Olen itse raitistunut joitakin vuosia sitten ja elämäni on järjestyksessä, minulla on töitä, hyvä asunto ja ihanat lapset.
Kun vielä käytin alkoholia, ystävättäreni hoiti usein lapsiani, kun kävin kapakassa. Hän ei silloin juonut itse niin usein kuin minä. Nyt on sellainen tilanne, että ystävättäreni pitää kaljoitteluputkia useita kertoja kuukaudessa, mutta näemme toisiamme selvin päin silloin tällöin ja viime kesänä kävimme yhdessä ulkomaillakin.
Tämä ystävä on minulle tärkeä, mutta hiljaa sydämeni itkee hänen puolestaan. Nytkin hän on luultavasti ottanut yksikseen kaljaa, koska ei ole vastannut puheluuni (pari päivää sitten soitin kerran). Hän siis juo yleensä yksin kotona, kärsii paniikkihäiriöistä, ahdistuksesta, käy psykiatrilla, jne.
Tiedän, etten minä voi raitistaa häntä, mutta toiminko väärin kun jatkuvasti sitten kannustan häntä kuitenkin kun hän on krapulassa (sanon, että kyllä se siitä, jne.) vai pitäisikö minun sanoa hänelle suoraan jotakin vai mitä tekisin?
Kun vielä käytin alkoholia, ystävättäreni hoiti usein lapsiani, kun kävin kapakassa. Hän ei silloin juonut itse niin usein kuin minä. Nyt on sellainen tilanne, että ystävättäreni pitää kaljoitteluputkia useita kertoja kuukaudessa, mutta näemme toisiamme selvin päin silloin tällöin ja viime kesänä kävimme yhdessä ulkomaillakin.
Tämä ystävä on minulle tärkeä, mutta hiljaa sydämeni itkee hänen puolestaan. Nytkin hän on luultavasti ottanut yksikseen kaljaa, koska ei ole vastannut puheluuni (pari päivää sitten soitin kerran). Hän siis juo yleensä yksin kotona, kärsii paniikkihäiriöistä, ahdistuksesta, käy psykiatrilla, jne.
Tiedän, etten minä voi raitistaa häntä, mutta toiminko väärin kun jatkuvasti sitten kannustan häntä kuitenkin kun hän on krapulassa (sanon, että kyllä se siitä, jne.) vai pitäisikö minun sanoa hänelle suoraan jotakin vai mitä tekisin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sinun raitistumisesi ja hyvällä mallilla oleva elämäsi on ystävättärelle merkki siitä, että hänkin voi saada saman, jos raitistuu. Paljon muuta ei ole tehtävissä, hänen on itse valittava omasta puolestaan.
Usein masentuneet tai muista mielenterveyden häiriöistä kärsivät yrittävät hoitaa oloaan alkoholilla, mutta apu on vain hetkellinen. Alkoholi aiheuttaa masennusta ja pahentaa jo valmiina olevaa ongelmaa. Lisäksi se mahdollisten masennuslääkkeiden ja paniikkihäiriölääkkeiden kanssa heikentää niiden tehoa.
Toivottavasti hoitava lääkäri on sanonut myös alkoholin käytöstä ja se otetaan esille terapiassa.
Ystävyys on hieno asia, mutta krapulaisen lohduttelu on hukkaan heitettyä aikaa. Itse olisin tekemisissä vain silloin, kun ystävällä ei ole känni tai krapula päällä, en puhuisi edes puhelimessa, jos toisessa päässä ollaan humalassa tai krapulan itsesäälivaiheessa.
Alkoholistien läheisten vertaistukiryhmistä saa tietoa tästä linkistä:
http://www.al-anon.fi/
Iloinen juttu, että sinä olet saanut otteen päihteettömästä elämästä. Elämä on parasta huumetta, parhaimmillaan raakana ilman turruttavia lantrinkeja.
olla erään juojan ystävä ja nyt otinkin etäisyyttä.
Ei ole tavallista juomista ja kun huomautin siitä,hyvä ettei kiinni käynyt ja haukku pataluhaksi.
Miten voi persoona muuttua?,ennen oli ihan mukava ihminen.
Kaikki muut on hänen mielestä hulluja jotka eivät tiedä mistään mitään ja jutut sen mukasia,ei sitä jaksa kuunnella pätkän vertaa enää.
Tsemppiä vaan!
Alkoholiongelmaista on toisen vaikea auttaa mitenkään, jos hän itse ei tiedosta ongelmiensa lähdettä.
Masennus tai muut mielenterveysvaivat eivät alkoholilla hoidu - päinvastoin pahenevat.
Krapulaisen ja etenkin humalaisen päähän ei mikään uppoa - sama kuin seinälle puhuisi.
Ottaisin asian puheeksi selvänä kautenaan. Ei saarnaamalla ja paatoksella, vaan rauhallisena keskusteluna siitä, mitä hän juomisellaan omalle elämälleen aiheuttaa.
Ehdottaisin jopa A-klinikkaa tai AA:ta. Ehkä siitä jää jokin siemen itämään hänen mieleensä.
http://www.a-klinikka.fi/yhteystiedot/kaikki.html
http://www.aa.fi/index.html
Sinäkin saatat tarvita tukea.
http://www.al-anon.fi/
Tietää että itkuun päättyy juominen mutta ei halua lopettaa. Halua on vähentää mutta ei onnistu.
Juo viikon ja sitten taas yrittää. Sitten taas joku perjantai saattaa soitaa pierussa, että kyllä tekee punssi hyvää ja että ansaittu on.
Viina on ainoa ilon lähde!!
Peli on takuulla menetetty!
On tuskallista nähdä itselle tärkeän ja rakkaan ihmisen pilaavan elämänsä. Mitä tärkeämmästä ihmissuhteesta on kysymys, sitä enemmän toisen alkoholismi kuluttaa läheisen voimavaroja.
Siksi on tärkeää hankkia tietoa alkoholismisairaudesta ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Alkoholistit ovat mestareita käyttämään hyväkseen toisten huolehtivaisuutta, jos palveluksia ei tipu, he ovat taitavia manipuloimaan ja syyllistämään ystäviään.
Kun laitat hakurobottiin hakusanat alkoholismi mahdollistaminen, löydät paljon tietoa. Tässä myös mielestäni yksi hyvä näkökulma:
http://www.juwanet.org/sosterv/alkoholi/l%E4heisriippuvuus.htm
Silloin kun on sairastuttu alkoholismiin, ei vähentäminen (juuri koskaan) onnistu. Ainoa ratkaisu on lopettaa alkoholin käyttö täysin.
Tämä on tuhansien ja taas tuhansien toipuvien alkoholistien kokemus; hyvä tavallinen elämä iloineen ja suruineen, raittiina päivä kerrallaan.
olette asiasta samaa mieltä kuin minäkin. Mutta tuo oli minulle ihan uutta, että voin saada itselleni apua al-anonista: en ole tähän saakka "käyttänyt" muuta kuin omaa päättäväisyyttäni apuna (maalaisjärkeä ja fiilistä). Tutustun noihin linkkeihin heti kun tästä kerkiän.
P.S. Ystäväni on hienotunteinen, ei siis ota juurikaan yhteyttä kännissä ja kun näemme toisiamme tai juttelemme puhelimessa, pahimmat krapulat hän on kärsinyt, mutta on maassa. Tiedostaa ongelmansa. Kaikki muut entiset kaverit olen jättänyt, mutta tätä en halua hylätä..
Itelläni on yks ystävä, joka juo korin kaljaa päivässä, on tehny sitä jo ainakin 10 vuotta. Ja sitä ei mikäänm uu juuri kiinnostakaan kuin olut ja sitä on aina oltava ja aikoo kuulemma hautaankin mennä olutpullo kädessä ja rööki toisessa. No, minkäs sille voi. Jokainen tyylillään. Älä puutu minun asioihin, minäkään en puutu sinun, on hyvä periaate.
varmaan on ja itse en aio kyläillä tämän juojan luona,sillä aina tulee riitaa ja se riita tulee liiasta juomisesta,hän alkaa rähjäämään.
Eikä kestä sitä kun en juo samalla lailla?Saa juoda puolestani mutta ei tarvii ihmetellä jos en ole enää kaverina juhlimassa joka viikko?
Eläköön kun itse haluaa,ei kuulu minulle,nyt uskon.