Näittekö eilen illalla Äideistä parhain-filmin TV:ssä ? Aika hyvin tehty ja ruosunkin sisimpää koskettava. Harmitti vain ettei filmissä ollut suomenkielistä tekstiä silloin kun siinä puhuttiin ruotsia!
Äideistä parhain
Steffo
341015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
... filmin aiemmin dvd:nä, tosi hyvä filmi on. Niin surullista että tästäkin aiheesta aletaan puhua vasta nyt.
aivan ihana ja koskettava elokuva.
Joo oli hyvä filmi. Saisi olla vain useammalta kantilta lisää filmejä aiheesta.
Sinä Steffo vaan sitä jaksat jauhaa "ruosuista".
Ja sinä Toiselta kantilta vaan jaksat jauhaa siitä "ruosuista" jauhamisesta.
Sana "ruosu" on helpompi ja nopeampi kirjoittaa kuin "ruotsinsuomalainen" joka myös helposti vääntyy "suomenruotsalaiseksi". Ja omasta henkilökohtaisesta mielestäni ruosu/ruotsinsuomalainen on oikea nimitys identiteetilleni. Se siitä, mutta filmi oli hyvä. Kyllähän se järkyttävältä tuntuu näiden lasten kohtalo, mutta samalla on syytä muistaa että tuohon aikaan näkemys lapsista oli vähän toisenlainen kuin nykyään... En tiedä sitten onko nykyinenkään ajattelutapa sen parempi. Appiukko tuli Ruotsiin sotalapsena ja sanoo aina että se oli parasta mitä hänelle olisi voinut tapahtua.
Eikö täällä ole jo tarpeeksi keskusteltu sanasta "ruosu" ja että se kuulostaa inhottavalle. On olemassa ruosujen palsta, mene sinne jauhamaan. Ei muuten väänny suomenruotsalaiseksi. Kyllä tällä palstalla olijat osaavat erottaa käsitteet. Jotenkin luulet aina tietäväsi kaiken. Kerron sinulle, että asia ei ole suinkaan niin.
Mitä tulee sotalapsiin, niin mieheni oli sotalapsi ja hänen mielestään se ei ollut ollenkaan parasta, mitä hänelle olisi voinut tapahtua!
Pahoittelen jos viestini ärsyttävät sinua. Se ei ole tarkoitukseni. Muuten, tarkoitatko "ruosujen palstalla" ruosulistaa joka muistaakseni oli Yahoo group ? Eikö se palsta näivettynyt pois viestien puutteessa ?
Tarkoitan sitä, että samalla logiikalla voitaisiin lyhentää sana sotalapset "solat", Suomi "Sm", Ruotsi "Ri", Steffo "Sf". Haijjaatko?
En tiedä Ruosujen palstasta", koska en ole kiinnostunut "ruosujen palstasta" koska sana "ruosu" kuulostaa niin inhottavalta. Jos kerran on aikaa kirjoittaa sotalapsi, suomenruotsalainen, kanarialintu, epäjohdonmukaisuus, leikkauskoriste, laulutilaisuus ym ym, niin samalla johdonmukaisuudella on myös aikaa kirjoittaa ruotsinsuomalainen.
...suomiareenaa niin siellä saa todella käyttää sanaa ruosu. Ja jos sinne sinua käskevät niin käypä vilkaisemassa! Sinun kaltaisellesi kirjoittajalle siellä olisi annettavaakin. Suosittelen!
http://www.suomiareena.se/
- tervetuloa vaan mukaan vaihtamaan ajatuksia!
Niin ruosut kuin muutkin sanavalmiit kielitaitoiset.
http://groups.yahoo.com/group/ruosulista/
"Eikö täällä ole jo tarpeeksi keskusteltu sanasta "ruosu" ja että..."
On keskusteltu. Tämä keskustelu jonka Steffo aivan asiallisesti aloitti alkoi filmistä. Miksi et keskustele siitä? Itsehän tässä intät.
Tartuin sanaan "ruosu", johon Steffo itse sitten takertui. Korjasin sitten esimerkeillä, jotka olivat tosiasiallisia. Ei keskustelu sitäpaitsi ole milloinkaan yksioikoista. Keskustelun aikana saatetaan joskus käydä muitakin keskusteluja ja ei ne silti lopeta itse pääasian käsittelyä. Itse filmistä saattoi saada käsityksen, että oli hyvinkin yleistä, että suomalaisäidit menivät sitten mieluummin Saksaan kuin halusivat lapsensa takaisin. Ehkä joku meni, mutta eihän se ollut ollenkaan kokonaisuutena ottaen niin. Siksi sanoin, että lisää filmejä ja että valotettaisiin enemmän eri kanteilta asiaa. Milloin tehdään Ruotsissa filmi, missä kerrotaan suomalaisen äidin tunteista?
Kun tässä nyt keskustellaan ruotsalaisesta filmistä, niin poiketkaapa keskustelun kuluessa jossain vaiheessa myös keskusteluun Arn-filmistä, jota käydään Suomessa. Sieltä löytyy uusi lisävinkki yleisesti ottaen ruotsalaiseen filmiin sille, ken sen sieltä hoksaa... Jatketaan keskustelua.
Viitteesi on melkoisen epämääräinen.
Voisitko yhtään tarkentaa, että oliko Arn-filmistä keskustellut Pena huussireissulla tontinrajalla naapurinsa Tanen kanssa ja keskustelu kaikunut järvenselän ylitse sinun korviisi ja olit kommentoinut asiaa pitäjän lehdessä, johon oli vastannut kunnankirjastossa Martta-täti kahvia ryystäessä? Ohitse kulkenut sairaseläkeläinen Toivo oli kuullut Martan sanoista loput ja niistä masentuneena puukotti vaimonsa kuoliaaksi ja juopotteli viikon putkeen harmitellen ruotsalaista filmiä ennen kuin tappoi itsensä. Paikallislehti syytti tapauksesta läntistä viihdepotaskaa ja muutaman päivän päästä iltapäivälehdet innostuivat lööpittämään katalista ruotsalaisista...
Tästäkö oli kyse vai missä elokuvasta keskustellaan ja mitä? Että osaisi hakea? Kiitos!
En minä rupea niitä sinulle esille tonkimaan. Etsi itse, niin minäkin olen ne asiat itse lukenut lehdistä. Siellä ovat uutiset tästä asiasta sekä Suomen että Ruotsin päälehtien sivuilla. Katsos nääs, kun nämä e.m. lähteet ovat luotettavampia ja asiallisempia kuin ne sinun ehdottamat lähteet. Ei varmaan aiheuta muutenkaan vahinkoa sinulle, jos käyt lukaisemassa sekä Suomen että Ruotsin lehtiä...
Palataan sen jälkeen asiaan.
Olisit heti sanonut puhuvasi päälehdistä, etkä esimerkiksi naapurin Penasta, kuten ylimalkainen maantieteellinen viittauksesi Suomeen antoi ymmärtää.
Voisit myös selventää meille Suomen lehtiä seuraamattomille mistä asisasta halusit keskustelua nostattaa tai mielellään jopa linkittää juttuihin. Helpottaisi keskustelun kulkua huomattavasti.
Ota ne lääkkeesi ja jatketaan keskustelua sen jälkeen. Muuten voi maaninen niin_no -vaihe puskea taas päälle. Oirehdit jo selvästi.
Luehan muutava edellinen kannanotto logiikan kanssa. Kas kun sinulla Steffoseni ei ole itselläsi kanttia tehdä minkäänlaisia diagnooseja ja jaella hoitomääräyksiä.
Joku toinen kuin minä puhuu siis naapurin Penasta. Minä puhun Suomen ja Ruotsin päälehdissä olleista arvioista ruotsalaisesta filmistä. Tämä on nyt ehkä vähän vaikeaselkoista sinulle, mutta jos oikein pinnistelet, niin ehkäpä asia selvenee sinulle.
Kas kun "on lusikalla annettu, niin eihän sitä voi kauhalla vaatia" eli ymmärrän sinua Steffoseni, jos aina välillä tipahdat kärryiltä.
No hyvä on selvennän "asisan". Keskustellaan siis ruotsalaisesta filmistä "Äideistä parhain". Kun keskustellaan ruotsalaisesta filmistä, niin tottakai voi samalla keskustella myös muistakin ajankohtaisista ruotsalaisista filmeistä. Vedän siis keskusteluun toisen ruotsalaisen filmin Arn, mistä keskustellaan tällä hetkellä sekä Ruotsin, että Suomen lehdistössä. - En minä mahda mitään, että te ette seuraa yleisiä kulttuurikeskusteluja! Mutta en minä viitsi ruveta etsimään linkkejä, vaan kehoitan teitä siis etsimään itse ne keskustelut (kuten minäkin olen etsinyt ja löytänyt). Tässä vaiheessa sinä Steffo kehoitat minua ottamaan esille lääkkeet...
Ajattelehan itse, kenen ne lääkkeet pitäisi ottaa. No, kun et ehkä osaa sitäkään todennäköisesti päätellä, niin päättelenpä senkin puolestasi: sinun Steffo itsesi kannattaa ottaa ne lääkkeet.
Jatketaan vasta sen jälkeen keskusteluja.
Tässäpä se onkin se rekisteröimättömän nimimerkin varjopuoli ! Joku (varmaan niin_no) kirjoitti Steffon nimimerkillä. Minä - se ainoa ja oikea Steffo- en helposti alennu asiattomuuksiin. Mieluummin olen hiljaa.
Ammttiapua tosiaan tarvitset. Nyt luulet itseäsi jo Steffoksi.
Se koira älähtää johon kalikka kajahtaa.
Älä yritä ! Minä olen Steffon veli ja tunnen kyllä hänen tyylinsä !
Filmi oli hyvin tehty ja paikallaan. Kaikki kunnia. Mutta mutta. Miksi valittiin juuri se juttu, että äiti muuttikin sitten Saksaan ja ei halunnut poikaansa. Se oli tosioutoa. Ei se ollut yleisesti niin. Keskustellaan siitä.
...on hyvinkin yksikertainen - materiaalihan perustuu Heikki Hietamiehen omakohtaisiin kokemuksiin hänen lapsuuden ajoiltaan. Minun oman arvaukseni mukaan hieman taiteilijan vapaudella kynäiltynä. Sotalapsiahan oli kaikenkaikkiaan n. 70.000 - jokaisella heistä ihan ikioma tarinansa. Kaikki varmastikin kertomuksen arvoisia, omine vivahteineen.
Ruotsihan jätti palauttamatta n. 18 000 suomalaislasta sodan jälkeen takaisin vanhemmilleen.
Meidän piireissä sitä kutsutaan varastamiseksi, mutta Ruotsissahan on erilainen kulttuuri.
Tasapuolisuuden nimissä pitäisi tehdä toinen filmi tästä vinkkelistä nähtynä.
Ihmistuntijana uskaltaisn väittää ettei äidin lähtö Saksaan suinkaan ole merkki hänen itsekkyydestään ,vaan pikemminkin epätoivoisuudesta. Läheskään kaikki äidit eivät ole "sankariäitejä" vaan tavallisia lihaa ja verta olevia ihmisparkoja. Filmin äiti oli menettänyt kaiken; miehensä, lapsensa, kotinsa ja uskonsa tulevaisuuteen. Siinä tilantessa jokainen joka vielä jaksaa etsii turvaa. Hänelle sitä ainakin näennäisesti tarjosi saksalainen sotilas. Äiti teki - toki epäröiden- ratkaisun johon useimmat meistä päätyisivät vastaavanlaisessa tilanteessa.
Mutta tämä näkökulma ei valottunut ollenkaan tässä filmissä. Siksi tartuin tähän. Otettiin huomioon vain tämän ruotsalaisen äitin tunteet. En silti itse äitinä valikoisi ensin toista miestä. Tarkoitan, että joku toinen kirjailija voisi kirjoittaa ja joku tehdä filmin ei välttämättä juuri näistä Saksaan lähteneitten äitien sotalasten kohtaloista vaan Suomeen jääneitten äitien tunteista, joiden lapset tulivat takaisin. Monet heistäkin olivat menettäneet miehensä, lapsensa - huom. jotka he ottivat takaisin, sekä kotinsa. (Mitä tulee uskonsa tulevaisuuteen menettämisestä, niin sitä ei voi kukaan muu tietää kuin itse asianomainen.) Puhun edelleen prosenteista. Tietysti näistä lapsista, joiden äiti lähti Saksaan, tuntui sata kertaa kauheammalta.
Olen muuten eri mieltä väitteestäsi "Äiti teki - toki epäröiden- ratkaisun johon useimmat meistä päätyisivät vastaavanlaisessa tilanteessa." -Sinä et voi tietää mitä useimmat tekivät vastaavassa tilanteessa. Tosiasiassa useimmat eivät ollenkaan lähteneet Saksaan vain jäivät Suomeen. Tässä kohdassa kaiveltakoon esille ne prosenttiluvut ja vasta sitten olemme varman päällä.
Tarkoitin tietysti sitä että useimmat meistä epäyoivoisessa ja epävarmassa tilanteessa raskaiden menstysten jälkeen automaattisesti hakevat turvaa ja parannusta tilanteeseen. Elokuvan äitihän olisi ihan yhtä hyvin voinut valita suomalaisen miehen, mikä ei myöskään välttämättä olisi ollut lapselle vähemmän traumaattinen asia. Tuli mieleen Mikko Alatalon laulu "Ihmisen ikävä toisen luo".
Olisi tietysti, mutta todennäköisesti olisi ottanut poikansa silloin takaisin Suomeen. Ei voi silti sanoa että "useimmat". Mistäs senkin tietää ilman prosenttilukuja (viittaan näihin, että suhdeluvut ja väitteet eivät tuleisi"useimmiten" vääriksi). Monet/moni/moni voi/yleensä kaikki/jotkut sana olisi lähempänä tilastoja.
Tässä mennäänkin sitten sen jälkeen kysymyksiin, että miksi naiset/miehet valitsevat miehen/naisen joka johtaa lapselle traumaattiseen kasvuympäristöön - tämä on jo sitten toista aihetta tosin.
Kyseinenn elokuva meni hiljattain ruotsin televisiossa,olen kyllä katsonut sen aikasemminkin. En käsitä mistä saksaan menosta puhutte ,äitihän suunnitteli saksaan menoa mutta tulikin katumapäälle eikä lähtenytkään ,ja halusi poikansa tekaisin suomeen
Ai jaa. No sitten tuli erehdys. Mutta tulipa selvitettyä problematiikka silti. Se on keskustelua se.
Mielenkiintoista että keskustelu tavallaan palasi aloitukseensa. Minullekin jäi monta asiaa filmistä epäselviksi juuri sen vuoksi ettei sen ruotsinkielisessä osassa ollut suomalaista tekstiä!
itse omin toimin takaisin Ruotsiin koska eivät viihtyneet Suomessa. Useimmat lapset olivat juurtuneet ruotsalaisiin vanhempiinsa ja sisarpuoliinsa. Itse olen adoptoitu ja vaikka tiesin omat vanhempani ja olen heitä nuorenpana tavannutkin ja oleeskellut heidän luonaan lyhyempia aikoja niin kasvatusvanhempani ovat aina olleet minulle ne läheisimmät ja vain heitä voin kutsua äidiksi ja isäksi. Nyt olen vajaa 60v.
Se on vaikea asettua lasten asemaan mutta lasten kannalta oli parempi että saivat jäädä Ruotsiin. Taas uudestaan repiä lapsi kasvuympäristöstään tekee lapselle kiepeää, uskokaa vaan. Minäkin vireastin omia biologisia vanhempiani enkä koskaan pystynyt samaan läheisyyden tunnetta heihin, ei sitten millään.
Minullakin oli kaksi kotia, vain vähän toisissa olosuhteissa. Lapsi vaistoaa nenällään vieraat ja turvattomat tuoksutkin.