Onko kellään kokemusta päiväkotiystävien yhdistämisestä siviilielämään? Pohtii äiti jonka tytär haluaa kuumeisesti tuleviin syntymäpäiväjuhliinsä selvästi tärkeiksi muodostuneita päiväkotikavereitaan. Minkälaisia kokemuksia olette kokeneet noiden kahden eri maailman yhdistämisestä. Päiväkotimaailma on vielä uutta silmäterällemme, joten pakko pohtia sen "seurauksista". Toki otan yhteyttä kavereiden vanhempiin, mutta sitä ennen olisi mukavaa vaihtaa juuri niitä kokemuksia.
4v päiväkotikaverit siviilissä
pohtija
11596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mitä sä niinku oikeen kysyt tässä?
Että sinun pitäisi valita lapsesi kaverit tms? Ei nyt oikeen aukee...
Jos ne päiväkotikaverit ovat lapsellesi tärkeitä ja niin tottakai kutsut ne HÄNEN syntymäpäiväjuhliinsa. Mikä voisi olla syy siihen, että et kutsuisi?
myönnän, kuulostaa vähän hölmöltä..tarkoitan siis kahden eri kulttuurin yhdistämistä; päiväkotimaailma ja kodin maailma ja tietty sitä että lasten kaveruus on kuitenkin lasten kaveruutta. niinhän se on aikuisellakin, jätän työelämän ihmiset (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) työmaailmaan ja siviili on siviilielämää.
Kun sinä olit aikanaan koulussa, (ala-asteella) niin oliko sulla eri kaverit koulumaailmassa ja kotimaailmassa??? Lapsi on lapsi ja ne samat päiväkotikaverit tulee jonain päivänä luultavasti olemaan hänen koulukavereitaan.
Mistä oot saanut siviilikaverisi? Sukua? lapsuuden naapureita? Koulukavereita? Jopa päiväkotikaverita?
Taitaa lapsen olla vaikea erottaa kavereita kavereista sen perusteella mistä ne on tuttuja....
Ylimmät ystävykset tänään, huomnenna tapellaan ja ylihuomenna kavereita taas, eikö? Valitse siinä sitten ketkä kutsutaan seuraavalla viikolla juhliin mukaan....
tai jotain sellaista...eikös se ole osa hänen elämäänsä...oikeestaan suurimman osan päivästä.
Ei niitä kaikkia ole pakko kutsua!
siltäkin kantilta, että lapsi on lapsi.me vanhemmat kun ollaan toiset suojelijoita ja toiset luottaa vaistoihin..
me vanhemmat saatamme olla kovin erilaisia myös. vaikka lapset suorastaan jumaloisivat toisiaan, ei aikuisten tarvitse olla niitä parhaita frendejä keskenään.
aina ei ole eduksi että suinpäin kutsutaan ihan kotiin asti niitä ihan ensimmäisiä tuttuja, asiat muuttuvat tosi nopeasti, kuin aikuisillakin.
eipä mittään, jos en löydä täältä näkökulmaa näin päin, täytyy luottaa niihin vaistoihin.
"vaikka lapset suorastaan jumaloisivat toisiaan, ei aikuisten tarvitse olla niitä parhaita frendejä keskenään."
Siis ymmärsinkö oikein, aiot kutsua päiväkotikaverit vanhempineen kylään. Eikö yleensä oo tapana kutsua vaan ne lapset. Aikuiset sitten tuovat ja hakevat sovittuna aikana.
Ensinnäkin vertaus aikuisten työhön ja kotielämään ontuu sillä lapsella kaikki elämä on sitä siviilielämää. Työhön ei todellakaan kuulu sen ulkopuolinen ystävyys vaan se ainoastaan hankaloittaa työn tekoa monella tapaa.
Ne kaverithan on siellä lapsen kavereita. Miksi teet vanhemmista ongelmaa sun muuta? Meillä lapsen päikkärissä oli tapana laittaa kutsut lasten lokeroihin tai oman kaapin oven ilmoitustauluun nastalla roikkumaan. Siitä vanhemmat sitten ne poimi kuten päiväkodinkin tiedotteet ja lapset tiesivät, että heillä ei ole lupa lappuihin koskea. Kutsuun vaan sitten puhelinnumero teille on tärkeä jos on jotakin esim allergioita tms juttuja. Lasten kutsut on syytä pitää eri aikaan kuin milloin aikuiset sukulaiset tulee. Varsinkin noin pienillä vielä.
Niin ja ainakin meillä on kuskattu lasta leikkimään päikkärikavereille pitkin kaupunkia lomilla sun muilla. Osahan vielä siirtyi mukana kouluunkin samalle luokalle.
Jatketaan ajatustasi: milloin koulukaverit on siviiliystäviä, vai onko heidänkin tarkoitus olla vain kavereita koulussa?
"siviilissä" on vain ilmaisu tarkoittaa kotona.
en tunnusta lapseni elävän vankilassa, mutta sen tunnustan että lapsen mieli kun muuttuu joka päivä, ja varsinkin lapsen mieli päiväkotimaailmassa. tänään leikitään me, ja huomenna sitten toisin.
hyvä näkökulma oli kyllä tuo, että eihän niitä aikuisia niille kutsuille tietty kutsutakkaan se tutustuminen tapahtuu muilla keinoin.
kiitos kommenteista.
viime syksynä samaa asiaa.Tyttö aloitti syksyllä uudessa päiväkodissa ja kuvioihin tuli mukaan noi kaveri synttärit.Mä ressasin koko asiaa,koska meillä tyttö täyttää just ennen joulua.Itse olin jopa sitä mieltä,että ei menisi yhdellekään kutsuille,mutta kutsun tullessa oli hän todella innoissaan ja päästin aina mukaan juhliin.Meillä ei vielä päiväkoti-kavereita kutsuttu.Perustelin tätä päätöstä tytölleni niin,että päiväkoti oli uusi.Itse haluan tutustua lapsiin ja ehkä aikuisiinkin ennen kuin kotiini heitä kutsun.Sitten on nämä meidän pienet tilat,aivan kauhulla ajattelin sitä kymmenen tytön joukkoa kun se meille olisi tullut.Sitten painoi vielä se että syksy oli meille raskasta aikaa,koska olimme jatkuvasti sairastelleet,en vain olisi jaksanut.
Mutta lupasin harkita tänä vuonna tilannetta uudelleen.Ikää tulee lisää ja olen nyt tässä ajassa jo tutustunutkin äiteihin ja lapsiin.Mutta katsotaan nyt..
Hei, tämä on juuri se sama tilanne meillä. Päiväkoti uusi, ja kerran kotiin kutsuttu kaveri voi välittömästi muuttua kutsujen jälkeen "negatiiviseksi" vaikutteeksi päiväkodissa. Lapsen arkeahan minäkin turvaan näillä ajatuksilla. Yhtä kaikki, olen päätynyt siihen ratkaisuun, että ensi vuonna katsotaan sitten uudelleen asiaa. Päiväkoti on ollut lapseni arkea vasta pari kuukautta (!). Mutta syntymäpäiväjuhlia ja keväänjuhlia odotellaan kyllä kovasti.