Minkälaista settiä suosittelisitte aloittavalle harrastajalle? Mitä valmistajaa ensinnäkin suosittelette? Entä mitä tulee tietää kameraa hankkiessa?
Ensimmäinen kamera
Binneux
81066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos et tämän enempää ole itse viitsinyt asiaan panostaa, niin suosittelen, että kävelet lähimpään Anttilaan tms. ja kerrot myyjälle, kuinka suuresta rahasummasta haluat päästä eroon.
Valmistajista nyt voi suositella tai sitten olla suosittelematta mitä vaan. Kannattaa käydä ihan alan liikkeessä niitä tutkimassa ja kokeilemassa että mikä on tuntuma. Muutamalla satasella pääsee alkuun, mutta kokemuksesta tiedän, että jos järkkärin hankkii, niin hankinnoille ei ole loppua. Ensin kannattaa miettiä, että mitä kamerallaan tekee. Ottaako kuvia satunnaisesti vai onko tarkoitus perehtyä syvemmin tuohon kuvaamisen maailmaan. Jos on epävarma omasta innostuksesta, niin kannattaa hommata edullinen peruspaketti tai vaikka käytetty. Jos innostusta riittää, niin kyllä netistä tietoa hakemalla saa äärettömyyksiin asti esim objektiiveista, salamoista, kuvankäsittelystä ym kuvaamiseen liittymisestä.
Niin, minä suosittelen Canonia, suraava Nikonia, kolmas Olympusta, neljäs Pentaxia jne. Kaikki ovat oikeassa. Kuvausharrastukseen voi upottaa ihan järkevästi 50 000€ ja toisaalta 500€:lla saa jo kuvia.
Hyvä perussetti aloitajalle on:
- John Hedgecoen kirjoittama kuvausopas;
- kamera objektiiveineen,
-- objektiiveista ainakin yksi kunnollinen kiinteä normaali;
- jalusta, joka ei saa olla lelu;
- salama, jossa on kääntyvä pää;
- kuvanmuokkaukseen sopiva tietokone, esimerkiksi iMac ja
- A3 (tai A4) valokuvatulostin.
Jos rahaa ei lasketa, niin ostaisin kuvausta loitteleville lapsilleni Canon EOS5:sen ja siihen kiinteät lasit 20, 50, 100 macro ja 300. Raha on kuitenkin rajoittava tekijä, joten saavat tyytyä 350D:hen, mutta lasitavara on pääosin kiinteää ja kohtuullisen valovoimaista. Pitkä putki tietysti puuttuu, koska käyttökelpoiset maksavat maltaita.
Kameraa hankkiessaan tulee tietää suunnilleen kuvauskohteensa. Se helpottaa huomattavasti objektiivien valintaa. Samalla kun ostaa sen ensimmäisen, sitoutuu yleensä yhteen järjestelmään - joka on sitten se maailman paras.
"Hyvä perussetti aloitajalle on: John Hedgecoen kirjoittama kuvausopas;"
Valokuvaajan ei kannata ostaa kirjoja alussa vaan lainata kirjastosta, sillä niitä tarvitaan paljon :-)
Suosittelen joka paikassa kuvien katsomista ja miettimistä minkä olisit itse kuvannut toisin.
"Hyvä perussetti aloitajalle on: ... - A3 (tai A4) valokuvatulostin."
Netin kautta tilatut kuvat tulevat edullisemmiksi ja tulee enemmän mietittyä minkä haluat oikeasti nähdä paperilla. Säännöllinen paperitulosteiden tekeminen on hyvä idea, jos siihen on varaa.
Minä suosittelisin kansalaisopiston valokuvauspiiriä tai valokuvauskerhoa. Yhdessä tekemällä oppii paremmin kuin netissä roikkumalla.
"Valokuvaajan ei kannata ostaa kirjoja alussa vaan lainata kirjastosta, sillä niitä tarvitaan paljon :-) "
Nuo John Hedgecoen teokset ovat sellaisia perusteoksia, joista ainakin yksi on syytä olla omassa kirjahyllyssä. Muuten tämä ollee kuitenkin enemmän filosofinen kysymys. Olen aina pitänyt kirjoista ja kirjojen etsimisestä, selailusta sekä omistamisesta. Kirjahyllyssäni on monia muitakin valokuvauskirjoja. Siinä, että kirjoja tarvitaan paljon, olet täysin oikeassa. Hankkiiko niitä alennusmyynneistä, matkoilta vai kirjakaupoista on usein sivuseikka. Tosin matkoilla museoiden myymälät kannattaa koluta tällä silmällä. Kesällä tarttui Musée d'Orsay'n myymälästä mukaan edullisia kirjoja, joita aivan varmasti ei saa Suomesta.
"...Suosittelen joka paikassa kuvien katsomista ja miettimistä minkä olisit itse kuvannut toisin..."
Tuo pitää paikkansa täydellisesti. Valokuvanäyttelyissä kannattaa käydä. Valokuvagalleriat ovat hyvin tuntemattomia Suomessa, vaikka täälläkin on monta hyvää galleriaa. Kameralehdessä, joka muutenkin on hyvää luettavaa, on aina ajankohtaiset valokuvanäyttelyt. Suomen Kuvalehti ja National Geographic ovat myös hyvää luettavaa. Huvittaa vieläkin syy, miksi poikasena 70-luvulla ostin ensimmäisen Play Boy'n. Siinä oli Ansel Adamsin kuvia :-)
"...Netin kautta tilatut kuvat tulevat edullisemmiksi..."
Tuo pitää paikkansa. Nyt ei ollutkaan kyse rahasta. Itse tulostamalla voi korjata ja miettiä miten sen tekee paremmin. Harvemmin tulee vähän pieleen mennyttä teetettyä kuvaa uusittua. Suosittelen muuten mustetulostinta siksi, että sillä on pakko tulostaa joka viikko tai se menee tukkoon! Tulee haettua se paras otos viimeajoilta ja viimeisteltyä se tulostuskuntoon.
Hyvä idea on ostaa kasa valokuvakehyksiä Kodin 1:stä tai IKEA:sta. Laittaa niille koukut seinään ja laittaa parhaat kuvat esille. Minulla on eteisessä kymmenkunta isoa kehystä, joita täyttelen lasten kanssa. Nuorin on tosin erilainen, koska ei koskekaan kameraan vaan piirtää ja maalaa :-)
"...tai valokuvauskerhoa..."
Tuosta olen ehdottomasti samaa mieltä. Ei sen piirin tarvitse olla virallinenkaan. Itse kuvasin nuoruuteni kolmen pojan porukassa, joista yksi ei koske nykyään kameraan, minä harrastan ja yhdesttä tuli arvostettu apuraha-ammattilainen.
minä pihinä etsin pikemmin parhaan hinta/laatu suhteen kuin oppimisen kannalta parhaan ratkaisun.
Kaikissa kuvissa pn perimmältään kyse samasta, joten taidemuseot ovat myös hyvä paikka viettää sateinen iltapäivä.
Jos sattumalta löytää samasta paikasta maalattuja tauluja 1800-luvun alkupuolelta, sata vuotta myöhemmin otettuja valokuvia ja uusia matkailumainoksia, huomaa usein kuinka kuvaajat ovat seisoneet suunnilleen samassa paikassa ja rajaneetkin maiseman lähes samalla tavalla. Tämän vuoksi miellämme esimerkiksi Helsingin, Turun ja Tampereen samoista rakennuksista sukupolvesta toiseen.
"Nuo John Hedgecoen teokset ovat sellaisia perusteoksia,..."
Olen niin paljon vanhempi, että olen aina mieltänyt ne uusiksi kirjoiksi, joissa käytetään paljon kuvia ja kirjoitetaan ikäänkuin Valittujen Palojen tyylillä :-) Toki minulla on niitä muutama hyllyssä, mutta ainoastaan 1979 painettu Värivalokuvauksen taito on kirja, johon palaan uudestaan ja uudestaan.
Laitteiden kerääminen ja niiden käyttämisen opettelu on mielenkiintoinen harrastus. Kuvaaminen on kuitenkin valokuvauksessa kaikkein hauskinta ja muiden tekemien kuvien katselukin on kivaa. Kaikkein ikävin homma tässä harrastuksessa on kuvien käsittely tietokoneella, mutta sekin on moninkerroin hauskempaa kuin pimiössä läträäminen.
"Huvittaa vieläkin syy, miksi poikasena 70-luvulla ostin ensimmäisen Play Boy'n."
Edelleenkin ihailen monia 50- ja varsinkin 60-luvun PlayBoyn kuvia. Kaikkihan osti lehteä niissä olevien Nobel-kirjailijoiden novellien ja amerikkalaisten superjulkkisten takia. Minä ostin kielen oppimisen takia; ainakin niin selitin äidille.
...en valmistajaa.
Tosiaan kun menet vaikka Anttilaan pääset näpelöimään kameraa ja kokeilemaan mikä käy käteen parhaiten. Yhtään ala-arvoista harrastelijajärkkäriä ei ole markkinoilla, valmistajia on sen verran vähän, että he osaavat asiansa. Jos aikaisempaa kokemusta ei ole voit aloitta ns. kittipaketilla, siis runko zoomi...500~700€ riittää pakettiin jolla pääset alkuun. Kokemuksen myötä voit hommata parempaa lasia tarpeen mukaan jne.
Tällainen paketti pesee jo pokkarit 6:0. Pieni varoitus jotkut aloittelijat pettyvät, koska järkkärin kuvat eivät ole aina ylivärikkäitä kuten moni pokkarit tekee. Toki JPEG:lle löytyy säätöjä jolloin tämä peruskamankin saa myös reiluilla väreillä.
Jos halutaan hyödyntää kameran ominaisuudet kunnolla kuvataan RAW formaatissa, joka löytyy kaikista järkkäreistä. RAWissa kuva tehdään vasta kuvankäsittelyohjelmalla ja sen ominaisuuksiin voi vaikuttaa paljon enemmän kun JPRG formaatissa.
että tietokoneen kuvankäsittelyohjelmalla pystyy tekemään pieniä ihmeitä.
Silläkään kuitenkaan ei saa huippuhienoa kuvaa.