on vakavan itsetutkiskelun puutteessa. Koulutuksessa löytyy paljon korjattavaa ja henkilökunnan motivaatiossa paljon parannettavaa.
Lisäksi täällä tuntuu olevan hetkiä, jolloin ei tehdä juuri mitään opettavaista ja hyödyllistä, vaan istuskellaan tuvassa ja odotetaan seuraavan palveluksen alkua. Mielestäni täällä pitäisi olla reilu meininki ja reipasta toimintaa. Herätään aamulla, tehdään rankasti töitä päivä, ja lopetetaan sitten illalla 16-18 välillä. Tuntuu kuitenkin siltä että täällä venytellään päiviä, ja lopulta nousemme aamulla ylös, teemme puoliteholla töitä ilta yhdeksään asti, jonka jälkeen menemme nukkumaan. Ei mitään järkeä.
Skappareita ei tunnu juuri meidän asia kiinnostavan, valtio kun tarjoaa varman leivän teitpä työsi hyvin tai et, yleensä et. Töihin tullaan siinä 7:30 ja töistä lähdetään siinä 15 jälkeen. Ja valtio maksaa palkkaa. Jotain on tehtävä tämän asian parantamiseksi.
Monesti olen joutunut pettymään palvelusaikanani ja uskon ettei kaikki epäkohdat ole tulleet edes esille. Puolustuslaitos on vakavan itsetutkiskelun puutteessa. Koulutuksessa löytyy paljon korjattavaa ja henkilökunnan motivaatiossa paljon parannettavaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos odotat, että yleisellä asevelvollisuudella koottuun armeijaan saadaan vain motivoituneita ja hyväkuntoisia nuoria miehiä, niin harkitse hetki. Tai jos odotat, että yleisellä asvelvollisuudella koottua sekalaista sakkia voisi harjoittaa sellaisella tahdilla kuin parhaiden vauhti antaa myöden, niin harkitse taas.
Suomen armeija on suomalaisten miesten oma pikku hiekkalaatikko, jossa saa ajaa erilaisilla välineillä ja poksautella paukkuja. Kun siihen suhtautuu niin, siellä voi olla ihan kivaa ja pärjätä (nimim. res. vänr.) Eli äläpä suotta pingota, opettele nukkumaan kaikki väliajat ja nauttimaan pitkistä hitaista iltapäivistä ja paskanjauhannasta.
Skapparit tekevät työtä normaalin työajan mukaan ja kuittaavat siitä kehnon palkan. Mitäpä siinä suotta enempää rehkimään kuin on pakko.
Jos haluaisit Suomelle motivoituneita ja reippaita taistelijoita myös rauhanaikana, niin ala kannattaa palkka-armeijaa. Minulle riittää se, että sotilaspassi on olemassa jos siitä joku joskus vielä sattuisi välittämään (epäilenpä). Ja vuoden verran sai pitää väliä lukion jälkeen, sekin kelpasi.
Ruotsissa vain 1/3 ikäluokasta pääsee (otetaan) asepalvelukseen, eli motivaatio ja miesten kunto on paljon parempi siellä. Ehkä Suomeenkin?
keskeyttäneiden osuus on siellä huomattavasti suurempi kuin suomessa ja siellä suurinpiirtein kysytään, että kiinostaisko sua lähteä armeijaan.
keskustelun avaajalle sen verran, että alussa oli meilläkin uusien alokkaiden kanssa päivät pitkiä ja nämä pituudet ovat täysin komppania kohtaisia kysymyksiä. myöhemmin tulee vapaa aikaa reilustikin. kannattaa nissä ryhmäpalavereissa puhua suu puhtaaksi näistä epäkohdista jotka liittyvät kouluttajiin.
joskus oli aika tylsää olla armeijassa. ei tieteskään aina. kannattaa kuitenkin ajatella, että minkä takia armeija on olemassa. nykyään opiskelen ja sekään ei ole mitään herkku hommaa. tiedän kuitenkin minkä takia opiskelen.
Mutta se 1/3 tulee jollain helvetin arvontasysteemillä. Jota homma ei kiinnosta niin varmasti kiinnostaa vielä vähemmän, kun tietää, että 2/3 pääsee kuin koira veräjästä. Sanoisin, ettei armeijaan kannata ketään pakottaa. Tai sitten tyydytään siihen, että siellä isot pojat leikkii ja unohdetaan vakavammat päämäärät. Systeemiä siis rennommaksi ja toimintaa hauskemmaksi niin väki kyllä motivoituu.
Niin että lisää yhteisiä makkaran paisto iltoja nuotion ympärillä, lisää lomia, lisää vapaata, stereot ja telkkarit joka tupaan, mitään ei olisi pakko tehdä jos ei huvita, näinkö? Sittenkö olisi hyvä? Tai vielä parempi olisi jos kävisi armeejan kirjekurssilla.
Voi pyhä yksinkertaisuus teitä lahopäitä! Onneksi kuitenkin vielä ne jotka päättää asioista ajattelee pikkaisen eri tavalla asioista.
Puhuttiin motivaatiosta. Ja telkkari ja stereot voisi ihan hyvin olla, ei ne kovaa työntekoa häiritse. En vaan tajua miksi motivaatiosta ruikutetaan jos koko paikan pointtina on olla vittumainen niille jotka eivät osaa suhtautua siihen pelleilynä jota se on.
Kyllä ne taidot oppii vaikka illalla saisikin kuunnella musiikkia, perkele. Enkä minä vapaita peräänkuuluttanut vaan mukavampaa touhua ja rennompaa asennetta. Kuinka moni ihan oikeasti uskoo, että käännökset ja kolimirivi ovat tarpeellisia sotataitoja. Minua ainakin meinasi ruveta naurattamaan kun oppitunneilla pajatin ulkoa tuota litanjaa suurten joukkojen liikuttelusta sujuvasti. No, vapaa-ajalla tein kaikille selväksi, että paras suhtautua touhuun pelleilynä jota se on.
Menen armeijaan heti kun toiminta päivitetään 2000-luvulle.
Ehkäpä olisi kannattanu valita palveluspaikka paremmin jos toimintaa haluat. Rankkoja paikkoja jos etsit niin kyllä niitä löytyy. Ei liene oikein tehdä yhen paikan perusteella koko armeijasta analyysiä.
Myönnän että olisin halunnut johonkin rankempaan paikkaan kuin missä nyt olen. Vähästä se oli kiinni etten olisi päässyt laskuvarjojääkäreihin Uttiin, mutta kohtalo määräsi toisin.
En oletakaan että kaikki varusmiehet olisivat yhtä innokkaita ja (uskallan sanoa) hyvä kuntoisia kuin minä, mutta toivoisin puolustusvoimien ottavan huomioon paremmin yksilön kyvyt ja halukkuuden. Loppujen lopuksihan yksilöistä muodostuu joukko.
Kukaan ei puolustusvoimissa ota huomioon yksittäistä varusmiestä ihmisenä. Kaikki vain tuijottavat papereitaan ja arvioivat ihmistä niiden perusteella.
Edellisessä kirjoituksessani mainitsinkin rehellisen työn. Hommia painetaan päivät ja vapaa-aikaa olisi illat. Mutta ei. Kaikenlaista pikkutekemistä ja haistavittukoulutusta löytyy iltoihinkin.
Ehkä en ole vain oikeanlainen ihminen puolustusvoimiin.
Missä yksikössä kouluttajat pääsee noin vähällä työajalla? Luulis alikessunkin tietävän, miten koulutuksen suunnittelu ja toteutus käytännössä menee. Kouluttajat eivät yleensä edes suunnittele viikko-ohjelmia, mitä sitten käytännössä toteuttavat.
Sotaharjoituspäivien määrä vaihtelee paljonkin aselajeittain ja varuskunnittain, mutta jopa 140 vuorokautta vuodessa on mielestäni perheellisiltä miehiltä liikaa vaadittu vietettäväksi varusmiesten kanssa leireillä. Leireillä kertyy työtunteja helvetisti, mitkä täytyy "tasottaa" vapaina. Rahana ylitöitä ei saa. Samalla joka varuskunnasta löytyy jopa kymmeniä täyttämättömiä virkoja. Palkka on mielestäni työn vaativuuteen nähden naurettava.
Paljolti edellä mainituista seikoista johtuen yksilöllisyys koulutuksessa voi jäädä vähälle. Resursseja ei ole. Vai miten järjestäisit yksin yksilöllistä liikuntakoulutusta 200 sotilaalle, käytettävissä apuna 3 ryhmänjohtajaa ja valmisteluaikaa 30 minuuttia?
Viime kädessä puolustusvoimat on kuitenkin laitos, mikä tuottaa JOUKKOJA sodan ajan tehtäviin. Eri henkilöiden soveltuvuutta eri tehtäviin mietitään yksikön sisällä paljonkin ja sitä kautta yksilöllisyys tulee huomioitua.
Joku mainitsi palkka-armeijan. Motivaation paremmuudesta yleiseen asevelvollisuuteen verrattuna en ole niinkään varma. Ainakaan USAn massa-armeijan koulutukseen ei kannata yksilöllisen koulutuksen takia lähteä.
Tiedän, että joku valopää vastaa minulle että mitä sä valitat, itse olet valinnut. Sotilaat eivät valitakaan. Puolustusvoimat ei maksa minun palkkaani, joten valopää, älä vaivaudu.