...Kysymys tulikin jo tuossa, eli millon plussasitte?
Itsellä alkaa tässä neljäs kierros, ja olo on jo nyt turhautunut...ja päässä pyörii ajatuksia siitä että onko jotain vialla...
Itsellä alkaa tässä neljäs kierros, ja olo on jo nyt turhautunut...ja päässä pyörii ajatuksia siitä että onko jotain vialla...
Vastaukset 17
Vanhimmat
pitkään aikaan ja toisilla taas heti, kuten meillä ekalla kertaa.
laskee, mutta meillä kesti 1vuos ja 10kk siitä ku alettiin yrittää, siihen ku tein plussa testin
niinku siskollaki
En itseasiassa edes tiedä miten ekan kanssa kävi. Ehkäisy oli käytössä vaan aina välillä, noin muuten mentiin sellaisella periaatteella että "se tulee jos tulee". Ei varsinaisesti yritetty muttei myöskään estelty. Varmaan pari vuotta oltiin oltu yhdessä. Tän hetkisen raskauden kanssa kävi niin, että "oltiin sillain" YHDEN KERRAN ja heti tärppäs.
Ensimmäinen tärppäs 6kk yrittämisen jälkeen ja toinen toisella kerralla...
myös tärppäs heti ekalla kierrolla.
...meilläkin nyt tärppäis, kun tämä on nii turhauttavaa vaikkakin olemme vasta 3 kk yrittäny ja neljäs kerta alkaa...jännittää vähän kun alan nyt sitte tässä kierrossa tikuttaan ovista, että ovuloinko ollenkaan...
Koita ajatella jotain muuta, ei koko ajan vaan vauvaa. Kyllä se sieltä tulee kun ei vouhota ja stressaa niin hirveästi.
...olet aivan oikeassa!!
Nyt loppu stressaus ja vouhkaaminen...
Nyt otetaan rennosti, ja tikutetaan ovista, ja katsotaan tärppääkö se, jos ei nii sitte mennään viidennelle kierrokselle =)
En kerennyt edes pillereitä lopettamaan kun jo näytti plussaa ja kaikki syöty säännöllisesti ja ajallaan...että näin meillä
6 kuukautta.
Meillä tosin ensimmäiset 5 kuukautta harrastettiin seksiä vain 2 kertaa kierron aikana (miehellä jalassa niin hirveitä kipuja, ettei toista voinut aktiin pakottaa). Yritin tähdätä yrityskerrat oletetun ovulaation aikoihin (minulla tasainen 28 päivän kierto). No, ei napannut. Ihmekös tosiaan tuolla panostuksella...
Mies sitten lääkärissä (sen jalan takia) kyseli asiasta ja lääkäri oli todennut, että puoli vuotta on vähän, kun puhutaan lapsenteosta.
Minulla kuitenkin meni hermot ja päätin, että seuraavasta kierrosta nappaa. Seksiä harrastettiin joka toinen päivä ja ostin vielä ovistikut. Tikkujen mukaan en kuitenkaan ovuloinut, minkäänlaista huippua ei tullut.
Mutta eipäs niitä seuraavia menkkojakaan tullut, ja nyt tuolla sängyssä tuhisee poika 2kk. Siitä tosiaan on nyt melkein vuosi, kun tein tilauksen haikaralle: halusin pojan ja mielellään söpön ;) Toki tyttökin olisi käynyt, mutta mies on sukunsa viimeinen, joten suvunjatkaja oli mielessä.
Tilaus tosiaan meni perille, poika tuli ja on harvinaisen kaunis lapsi :)
Niihin ovistikkuihin en ihan täysin tämän oman kokemuksen pohjalta nojautuisi. Enemmän panostaisiin niihin seksikertoihin (nauttikaa toisistanne vielä kun pystytte ja ehditte!) ja siihen, että itse asennoituu oikein. Oli se asenne sitten rento tai jämäkkä, niin kuin minulla. Asiaa myös edesauttoi huomattavasti se, että mies sanoi, ettei lapsi missään nimessä saa syntyä joulukuussa (olisi luokkansa nuorin, saisi mopokortin viimeisenä yms.). Poikahan syntyi 14.12. ;)
vierähti pikkasen yli 2v enneku tyttö ilmotti tulostaan.
Tavallaan oli ihan vahinkotapaus koska oltiin jo luovuttu toivosta.
4,5 vuotta sen jälkeen, kun "tilaus" laitettiin vetämään. Moneen kertaan ehdittiin katua sitä, että joskus ajattelimme "vain tekevämme lapsen". Nyt on selvääkin selvempää, että lapsi on lahja. Sitä ei tilata eikä tehdä.
Kävimme läpi hedelmöityshoidot ja "koko paletin" ja luovutimme. Kuinka ollakaan, vauva ilmoitti tulostaan pari kuukautta sen jälkeen, kun olimme pakon sanelemina hyväksyneet sen, että me emme tule saamaan lasta.
Nyt saamme mieheni kanssa nauttia suunnatonta onnea, kun perheessämme on uusi jäsen, ikääkin jo huimat 3 viikkoa! Vieläkin nipistelemme toisiamme, ja varmistamme että emmehän näe unta...
Omasta kokemukestani voin siis anoa, että luonto hoitaa asian jos niin on tarkoitettu. Lämpöjen mittaaminen, kiertojen laskeminen jne jne on vain stressaavaa touhua, joka pistää parisuhteenkin koetukselle.
Onnea roppakaupalla, kyllä se siitä!
..lukea, kuinka on tärpännyt ja joillakin vielä noin pitkänajan jälkeen=)...Oon tosi onnellinen teidän kaikkien puolesta!
Nyt tässä toivoo, että itsekkin pääsee kokemaan samanlaisen onnen tunteen!
Onnea teille oikein kovasti =)
Me myös olimme yrittäneet lasta 4,5 vuotta kunnes inssillä onnistuimme. Nyt meilläkin poika 2 kk makoilee tuossa vieressä =)
Otti aikansa mutta tuota poikaa ei tuossa olisi jos jonain toisena hetkenä olisin tullut raskaaksi joten en sekuntiakkaan enää murehdi miksemme aiemmin saaneet lasta. Nyt meillä on oma vauva, ikioma kaunis poika.
Ja tämä lapsi on kyllä "tekemällä tehty" vaikka lahja meille onkin.
Meillä tais mennä 1,5 vuotta siitä kun jätettiin ehkäisy pois. Laskeksin sitä ovulaatiota muka hyvinkin nerokkaasti, mutta tärppäsi vasta sen tikun kanssa :)
Meni siihen 2-3vkoa ja testi näytti plussaa. Ekaan ovulaatioon tarttui. Riippuu tietenkin miten geenit sopii yhteen. Meillä näköjään hyvin, tänään laskettu aika...jännää XD