Työntekijät kiilaavat koulutettujen ohi palkoissa
12.2. 06:01 Työntekijät ansaitsevat nykyään jo niin hyvin, että he ohittavat tienesteissä monet paremmin koulutetut. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajat sekä palomiehet pärjäävät palkkakisassa hyvin.
Putki- ja sähköasentajat hankkivat työ- ja opiskelu-uransa aikana enemmän kuin psykologi ja melkein yhtä paljon kuin insinööri tai lehtori. Palomies jää puolestaan vain hieman psykologin taakse.
Diplomi-insinöörit ja ekonomit ovat palkkavertailussa omaa luokkaansa. Kirjastonhoitaja sen sijaan kuuluu akateemiseen kurjalistoon; hän jää palomiehen ja kampaajan taakse, mutta jonkin verran siivoojan yläpuolelle.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Rahatiedon Ilta-Sanomille ja Taloussanomille tekemästä selvityksestä.
Kokonaispalkat on laskettu ikävuosilta 20–59. Suomalaiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana.
Mukana on siis sekä opiskelu- että työaika. Kokonaispalkassa ovat mukana kaikki ansiot lukuun ottamatta lomarahoja.
Työntekijöiden asemaa vertailussa parantaa, että he käyvät kouluja lyhemmän ajan kuin esimerkiksi lehtorit ja insinöörit. Tällöin työntekijät ehtivät tienata pidempään kuin muut. Lisäksi nettotuloissa eroja tasoittaa verotus.
Putkimies lyö psykologin
Klikkaa graafi auki tästä.
Koulutuksen pituus näkyy selvästi ansioissa, jos palkkavertailu katkaistaan aikaisin, esimerkiksi 13 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta.
Tällöin rakennusmestari nousee palkkavertailun ykköseksi ennen putki- ja sähköasentajaa. Vasta heidän jälkeensä tulevat diplomi-insinööri ja ekonomi.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon opintolainoja. Jos ne laskettaisiin mukaan, työntekijät nousisivat oheisessa taulukossa ylöspäin. Lyhyt koulutusaika pienentää opintolainojen määrää.
Mukaan on laskettu ensimmäiseltä opiskeluvuodelta opintoraha ja toisesta vuodesta lähtien suurin työtulo, joka sallitaan täyden opintorahan saamiseksi.
Laskelmissa siivoojat menevät suoraan töihin ilman koulutusta. Miehillä armeija pidentää opiskeluun ja töihin menoa. Putki- ja sähköasentajat asuvat kotona opiskeluajan, joten he eivät saa opintoetuja.
Laskelmat kuvaavat reaaliansioita. Oletuksena on, että ne kasvavat 1,5 prosenttia vuodessa. Tällöin inflaatio on puhdistettu numeroista pois.
Oheisessa taulukossa on oletettu, että verotus säilyy nykytasolla. Laskelmat perustuvat vuoden 2006 kokonaisansioihin.
Diplomi-insinööri, ekonomi, lehtori, psykologi ja kirjastonhoitaja ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, jonka pituus vaihtelee neljästä kuuteen vuoteen. Insinööri ja rakennusmestarin ammattikorkeakoulu kestää 3,5–4 vuotta.
Muissa ammateissa koulutuksen kesto on kolme vuotta. Siivooja menee suoraan töihin.
Suomen Rahatieto on kerännyt laskelmia varten tiedot kuntatyönantajan palkkatilastoista ja ammattiliitoista.
12.2. 06:01 Työntekijät ansaitsevat nykyään jo niin hyvin, että he ohittavat tienesteissä monet paremmin koulutetut. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajat sekä palomiehet pärjäävät palkkakisassa hyvin.
Putki- ja sähköasentajat hankkivat työ- ja opiskelu-uransa aikana enemmän kuin psykologi ja melkein yhtä paljon kuin insinööri tai lehtori. Palomies jää puolestaan vain hieman psykologin taakse.
Diplomi-insinöörit ja ekonomit ovat palkkavertailussa omaa luokkaansa. Kirjastonhoitaja sen sijaan kuuluu akateemiseen kurjalistoon; hän jää palomiehen ja kampaajan taakse, mutta jonkin verran siivoojan yläpuolelle.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Rahatiedon Ilta-Sanomille ja Taloussanomille tekemästä selvityksestä.
Kokonaispalkat on laskettu ikävuosilta 20–59. Suomalaiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana.
Mukana on siis sekä opiskelu- että työaika. Kokonaispalkassa ovat mukana kaikki ansiot lukuun ottamatta lomarahoja.
Työntekijöiden asemaa vertailussa parantaa, että he käyvät kouluja lyhemmän ajan kuin esimerkiksi lehtorit ja insinöörit. Tällöin työntekijät ehtivät tienata pidempään kuin muut. Lisäksi nettotuloissa eroja tasoittaa verotus.
Putkimies lyö psykologin
Klikkaa graafi auki tästä.
Koulutuksen pituus näkyy selvästi ansioissa, jos palkkavertailu katkaistaan aikaisin, esimerkiksi 13 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta.
Tällöin rakennusmestari nousee palkkavertailun ykköseksi ennen putki- ja sähköasentajaa. Vasta heidän jälkeensä tulevat diplomi-insinööri ja ekonomi.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon opintolainoja. Jos ne laskettaisiin mukaan, työntekijät nousisivat oheisessa taulukossa ylöspäin. Lyhyt koulutusaika pienentää opintolainojen määrää.
Mukaan on laskettu ensimmäiseltä opiskeluvuodelta opintoraha ja toisesta vuodesta lähtien suurin työtulo, joka sallitaan täyden opintorahan saamiseksi.
Laskelmissa siivoojat menevät suoraan töihin ilman koulutusta. Miehillä armeija pidentää opiskeluun ja töihin menoa. Putki- ja sähköasentajat asuvat kotona opiskeluajan, joten he eivät saa opintoetuja.
Laskelmat kuvaavat reaaliansioita. Oletuksena on, että ne kasvavat 1,5 prosenttia vuodessa. Tällöin inflaatio on puhdistettu numeroista pois.
Oheisessa taulukossa on oletettu, että verotus säilyy nykytasolla. Laskelmat perustuvat vuoden 2006 kokonaisansioihin.
Diplomi-insinööri, ekonomi, lehtori, psykologi ja kirjastonhoitaja ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, jonka pituus vaihtelee neljästä kuuteen vuoteen. Insinööri ja rakennusmestarin ammattikorkeakoulu kestää 3,5–4 vuotta.
Muissa ammateissa koulutuksen kesto on kolme vuotta. Siivooja menee suoraan töihin.
Suomen Rahatieto on kerännyt laskelmia varten tiedot kuntatyönantajan palkkatilastoista ja ammattiliitoista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.