Onko KUkaan

Hei,

mulla ei oo kokemusta kummastakaan mutta repeämiähän ei kukaan voi "estää" eikä se oo synnytystavasta kiinni että tuleeko repeämiä vaiko ei kuten ei sekään että joudutaanko tekemään eppari. Kannattaa vaan avoimin mielin lähteä synnytykseen niin sitä voi jopa yllättyä kuten itselleni kävi.

Ekana sain leikkauksella ja toisen kohdalla myöskin oli suunniteltu leikkaus mutta sehän päättikin tulla maailmaan normaalia kautta ja yllätyin itsekin miten "kivutonta" se oli ja helppoa ja kaikkein eniten erittäin hieno kokemus.


Tsemppiä synnytykseen :)

Olin noin puoli tuntia ammeessa ennen ponnistusvaihetta ja ponnistusvaiheen lopussa siirryin jakkaralle. Tuntui etten ponnistanut ollenkaan, vauva vaan tuli ulos. En tiedä mistä johtui, mutta sain 3. asteen repeämän, josta olen kuitenkin toipunut hyvin. Suosittelen jakkaraa! Se oli "helppo".

Istuma-asento tosiaan helpottaa synnyttämistä, kuten myös supistuksia se, että istuskelee vaikka pallon päällä tai kiikkutuolissa, mieluumin kuin makaa sängyssä kivuista kärsien.
Jakkaralla ollessasi sinun ei tarvitse työntää vauvaa ulos kaikilla voimillasi, vaan painovoima hoitaa suuren osan hommasta, tottakai joudut kuitenkin ponnistamaan yhtä reippaasti että vauva ylipäätään pääsee ulos synnytyskanavasta, ei se mikään väljä käytävä ole josta vain valuu pois!

Jakkaralla synnyttämisestä taas raportoidaan siihen malliin, että repeämiä tulee todella herkästi, siis herkemmin kuin norm. synnytysasennossa. Välilihaa on vaikea tukea, ja vauva tosiaan tulee vauhdilla ulos, ja saattaa tulla hiukan kohti välilihaa, eikä täysin emättimen aukosta, mikä myös mahdollistaa herkästi repeämisen.

Synnytysjakkaralla synnyttäminen ei ole tällä hetkellä kovin yleistä, mutta tuntuu tiuhaan yleistyvän, kun synnytykseen etsitään mahdollisia helpotuskeinoja jne. Ja eiköhän jokaisesta sairaalasta nämä jakkaratkin löydy.

Yleensä synnytysvaiheessa vaan käy niin, että jakkaralle toivonut äiti ei jaksakaan lähteä jakkaralle ponnistamaan, vaan 10 kertaa mieluumin jää puolimakuulle sänkyyn ponnistamaan. Kivut ovat sen verran kovat, olo hieman sekava, herkkä tai hermostunut ja yleensä väsymys painaa. Jakkarallahan käydään tosiaan vain ponnistamassa, että ei siinä istuskella kovin pitkään.
Jotkut kätilöt ovat myös hyvin negatiivisia jakkaran suhteen eivätkä oikein ota kuuleviin korviinsa jakkara-ajatusta, vaan tyrmäävät sen itsevarmana pois vaihtoehdoista. Tottakai saat kuitenkin itse päättää miten lapsesi maailmaan teet. Yleensä jakkaralla synnyttäminen on positiivinen kokemus ja päättyy hyvin. Kannattaa etukäteen tutustua jakkaraan ja kokeilla istua siinä.

Ammeen käyttö synnytysessä, oli se sitten avautumisvaiheessa tai myös ponnistaessa, vähentää kaikkien tutkimusten mukaan repeämisiä. Vesi rentouttaa ja pehmentää kudoksia hyvin. Toki joku silti aina voi revetä pahastikin, mutta keskimäärin siis ammeen käyttäjille tehdään eppareita paljon vähemmän ja repeämiä on vähemmän.

Jakkarasta en ole etsinyt tutkimustuloksia (pitäisikin!) mutta vähemmän tieteellisistä jutuista olen lukenut että jakkaralla synnytysasento on paljon puoli-istuvaa parempi, tilaa on enemmän ja lapsi venyttää kudoksia tasaisemmin. Joskus jakkara kuitenkin lisää repeämistä, kun lapsi tuleekin siinä ulos nopeammin ja vähemmällä ponnistamisella kuin selällään. Jakkaralle siis nimenomaan kannattaa siirtyä vasta ponnistuksen loppuvaiheessa, ja ponnistaa vain kroppansa tahtiin sekä kuunnella kätilön "jarrutuskäskyjä".

Vedessä ja jakkaralla ponnistaessa kätilön ei tarvitse tukea välilihaa! Vain selällään ponnistaessa paine ja venytys osuu erityisesti sinne niin että tukea tarvitsee, pystyasennossa kätilön ei tarvitsekaan yrittää yltää sellaisiin akrobaattisiin asentoihin.