ihatuksellesi/ihastuksesi aikaan?
Nolointa mitä olet tehnyt tai
sanonut
203681
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
lista jos kertoisin mitä en ole tehnyt ;D No vitsi vitsi, mutta olenhan mä kaikenlaista huitonut alas ja tiputellut käsistäni, puhunut sekavia ja yrittänyt kaiken lisäksi olla älykkäämpi kuin olenkaan. :/ Olen yleensä rauhallinen mutta kun innostun jostain (esim. ihastun) alkaa ympäristö olla vaarassa :D
haistatin paskat,,,
kirjoitin että mee vittu hoitoon, tjsp
enkä pyytänyt koskaan anteeksi, ei hänkään sanomisiaan. Enkä ole varmaan pyytämässä vieläkään. Eikä ole varmaan hänkään.
Esitämme kovapintaisia.
se on noloa... todella aikuismaista...
On kai sitten tullut mieleesi, että toisen kovapintaisuus voi johtua vain välinpitämättömyydestä?
Sinä ihastuneena yrität väkisin etsiä edes jotakin yhteistä käytöksestänne.
Ei sillä ole mitään tekemistä ihastuneisuuden kanssa miten toista kohtelee.
Kyllä toista voi kohdella ihmisenä vaikka tämä olisi kuinka ihastunut.
Vittu mitä paskaa
Jos kohteli väliinpitämättömästi ja jatkuvasti dissaavasti tuosta syystä niin minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa
voi painua helvettiin
Mutta eipä sen kyllä nykyään niin väliä kun ei ole enää pahemmin niitä tunteita
mitäpä noita miettimään, mukavampiakin asioita mietittävänä
ennen mua nolotti tekemiset, mut nykyään ei voi sille mitään, et enempi nolottaa tai harmittaa tekemättä jättämiset. Sama se sille, mitä sanoo tai miten hölmöilee,, mut jos ei tee mitään. Se on tosi hölmöä. En mä paineista niin sanomisista. enkä tekemisistä. Samahan se, kunhan jotain edes saa suustaan tai tehdyks.
vaikka ei mitään ihmeellistä, mutta silti.
koko elämän. Turhaan.
lemmenviestin, salaviestinä....auts.
Soittanut, enkä saa sanaa suustani.
Pari muutakin hölmöyttä on tullut tehtyä.
Niin, ja kirjoittelin täällä, voi äly, vieläkin joskus, mutta harvemmin.
Niin, ja ne runot, voi jumalautsi.
Itsekkin ihmettelen sitä, kuinka helkkarin luova voin olla ihastuessani, eikä mielikuvitukselle ole rajoja.
Miesparka, voit huokasista, mä lupaan järkiintyä.
ehdoton lajin ykkönen :(
höpötettyä hölmöjä, ja varmaan olen kolistellut ja törmäillyt (normaalia muutenkin).
Itse asiassa tajusin vasta tänään, että sanoin eilen vahingossa ihan hiukan kaksimielisen lauseen :-O
suhde häneen vaikka olen varattu. En kuitenkaan kyennyt eroamaan ja aiheutin ihastukselleni tuskaa ja loputonta pahaa mieltä. Parasta mitä elämässäni on ollut aikoihin ja sössin kaiken hirveäksi ja satuttavaksi vyyhdiksi.
Olin tavannut yhden aivan ihanan äijän netissä. Meillä synkkasi ihan tosi hyvin, ja meseiltiin harva se päivä, ja läheteltiin viestejä puolin ja toisin, noin viikon ajan.
Mä en ollut vielä silloin niin ihastunut, pidin vaan uutena mielenkiintoisena tutttavuutena/mahdollisena kaverina. Sitten viestit alkoi vähenemään, ei oltu enää paljon ollenkaan yhteydessä.
No, aattelin että sitä alko ujostuttamaan, että se ei ollut ihan varma tästä meidän jutusta tai jotain. En halunnut pelästyttää sitä yli-innokkuudella (tiedäähän sen, millaisia säikkyjä noi miehet osaa ihmisuhde-hommissa olla!), joten annoin asian olla, kunnes päätin että parin viikon tauko toisistamme on ihan riittävä, että nyt täytyy tehdä jotain, toimia, ja heti.
No sitten yhtenä perjantaina rohkaisin mieleni, "taikajuoman" turvin, ja päätin lähestyä Äijää mesessä. No, tulihan se syykin sitten selville, miksei ollut mitään kuulunut. Oli kuulemma tutustunut johonkin toiseen. Pyyteli kuitenkin kovasti anteeksi ja kutsui itseään siaksi.
No, ei siinä vielä mitään. Valehtelin, että ei se mitään (vaikka olihan se tietysti jotain, satutti ihan kamalasti), eihän me oltu mitään luvattu, tai edes sovittu, mikä tämä meidän juttu oikein oli luonteeltaan. Olin vaan lukevani rivien välistä, että Äijä olisi ollut kiinnostunut musta muunakin kuin kaverina, mutta ehkä sitten innostuin liikaa.
Mutta mikä tästä tilanteesta tekee ihan helv...llisen hävettävän, oli se, että mä kinusin siltä ekaa kertaa sen puhelinnumeron, jotta voisin soittaa ja selvittää nämä jutut kunnolla, eikä vaan mesen välityksellä.
No, kun olin jo siinä vaiheessa ihan maistissa, matkalla baariin kaverin kanssa JA paniikissa, kun tajusin yhtäaikaa sekä olleeni ihan totaalisen ihastunut kyseiseen Äijään ETTÄ menettäneeni hänet jo alkumetreillä jollekin toiselle, niin voitte varmaan kuvitella mitä tapahtui.
Aivan oikein. Lisää viinaa naamaan (täytyyhän sitä nyt surunsa jollakin lailla hukuttaa!), ja eikun kännisoittelemaan! Ainoat muistikuvat on jostain baarista, minä puhelin kourassa, mutta olisin voinut vaikka myöntää, etten ollut saanut Äijää kiinni, koska en yksinkertaisesti MUISTA puhuneeni hänen kanssaan.
No, seuraavana aamuna järkytys oli melkolainen, kun huomasin puhelutiedoistani, että olin nähtävästi jutellut PUOLI TUNTIA (!!!) kyseisen tyypin kanssa. Ainoa ongelma? Ei mitään muistikuvaa. Filmi totaalisesti poikki. Noloa? No todellakin.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Tarina jatkuu vielä. Mutta koska se on vielä paljon pahempaa, on ehkä parempi lopettaa tähän xD.
Kerrottakoon vain, että tästä on kulunut jo yli puoli vuotta, olen edelleenkin ihan koukussa tähän Äijään, joka on onnellisessa/vähemmän onnellisessa on/off-suhteesssa tämän toisen naisen kanssa.
Saamarin kännykät!
Mun ihastuksen käsi murtu, niin päätinpä sitten itsekkin murtaa käden se sitten olikin sitä että 4 viikkoo meiän luokas oli 2 kipsii käessä
Varmaan jonkinlainen sisäinen defenssi etten edes muista mitä kaikkea.. Yleisesti ottaen muutun jopa tavallista pahemmaksi sähläksi, niin että sähläämiseni saa jopa hieman surhupaisia vivahteita.
Vaikken muuten mikään sählä ole, niin jostain syystä olen huomannut muuttuvani hirveäksi höpöttäjäksi hänen seurassaan. No, ei kai se niin vakavaa ole.
Ketun kolotuksessa pääsi muheva pieru!
Ottanut häneen yhteyttä. Nolottaa, mutta selvis ettei hänellä ollut tunteita, tai on varmaan, mutta ei kohdistunut minuun.
Ei silti olis kannattanut .Olis vaan ollut omissa ajatuksissa ja jatkanut eteenpäin ja kaikki olis helpompaa ilman nolostumista.
Laitoin hänen silloiseen työsähköpostiin tunnustuksen ihastumisestani. Ette arvaa kuin vaivalloista oli seuraavan kerran kohdata hänet, mutta hän hoiti sen tyylikkäästi ei nolannut minua. Ei koskaan saatu tilaisuutta puhua tapahtuneesta, ei nähdä enää ainakaan työ kuvioissa ja tuskinpa muutenkaan :(
Uskoisin, että kaikille se on varmaan se jos tunteista menee kertomaan ja toinen ei tunne samoin. Tai ei välttämättä sekään (sillä sehän on normaalia ettei kaikkia nappaa) vaan toisen toiminta sen johdosta. Mutta kaikestahan aina oppii. Onneksi olen nainen niin ei tunteista tarvitse kertoa, sillä silloin aikoinaan päätin, että koskaan enää en kenellekään miehelle tunteistani kertoisi, kyllä hänen käytöksestään jäljet jäi. Pakkejakin voi antaa, mutta kaikenmoinen tylytys ja tahallinen ilkeys on kyllä aina aika murskaavaa. Onneksi miehet ottavat kiitettävästi yhteyttä ja uskon että sitäkin kautta sitten joskus joku kullannuppu löytyy. Mutta valitettavasti täytyy sanoa, että ujot miehet jäävät nyt kyllä tuon vuoksi pois laskuista, vaikka kuinka kolahtaisi. Nuoruus on haastavaa aikaa.