Tänään en jaksa hymyillä sinulle
en kertoa miten kaikki järjestyy
Tänään olen kanssasi samaa mieltä
kaikki on paskaa
meitä on kusetettu
Tänään en jaksa olla kalliosi
en lohduttaa enkä tukea
Tänään olen heikoin lenkki
joka särkyy
ja murtuu valittaen
Tänään en jaksa esittää vahvaa
olla aikuinen ja olkapääsi
tänään annan vuoron sille pienelle
joka hakattiin olohuoneen nurkkaan
ja itkee hiljaa
Tänään en jaksa olla äiti
tänään olen pelkästään minä.
en kertoa miten kaikki järjestyy
Tänään olen kanssasi samaa mieltä
kaikki on paskaa
meitä on kusetettu
Tänään en jaksa olla kalliosi
en lohduttaa enkä tukea
Tänään olen heikoin lenkki
joka särkyy
ja murtuu valittaen
Tänään en jaksa esittää vahvaa
olla aikuinen ja olkapääsi
tänään annan vuoron sille pienelle
joka hakattiin olohuoneen nurkkaan
ja itkee hiljaa
Tänään en jaksa olla äiti
tänään olen pelkästään minä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tavattoman vahva ja todenmakuinen runo, satuttavakin. Syviä tunteita. Kipeitä tunteita. Erittäin hienosti (jos hienoudesta voidaan puhua näin "karkeiden" tunteiden kohdalla) piirrettyä elämän rosoisuutta, ja päällimmäinen tunne mikä runosta jää ei sittenkään ole karkeus vaan mieluumminkin herkkyys, pienen ihmisen heikkous ja aitous. Halu olla rehellisesti se mikä on, kun ei enää jaksa olla se mikä toisten (tai itsen asettamien) vaatimusten mukaan pitäisi olla...
Ajattelen että vain heikkoudesta kasvetaan terveeseen vahvuuteen ja että jaksaisi seisoa toisen vierellä täytyy olla rehellinen itselleen...
Loppuosasta tulee mieleen Mysin runo...
mut ensi mää oo vaa / mulle ittelleni mää / mää itte
Kiitos Usva, ja hyvää yötä.