Minulla on ollut hyvin läheinen ystävyys suhde ihmiseen joka aluksi oli ihan ihmeellinen olento. Hän osteli lapsilleni lahjoja ja tarjosi minulle paukkuja ravintolassa ym. Yritit kovasti antaa myös hänelle jotain takaisin, mutta taloudellinen asemani ei kyennyt kilpailemaan hänen kanssaan.
Jossain välissä heräsin huomaamaan hänen puhuvan vaan itsestään. Minä, minun ja minulla on oikeus, olivat hänen toistuvia aiheitaan. Huomasin myös, että hänellä oli sisällään paljon vihaa ja katkeruutta sukulaisiaan ja entisiä ystäviään kohtaan.
Kunnianhimo oli hänellä valtava, samoin se, ettei kukaan koskaan saa hyppiä hänen silmille. Hän aina näyttää vihollisilleen, miten hän hoitaa hommat.
Jossain välissä hän alkoi puhumaan ihan outoja minulle: Miehelläsi on varmaan toinen, usko tai älä, mutta se ihminen puhuu susta paskaa jne.
Sitten meille tuli riita... typerä asia, mutta hänelle maailman loppu. Hän tarvi apuani lastenhoidossa ja lupasin järjestää asian jotenkin. Kyse oli arkipäivästä ja aamulla kello kuusi olisi pitänyt olla heillä. (Minullakin on pieniä lapsia) Aluksi sovittiin, että hänen äiti tulee sinne aamulla ja minä sitten, kun lapset herää. Sitten mieheni ilmoitti, että hänellä on silloin vapaapäivä. No, hänen äitin apua ei tarvitakkaan.
Mutta mieheni työvuoro muuttuikin. Tieto siitä tuli neljä päivää ennen ja soitin heti ystävälleni. Hän oli hieman äreä, mutta päätti vaivata äitiänsä uudestaan.
Kun se päivä tuli, meitä oli kolme naista hoitamassa hänen kahta lastaan. Mutta seuraavana päivänä sain syytöksiä, miten epäluotettava ihminen olen ja plaa plaa plaa. Aluksi nousin puolustuskannalle, mutta huomasin pian kaiken olevan aivan turhaa. Yhteen riitaan hän veti kaikki lahjat, mitä on meille antanut, vanhat sanomiseni hän väänsi uuteen uskoon ja lopuksi hän syytti minua, että olin haastanut riitaa ja haukkunut häntä. Kaikki viestit säilytin ja jälkeenpäin huomaan, etten ole sanallakaan häntä haukkunut, vaan puolustanut itseäni.
Nyt yllättäen sain taas viestin, että minä olen syvästi masentunut, avioliittoni on pahasti pielessä ja minun pitäisi mennä hoitoon.
Voisin viitata asian kintaalla, mutta nyt hän näköjään on levittänyt tätä juttua ympäri kaupunkiamme, on tilanne hieman toinen. En halua, että miehestäni luullaan mitään, mikä ei pidä paikkansa. Etenkin, kun molemmat olemme hoitoalalla.
Haastanko asian oikeuteen. Menenkö lääkärille ja laitan lausunnot paikallislehteen vai yritänkö elää elämääni vain eteenpäin?
Jossain välissä heräsin huomaamaan hänen puhuvan vaan itsestään. Minä, minun ja minulla on oikeus, olivat hänen toistuvia aiheitaan. Huomasin myös, että hänellä oli sisällään paljon vihaa ja katkeruutta sukulaisiaan ja entisiä ystäviään kohtaan.
Kunnianhimo oli hänellä valtava, samoin se, ettei kukaan koskaan saa hyppiä hänen silmille. Hän aina näyttää vihollisilleen, miten hän hoitaa hommat.
Jossain välissä hän alkoi puhumaan ihan outoja minulle: Miehelläsi on varmaan toinen, usko tai älä, mutta se ihminen puhuu susta paskaa jne.
Sitten meille tuli riita... typerä asia, mutta hänelle maailman loppu. Hän tarvi apuani lastenhoidossa ja lupasin järjestää asian jotenkin. Kyse oli arkipäivästä ja aamulla kello kuusi olisi pitänyt olla heillä. (Minullakin on pieniä lapsia) Aluksi sovittiin, että hänen äiti tulee sinne aamulla ja minä sitten, kun lapset herää. Sitten mieheni ilmoitti, että hänellä on silloin vapaapäivä. No, hänen äitin apua ei tarvitakkaan.
Mutta mieheni työvuoro muuttuikin. Tieto siitä tuli neljä päivää ennen ja soitin heti ystävälleni. Hän oli hieman äreä, mutta päätti vaivata äitiänsä uudestaan.
Kun se päivä tuli, meitä oli kolme naista hoitamassa hänen kahta lastaan. Mutta seuraavana päivänä sain syytöksiä, miten epäluotettava ihminen olen ja plaa plaa plaa. Aluksi nousin puolustuskannalle, mutta huomasin pian kaiken olevan aivan turhaa. Yhteen riitaan hän veti kaikki lahjat, mitä on meille antanut, vanhat sanomiseni hän väänsi uuteen uskoon ja lopuksi hän syytti minua, että olin haastanut riitaa ja haukkunut häntä. Kaikki viestit säilytin ja jälkeenpäin huomaan, etten ole sanallakaan häntä haukkunut, vaan puolustanut itseäni.
Nyt yllättäen sain taas viestin, että minä olen syvästi masentunut, avioliittoni on pahasti pielessä ja minun pitäisi mennä hoitoon.
Voisin viitata asian kintaalla, mutta nyt hän näköjään on levittänyt tätä juttua ympäri kaupunkiamme, on tilanne hieman toinen. En halua, että miehestäni luullaan mitään, mikä ei pidä paikkansa. Etenkin, kun molemmat olemme hoitoalalla.
Haastanko asian oikeuteen. Menenkö lääkärille ja laitan lausunnot paikallislehteen vai yritänkö elää elämääni vain eteenpäin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja unohda että sinulla on joskus ollut tälläinen ihminen elämässäsi!
pakene vielä kun voit.