http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Verkkolehti_Apila/Uutiset/Uutiset_etusivulle.iw3?showmodul=149&newsID=82b6023d-425e-4114-a862-6ef04f452c3d
Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemen mielestä Suomessa on varauduttava tulevaan talouden kriisiin muun muassa kasvattamalla valtion omistusta energiantuotannossa.
Luottojen lisääntyminen, niin sanotun ”bittirahan” syntyminen on ollut vuosia kestämätöntä. Suomessa puhutaan vain Yhdysvaltojen subprime-kriisistä, vaikka euroalueen omatkin ongelmat realisoituvat noin vuoden kuluttua. Koko karmeus näkyy vasta parin vuoden päästä. Tuolloin ihmiset ehkä muistavat, että eurooppalaiset pankit kilvan ilmoittivat olevansa turvassa Yhdysvaltojen ongelmilta. Surullisena seuraan kuinka media toistaa virheellistä totuutta tilanteesta.
Yhdysvallat on luovinut itsensä jälleen tilanteen herraksi ja Euroopassa kuvitellaan, että ongelmat ovat muualla. Esimakua ongelmista antavat kymmenien miljardien eurojen alaskirjaukset ja ulkomaisten pankkien ajautuminen kriisiin. Kuvio on toistunut viime vuosikymmenien aikana useita kertoja. Siksi en voi ymmärtää sitä tietämättömyyttä, joka meillä vallitsee luottoekspansion merkityksestä talouden syklisyyteen.
Perinteinen talousoppi painottaa bruttokansantuotteen kykyä mitata, miten taloudella menee. Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Bruttokansantuote ei ota oikeastaan ollenkaan huomioon lisääntynyttä lainamäärää. Tärkeimpiä lukuja ovat palkkatulot, lainojen määrä, korkokulut ja lainanlyhennykset.
Esitän fiktiivisen esimerkin. Asuntoneliö maksaa meillä noin 2000 euroa. Asuinneliöitä meillä on noin 250 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voisimme ottaa lainaa asuntoja vastaan 400 miljardia euroa. Nämä rahat käytetään muun muassa asuntojen rakentamiseen, autojen ostoon, sisustamiseen ja muuhun elämiseen. Suomessa asuntolainoja on tällä hetkellä noin 80 miljardia euroa. Näin ollen lisälainoitusta voitaisiin ottaa vuonna 2008 reilut 300 miljardia euroa. Kun nämä rahat käytetään kulutukseen, nousee bruttokansantuotteemme kaksinkertaiseksi kertaheitolla ja talouskasvumme on huimat 100%. Olemme jälleen kerran Pohjolan Japani ja voimme olla ylpeitä hetken ennen täydellistä romahdusta. Lainanlyhennykset ja korot kaataisivat meidät.
Tämä kärjistetty esimerkki on maalaisjärjellä ajateltuna kestämätöntä kehitystä. Valitettavasti maastamme ei tunnu löytyvän yhtään tahoa lisäkseni, joka edes yrittää laskea, kuinka suuresta ristiriidasta lainanoton ja bruttokansantuotteen välillä on kysymys. Seuraukset tulevat olemaan rankat. Kun globaaliluottokupla puhkeaa, alkavat alaskirjaukset yhtiöiden tuloksissa ja verotuloissa, alasajot tehtailla, työttömyys työvoimapulan asemesta sekä rankat konkurssiaallot palvelusektoreilla.
Lähivuosina tarvitsemme runsaasti voimia selvitä tulevasta talouskriisistä, mutta myös ymmärrystä mistä on kyse. Pankkien ajautuessa vaikeuksiin niitä ei saa pelastaa kansalaisten verovaroin. Energiatuotantoa ei saa myydä enempää ulos, vaan pikemminkin lisätä valtion osuutta energiantuotannossa esimerkiksi eläkerahastojen kautta sekä rakentamalla tuleva ydinvoimala valtion toimesta.
Markku Uusipaavalniemi
kansanedustaja (kesk.)
Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemen mielestä Suomessa on varauduttava tulevaan talouden kriisiin muun muassa kasvattamalla valtion omistusta energiantuotannossa.
Luottojen lisääntyminen, niin sanotun ”bittirahan” syntyminen on ollut vuosia kestämätöntä. Suomessa puhutaan vain Yhdysvaltojen subprime-kriisistä, vaikka euroalueen omatkin ongelmat realisoituvat noin vuoden kuluttua. Koko karmeus näkyy vasta parin vuoden päästä. Tuolloin ihmiset ehkä muistavat, että eurooppalaiset pankit kilvan ilmoittivat olevansa turvassa Yhdysvaltojen ongelmilta. Surullisena seuraan kuinka media toistaa virheellistä totuutta tilanteesta.
Yhdysvallat on luovinut itsensä jälleen tilanteen herraksi ja Euroopassa kuvitellaan, että ongelmat ovat muualla. Esimakua ongelmista antavat kymmenien miljardien eurojen alaskirjaukset ja ulkomaisten pankkien ajautuminen kriisiin. Kuvio on toistunut viime vuosikymmenien aikana useita kertoja. Siksi en voi ymmärtää sitä tietämättömyyttä, joka meillä vallitsee luottoekspansion merkityksestä talouden syklisyyteen.
Perinteinen talousoppi painottaa bruttokansantuotteen kykyä mitata, miten taloudella menee. Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Bruttokansantuote ei ota oikeastaan ollenkaan huomioon lisääntynyttä lainamäärää. Tärkeimpiä lukuja ovat palkkatulot, lainojen määrä, korkokulut ja lainanlyhennykset.
Esitän fiktiivisen esimerkin. Asuntoneliö maksaa meillä noin 2000 euroa. Asuinneliöitä meillä on noin 250 miljoonaa. Tämä tarkoittaa sitä, että voisimme ottaa lainaa asuntoja vastaan 400 miljardia euroa. Nämä rahat käytetään muun muassa asuntojen rakentamiseen, autojen ostoon, sisustamiseen ja muuhun elämiseen. Suomessa asuntolainoja on tällä hetkellä noin 80 miljardia euroa. Näin ollen lisälainoitusta voitaisiin ottaa vuonna 2008 reilut 300 miljardia euroa. Kun nämä rahat käytetään kulutukseen, nousee bruttokansantuotteemme kaksinkertaiseksi kertaheitolla ja talouskasvumme on huimat 100%. Olemme jälleen kerran Pohjolan Japani ja voimme olla ylpeitä hetken ennen täydellistä romahdusta. Lainanlyhennykset ja korot kaataisivat meidät.
Tämä kärjistetty esimerkki on maalaisjärjellä ajateltuna kestämätöntä kehitystä. Valitettavasti maastamme ei tunnu löytyvän yhtään tahoa lisäkseni, joka edes yrittää laskea, kuinka suuresta ristiriidasta lainanoton ja bruttokansantuotteen välillä on kysymys. Seuraukset tulevat olemaan rankat. Kun globaaliluottokupla puhkeaa, alkavat alaskirjaukset yhtiöiden tuloksissa ja verotuloissa, alasajot tehtailla, työttömyys työvoimapulan asemesta sekä rankat konkurssiaallot palvelusektoreilla.
Lähivuosina tarvitsemme runsaasti voimia selvitä tulevasta talouskriisistä, mutta myös ymmärrystä mistä on kyse. Pankkien ajautuessa vaikeuksiin niitä ei saa pelastaa kansalaisten verovaroin. Energiatuotantoa ei saa myydä enempää ulos, vaan pikemminkin lisätä valtion osuutta energiantuotannossa esimerkiksi eläkerahastojen kautta sekä rakentamalla tuleva ydinvoimala valtion toimesta.
Markku Uusipaavalniemi
kansanedustaja (kesk.)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika samoilla linjoilla olen Uusiksen kanssa (vaikka en kepulainen olekaan).
Kohta ollaan tilanteessa, jossa "the shit hits the fan"! Vinkki: kullan hinta on ennätystasolla.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se että 1990-luvun alussa lama oli Suomen tasolla mikä pehmensi vaikutuksia, mutta nyt siitä tulee maailmanlaajuinen. Kannattaa opiskella mitä 1930-luvulla tapahtui.
USA sakkaa ja kaatuu, mutta ei Euroopassakaan helppoa tule olemaan.
Kannattaa hankkiutua veloista eroon nyt kun vielä on hetki aikaa.
Olen myös useamman vuoden ihmetellyt näitä jennajeminoita ja nikopettereitä, että mistä ne ovat löytäneet ne työpaikat, joista näihin älyttömiin velanmaksuihin löytyy se liksa, joilla näitä ihan oikeasti pystyy hoitamaan. Asiallisesti palkattujen pitkäkestoisten kunnon duunari työpaikkojen sijaan kikkailluilla humpuuki töillä ei oikeaa ostovoimaa synny.
Nyt jo asuntolehdet ovat järkyttävän paksuja. Kyllä myyjiä riittää, mutta kuinka myydään ylipyyntiset vaihdokit ja selvitään kahden asunnon loukuista?