Sain näytenumerona Kippari -lehden 2/2008. Lehdessä oli testi 442, jossa vertailtiin Vator 22 -veneen raskasta ja kevyttä versiota. Minua on häirinnyt muutaman päivän ajan Karel Kakko -nimisen keksijän esittämä termi "kallistuksen voiman vipuvarsi". Laitanpa tähän suoran lainauksen tekstistä:
"mitä syvempi V -pohja ja mitä painavampi vene, sitä enemmän se kallistelee kaarteissa. Päällimmäisin syy kallisteluun on siinä, että syvän V-pohjan veneessä myös potkuri ja siten työntövoiman keskipiste on syvemmällä, ja mitä syvemmällä potkuri on, sitä suurempi on KALLISTUKSEN VOIMAN VIPUVARSI."
Olen luullut, että suurin syy kallistumiseen on keskipakovoiman vinoon veneenpohjaan aikaansaama paine veneen pyrkiessä jatkamaan matkaansa tangentin suuntaan.
Ehkäpä olen ollut väärässä ja toimittajat ovat löytäneet uusia vipuvarsia veneitä kallistelemaan.
Onneksi niitä lehtijuttuja ei ole pakko lukea...
"mitä syvempi V -pohja ja mitä painavampi vene, sitä enemmän se kallistelee kaarteissa. Päällimmäisin syy kallisteluun on siinä, että syvän V-pohjan veneessä myös potkuri ja siten työntövoiman keskipiste on syvemmällä, ja mitä syvemmällä potkuri on, sitä suurempi on KALLISTUKSEN VOIMAN VIPUVARSI."
Olen luullut, että suurin syy kallistumiseen on keskipakovoiman vinoon veneenpohjaan aikaansaama paine veneen pyrkiessä jatkamaan matkaansa tangentin suuntaan.
Ehkäpä olen ollut väärässä ja toimittajat ovat löytäneet uusia vipuvarsia veneitä kallistelemaan.
Onneksi niitä lehtijuttuja ei ole pakko lukea...
Vastaukset 68
Vanhimmat
"Olen luullut, että suurin syy kallistumiseen on keskipakovoiman vinoon veneenpohjaan aikaansaama paine veneen pyrkiessä jatkamaan matkaansa tangentin suuntaan."
Kyllä se pohjan muoto edesauttaa kallistumista, samoin potkurin pyörimissuunta ja kääntöaste. Vene kun kallistuu sisäkaarteen suuntaan niissäkin nopeuksissa joissa keskipakovoima ei vielä vaikuta. Voit koettaa asiaa itse, kierroksia koneeseen jonkinverran ratti tapissa, ja veneen sisäkurvan puoleinen kylki painuu, ja kun hölläät tehon, painuu ulkokurvin puoleinen laita. Kilpaveneissä, joissa potkuri on pinnassa ja v-kulma olematon (nämä formula-veneet yms), ei havaita lainkaan kallistumista vaikka keskipakoisvoimat ovat 4-8g:n välillä. "Vipuvarsi" on varmaankin Karellin omakeksimä termi, mutta ainakin minä ymmärsin mistä on kyse. Mikset soittaisi toimitukseen jos asia on jäänyt mieltäsi askarruttamaan?
Olet oikeassa ja nuo esimerkkisi kuvaavat mainiosti mistä on kyse. Ja vipuvarsi ei kylläkään ole minkään karelin keksimä termi.
Vatorin ja yleensäkin veneiden painopiste on selkeästi vedenpinnan yläpuolla. Se korostuu perämoottoriveneissä, joissa mosa on kohtalaisen korkealla. Jos olisi keskipakovoimasta kysymys, kallistuisi vene ulkokaarteen puolelle auton ja autolauttojen tavoin. Nyt ne kallistuvat sisällepäin.
Muutenkin tuntuu juuri tuo lehti olevan usein aika ulapalla ja ihan yksin. ;-)
vipuvarsihan on etäisyys voiman pisteestä vaikutuspisteeseen. Näin minulle ainakin jo koulun fysiikan tunneilla opetettiin. Ja mitä pidempi vipuvarsi niin sitä suurempi on voima, tässä tapauksessa venettä kallistava voima. Sinua taitaa nyt jurppia jotkut ihan muut asiat. Ja totta että sinun ei tarvitse luke mitään juttuja ellet halua mutta kovin raskaasti tunnut ottavan ne.
"Olen luullut, että suurin syy kallistumiseen ..."
ootko ehkä saanut sen lehden toimituksesta fudut? Haiskahtaa jo sen luokan tunteenpurkaukselta. Miksi et kirjoita sinne lukijoiden palstalle ja esitä kysymystäsi sinne. pelkäätkö että sut nolataan?
Turhaan täällä itket jos ei kaaliisi mahdu yksinkertaisetkin asiat. Vipuvarsi on ihan oikea termi tuossa yhteydessä kun puhutaan kallistukseen vaikuttavasta voimasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vipuvarsi
http://vanha.physics.utu.fi/opiskelu/kurssit/UFYS1006/kalvot/BeamerLuku11.pdf
linkki: Vipuvarella tarkoitetaan akselia, joka muuttaa kääntöliikkeen pyörimisliikkeeeksi....
No jopas jotakin! Onko se Newton syntynyt uudelleen sinne jonnekin Havukka-ahoon? Archimedes lausui kait jotain vivuista: Voimien tasapaino suhteessa vipuvarsien pituuteen. Lisäksi hän uhkasi suistaa maan radaltaan jos löytää riittävän pitkän puoshaan!
voisi olla kyseessä epäkeskeisesti vaikuttavan voiman aiheuttamasta momentista ja sen seurauksista paatin tasapainoon. Toivottavasti se Kippari hörppäsi vain vettä!
Oliko tässä jotakin tähdellistä? Lopeta se viinan juanti niin ajatuksetkin kirkstuvat.
Taisit nyt vaan sanoa sen saman että käännetty vetolaite aiheuttaa "epäkeskeisen" voiman seurauksesta momentin, joka vaikuttaa veneen tasapainoon. Eli se kallistuu. Vipuvarren pituus taasen vaikuttaa momentin suuruuteen suorana funtiona voimasta.
Tietänet myös että jokaisella vaikuttavalla voimalla on yhtä suuri kohtisuoraan vaikuttava vastavoima. Vai mitä?
No siksihän Mikakin jäi aina lähtöruutuun, kun MacLarenin kiihtyvyys oli nolla, tosta sun (Goodyarin) vastavoimasta johtuen!
kyllä jotain ihan muuta. Tais olla aika voimakasta.
Taidat olla se sama ruikuttaja, joka tällä palstalla kirjoitteli itkunsekaisia viestejä siitä, kun tämä kyseinen toimittaja oli laittanut oman veneensä myyntiin ja hinta oli tämän ruikuttjan mielestä liian kallis. Jos olet noin tyhmä ja et näköjään ymmärrä veneistä mitään, ni jätä se kippari lukematta ja hanki jotain tasoisellesi suunattua lukemista; esim. aku ankka ym.
Kun vetolaitetta tai perämoottoria käännetään, se siirtää veneen perää pois veneen kulkulinjalta ja veneen kääntyminen alkaa. Samalla veden "näkemä" veneen rungon muoto muuttuu ja virtausteknisistä syistä veneenpohjan ulkokaarteen puoleiselle puolelle muodostuu korkeapaine ja sisäkaarteen puolelle alipaine, jonka vuoksi vene kallistuu. Mitä suurempi V -kulma on , niin sitä suurempi on myös paine-ero ja kallistava voima.
Ylläoleva pätee vain liukuveneisiin sillä paine-ero on verrannollinen nopeuden toiseen potenssiin. Esim. laivat kallistuvat ulkokaarteeseen.
"Samalla veden "näkemä" veneen rungon muoto muuttuu ja virtausteknisistä syistä veneenpohjan ulkokaarteen puoleiselle puolelle muodostuu korkeapaine ja sisäkaarteen puolelle alipaine, jonka vuoksi vene kallistuu. Mitä suurempi V -kulma on , niin sitä suurempi on myös paine-ero ja kallistava voima. "
Eli: Mihin fysiikan lakiin perustat tuon väitteen jonka mukaan ulkopuolelle muodostuu ylipaine ja sisäpuolelle alipaine? Mikä sen alipaineen aiheuttaa ja minkä vuoksi se syvemmällä v-kulmalla olisi isompi?
Miksi vetolaitteen kulman muuttaminen muuttaisi veden "näkemää" jos kerran vetolaite ei aiheuta kallistumaa, kuten väität?
"Mihin fysiikan lakiin perustat..."
Kokonaispaineen lakiin. Kun virtausnopeus vähenee, paine suurenee. Ja kun virtausnopeus suurenee, paine pienenee.
"Miksi vetolaitteen kulman muuttaminen..."
Koska, kuten kirjoitin, se siirtää veneen perää, jolloin virtauksen "näkemä" veneen pohjamuoto muuttuu.
Lisää aiheesta:
http://www.buy.com/prod/a-brief-introduction-to-fluid-mechanics/q/loc/106/203934995.html
Todisteesi hieman ontuu. Ei se vesi tiedä sen veneen kulkusuuntaa tai sitä siirtyykö perä vai ei. Eli veden "näkemä", kuten asian ilmaiset, ei muutu ellei sen kääntyvän vetolaitteen aiheuttama sivuttaisvoima ensin kallista sitä venettä. Vasta sen jälkeen veneen asento vedessä ja sitä kautta veden "näkemä" ja virtausnopeuserot muuttuvat. Eikö vain?
Ja ihan kuriositeettina: mitä mieltä olet, aiheuttaako myös sivuttaiskomponentilla venettä eteenpäin vievä potkuri( eli käännetty vetolaite) venettä kallistavaa voimaa vai ei? Ja jos ei niin perustele.
Pidä vene paikallaan tai aja niin hiljaista nopeutta ettei mitkään virtauksien aiheuttamat paineet juurikaan vaikuta veneeseen ja sitten käännät moottorin jompaankumpaan ääriasentoon ja sitten annat reilun "potkun" kaasulla. Mitä syvemmällä potkuri vedessä on sitä rajummin vene nitkahtaa ja tekee kallistusliikkeen ennen kuin edes nopeus kasvaa niin että virtausten voimat tulevat peliin.
Ja täydennykseksi: köytä vaikka se vene kiinni niin ettei se pääse eteen eikä taakse niin sama kallistusilmiö tapahtuu vaikka vene olisi paikallaan. Ihmeellistä eikö vain? Miten sen selität kun ei vesi pohjan alla virtaa ollenkaan? Usko jo, että propulsiovoiman sivuttaiskomponentti kallistaa venettä.
Minulle on päivänselvää, että kun skegia, potkuria ja torpedoa käännetään, niin veneen perä siirtyy sivuun virtauksen suunnasta (keula ei juurikaan). Tällöin virtauksen näkemä (ei tietämä saati ymmärtämä, vain näkemä) veneen hydraulinen pohjamuoto muuttuu epäsymmetriseksi, niinkuin muuttuu virtausnopeudet ja paineetkin => vene kallistuu.
Kuriositeettiasi en ymmärrä.
Ei ole ihmeellistä. Vaan ääliömäistä saivartelua. Kyse oli liukunopeuksista eikä paaluvedosta tai lähellä paaluvetoa olevista tilanteista.
Ok. Mennään sitten liukunopeutta. Kuvittele tilanne jossa ajat aivan suoraa linjaa, vetolaite suorassa, liukunopeudella syvällä v-pohjalla, ja tuulenpuuska muuttaa kulkusuuntaa. Kun vene alkaa kaartamaan tuulen mukana, niin ei se mihinkään kallistu, vaikka teoriasi mukaan sen pitäisi kallistua sisäkurvin puolelle.
Sitten kun teet vetolaitteella korjausliikkeen tuuleen päin, jotta taas kulkisit suoraan, (molemmat pohjanpuoliskot etenevät suhteessa veteen tällöin täysin samaa nopeutta) niin se kallistuu vetolaitteen määräämän sisäkurvin puolelle. Eli se tuttu "tuuleen nojaaminen" syntyy.
Todiste nro 3.:
Kaksi rungoltaan identtistä syvä-v:tä joissa toisessa on syvällä oleva perävetolaite ja toisessa huomattavan paljon korkeammalla oleva jettiveto, kallistuvat kaarteissa eri lailla.
Jettiveneen kallistuminen vastaavan kääntösäteen kaarteessa on pienempi kuin perävetolaitteella varustettu identtinen vene.
Näin ei pitäisi olla jos se kallistuminen on seurausta pohjaan kohdistuvista virtauksista ja niiden nopeuseroista.
Mielestäni nämä kaksi käytännön tosiasiaa kumoavat sinun virtaus- ja yhteispaineteoriat.
Mikäli asia on niin kuin väität, eli että propulsiovoiman sivuttaiskomponenti ei kallista venettä, niin selitä tämä:
Muutetaan sitä veneen "hydraulista pohjamuotoa" jollakin toisella tavalla niin että veden "näkemä" muuttuu samalla tavalla kuin tavallisessa kaarteessa. Siirretään painoja veneessä sen liukuessa toiselle puolelle. Mitä tapahtuu? Vene kallistuu ja alkaa kartaa, kyllä, mutta kummalle puolelle? Ei ainakaan sille puolelle kuin painot siirrettiin ja joka painuu vedessä syvemmälle, vaan juuri päinvastaiseen suuntaan ulkokaarteeseen.
Koe 5.:
Miksi jotkut akselivetoiset puoliplaanarit kallistuvat ulkokaarteeseen? Oletetaan että siinäkin on pohjanmuoto v ja lisätään tehoa niin että se liukuu. Tällöin teoriasi mukaan senkin tulisi kallistua peräsintä kääntäessä sisäkaarteeseen, mutta näinhän ei käy vaikka nopeus lisääntyy. Tätäkään ei teoriasi virtausnopeuksista ja painemuutoksista pysty selittämään.
En jaksa vääntää aivan selvästä asiasta.
Älä väitä minun väittäneen sellaista mitä en ole väittänyt. En pidä siitä kun tietämättömät laittavat sanoja suuhuni ja/tai vääristelevät sanomaani.
Teoriani selittävät kaiken oleellisen liukuveneen rungon dynamiikasta kaarroksessa. Et vain omaa riittävää pohjatietoa ymmärtääksesi asian.
tarkoitus ei ole kinata, eikä sinun tarvitse vääntää yhtään mitään. On se kumma kun milenkiintoista keskustelua automaattisesti pidetään vääntämisenä ja inttämisenä. Näinhän ikävä kyllä yleensä käy kun tietämys loppuu kesken.
Voisit ystävällisesti esittää todisteet tuolle kallistumisteorialle ja kertoa kuinka käytäntö sen vahvistaa. Olen vain esittänyt käytännön faktoja jotka mielestäni eivät tue väittämääsi, vaan pikemminkin kumoaa sen.
Nämä esittämäni käytännön esimerkit mielestäni vahvistaa sen että suurin liukuvaa venettä kaarteessa kallistava voima tulee nimenomaan propulsiovoiman sivuttaiskomponentista.
Esitä sinä vuorostasi päinvastaiset todisteet, jotka kumoavat minun esittämän kallistusteorian.
Näin saadaan mielenkiintoinen keskustelu fysiikasta ylläpidettyä.
Eiks je ;)
Minusta ainakin näytti Terhin selitykset uskottavammilta kummassakin ketjussa. Niihin oli esitetty teoreettinen perusta ja tueksi esitetty käytännön esimerkit.
Ja tuo on tosiaan tyypillinen reaktio kun itseltä loppuu tietämys, mutta ei haluta antaa periksi. Kerrotaan, että ei einää jakseta väitellä ja parhaimmassa tapauksessa vielä haukutaan toinen osapuoli niin tyhmäksi, ettei kannata selittää :-(.
Ei tarvita paljoa mielikuvitusta ajatella, miten sivulle käännetyn perämoottorin paljon tukipisteen alapuolella oleva potkuri kääntää veneen runkoa. Ja joka on vähänkin veneillyt, tietää, ettei kiinteä potkuri tee samaa, vaan vene kallistuu keskipakoisvoimasta päinvastaiseen suuntaan.
Nyt ei tosiaan ollut kyse tietämyksen loppumisesta kesken.
Ymmärrän enkä kiellä muiden argumentteja. Ne ovat yksi komponentti liukuveneen kaarrekäytöksessä.
Mutta homma on niin, että tämä keskustelu ei anna minulle yhtään mitään, enkä katso aiheelliseksi opettaa tästä asiasta yhtään mitään enenpää, koska mielestäni kaikki oleellinen on sanottu. Kuka ymmärtää, kuka ei, aivan sama minulle. Olen sen jo havainnut, että keskimääräiseltä korkeakouluopiskelijalta ottaa asiaan syventymiseen 2 vuotta ja AMK opiskelijalta 3 vuotta, joten jotenkin tästä asiasta on minusta aivan turha vängätä Suomi24:ssa yhtään enenpää oli asiasta vänkääminen muiden mielestä miten kielenkiintoista keskustelua tahansa. Mielestäni aksioomista on vaan tylsä keskustella.
vai ei tämä keskustelu anna sinulle yhtään mitään.
Kuitenkin olet jo monessa viestissä kirjoitellut paljon, sanomatta varsinaisesti mitään muuta kuin että olet suuri asiantuntija mutta et silti halua täällä todistaa väittämiäsi.
Ehkä koska et pysty?
Nytkin olisit samalla kirjoitusmäärällä voinut esittää käytännön todisteet, jotka vahvistavat esittämäsi teoriat.
Lähtökohtani ovat fysikaaliset todisteet joita tukevat käytännön havainnot. Niitä ei voi selventää tuosta vaan jos virtausmekaniikan perusteet eivät ole hallussa.
Jos asiat kiinnostaa, niin Suomessa TKK:lla, Ammattikorkeakouluissa ja VTT:lla on Suomessa noin sata yhtä kyvykästä tai kyvykkäämpää asiantuntijaa valmiina luennoimaan asiasta palkkaa vastaan.
Taaskaan ei muuta kuin ympäripyöreitä ja mitäänsanomattomia lauseita. Taidat olla poliitikko?
"Lähtökohtani ovat fysikaaliset todisteet joita tukevat käytännön havainnot. Niitä ei voi selventää tuosta vaan jos virtausmekaniikan perusteet eivät ole hallussa."
Siis, sinullako ne eivät ole hallussa???
Minulla ne, kuten monet muutkin fysiikkaan perustuvat asiat ovat ihan hyvin hallussa.
Joten antaa tulla vaan lopultakin niitä fysikaalisia todisteita ja etenkin niitä käytännön havaintoja.
Äläkä enää viitsi kirjoitella tyhjänpäiväistä löpinää kaiken maailman AMK, VTT ja TKK lyhenteillä maustettuna. Ne eivät lisää uskottavuuttasi pätkän vertaa.
Taidatkin poliitikon sijaan olla umpiseniili nörtti, joka kerran sai peruskoulun fysiikan kokeesta 9 .
Miten perustelet asian virtausdynamiikalla ym. fysikaalisilla ilmiöilla. Terhin perusteet ovat aukottomat, jollet ala pistämään jotain oikeaa faktaa kehiin.
oli kans kerran yks Terhi perämoottori. Suomalainen tuote, kyljessä merkkinä jakoavain sinisellä pohjalla. Mutta, mutta tärisisti niin, että pultit tippu koko aika mereen. Sitku se lähti käytiin, tosin onneksi harvoin ja käänsi kahvasta, niin propulsio heitti koko koneen mereen, sinne minne pultitkin oli tippunu. Siellä se vissiin vieläkin.
mutta se oli kyllä ihan oma moka kun oli unohtunut kiristää kiinnitysruuvit peräpeiliin! Niin hups keikkaa kun ekan kerran vauhdissa käänsin koneen niin sinne jonkaanhan se perkele kiepsahti! Eikä se muuten ollu mikään Terhi ja bensaletku niin surkea että sekin katkesi ja meni sen koneen mukana.
Oliko mato-onki veneessä ja ahven syönnillä? Hyvät kalapaikat voi merkata GPS´iin.
Kun Vee pohjavene menee pienessä luisussa, niin ulkokaarteen puolelle muodostuu kovempi paine. Jos ei dippeli-inssi tuota tajua, niin titteli ei ole tullut ainakaan laivahydrodynamiikan alalta.
Kaikki nuo terhin luettelemat faktat vahvistavat sen, että OLENNAISIN kallistumiseen vauhdissa vaikuttava voima tulee perävetolaitteesta.
Jatkan terhin listaa vielä esimerkillä nro.6:
Vene on pituus-suunnassa vakaimmillaan, vauhdista riippumatta (edellyttäen että vene ei ole konstruktiona susi). Eikö niin?
Jo muutaman asteen muutos perävetolaitteen trimmikulmassa (eli kääntäminen pystysuunnassa) vaikuttaa veneen pituus-suuntaiseen kallistukseen (trimmiin) vauhdissa merkittävästi. Eikö niin?
Leveys-suunnassa vene kallistelee paljon herkemmin, kuin pituus-suunnassa. Eikö niin?
Kuvittele sitten, mitä perävetolaitteen kääntäminen esim. 20 astetta sivuttain vaikuttaa veneen asentoon vauhdissa. Vaikutus on moninkertainen pituus-suuntaiseen trimmiin verrattuna.
Alatko ymmärtää? Jos ei niin sinulta puuttuu kyky hahmottaa olennainen kaikista muista kallistuksiin vaikuttavista teorioista.
Ja olen aikaisempien vastaajien kanssa samaa mieltä, että voisit jo lopultakin paljastaa ne käytännön esimerkit, jotka vahvistavat väittämäsi.
Koe 5.
Kerro sinä miksi ne muutamat puoliplaanarit kallistuu ulospäin, koska niiden pitäisi sinunkin teorian mukaan myös kallistua sisäkaarteeseen päin. Ja samalla voisit kertoa miksi akselivetoinen kahdella moottorilla oleva vene kallistuu sisäkaarteeseen.
Ja asiaa vahvistaa myös se, että kiinteän potkurin kohdalla kallistus tapahtuu päin vastaiseen suuntaan. Jotkut vaan hakevat nyt vastausta liian kaukaa.
ratkaisevaa on mihin potkurin työntövoima kohdistuu. Tässä tulee juuri se vipuvarsi kuvioihin. Jos potkurin voima kohdistuu pystyakselilta katsottuna samalle korkeudelle kuin rungon lateraalivastus (vipuvarsi=0), niin vene ei kallistu kumpaankaan suuntaan.
Moottoreiden lukumäärällä ei sinänsä ole merkitystä.
En mä ole tässä mitään koittamassa ymmärtää mitä en ole aikaisemmin ymmärtänyt. Enkä mä viitsi kovin pitkästi alkaa kirjoittelemaan täysin selvästä asiasta. Itse asiassa tässä keskustelussa ei mielestäni ole mitään mielenkiintoista (ja se näkynee kirjoituksissani). Kaikki oleellinen on jo sanottu monta kertaa. Eikä mulla ole tosiaan mitään mielenkiintoa koittaa todistaa asiasta kellekään mitään.
"Enkä mä viitsi kovin pitkästi alkaa kirjoittelemaan täysin selvästä asiasta. "
Eihän tässä ole muuta koomista kuin se, että viitsit kyllä kirjoitella näköjään vaikka kuinka pitkästi ihan tyhjästä.
Kirjoittelisit mieluummin vaikka siitä täysin selvästä asiasta!
"Itse asiassa tässä keskustelussa ei mielestäni ole mitään mielenkiintoista "
Kyllä sinulla näyttää riittävän mielenkiintoa vastailla täällä jatkuvasti, sanomatta varsinaiseti yhtään mitään uutta.
... jankutat tuota samaa, jos ei sulla ole mitään mielenkiintoa asiaan eikä tämä keskustelu sinulle anna mitään?????????
Menee yli ymmärryksen... 8-/
Oletko kenties laitoshoidon tarpeessa?
Eikä ole enää mitään sanottavaa.
... alun alkaenkaan ole ollut mitään sanottavaa...
Mutta jatka vaan saman paskan jauhamista niin jatkuu pitkä ja komea "keskustelu"
Et vastannut siihen miksi toiset kallistuu ulkokaarteesen. Näissäkin potkuri on sen verran syvällä että sinun teoriasi mukaan pitäisi kallistua
sisäänpäin. Lisäksi käytetään monessa kirjoituksessa perävetolaitetta esimerkkinä. Miten tämä teorianne sopii akselivetoisiin.
joissakin puoliplaanareissa se potkuri todella on ylempänä kuin rungon lateraalipiste. Silloin potkurin työntövoima kampeaa venettä ulkokaarteen puolelle. Akselin muodolla ts. suora akseli/ peräveto, ei sinänsä ole merkitystä kuten ei moottoreiden lukumäärälläkään.
hyvin monessa puoliplaanarissa on liksäksi jonkinmoinen köli, joka madaltaa lateeralipistettä huomattavan paljon. Ja se köli löytyy useimmiten juuri yksimoottorisissa puoliplaanareissa.
Potkuri on kyllä yleensä sen verran syvällä että se ei ole lateraalipisteen ylä puolella. Niissä kahdessa puoliliukuvassa veneessä joissa olen ollut jotka ovat kallistuneet ulospäin on peräpäästään syvä köli ja potkuri myös syvällä. Ja syy siihen kallistukseen on se köli joka pistää hanttiin kun peräpää pyrkii sivulle kaartaessa ja keskipakoisvoima työntää veneen yläosan ulospäin.
voit lukea täältä, kirjoita hakuruutuun "lateraali", niin asia kirkastuu: http://www.wb-sails.fi/suomi/newsArkisto/wb-news/WB-News00.pdf
totta että mitä suurempi köli, sitä suurempi lateraalivastus. Ja kölillisessä veneessä kaartuminen todella tapahtuu ulkokaarteeseen vaikka potkuri olisi hyvin lähellä ja jopa hieman tuon pisteen tasoa alempana. Useinhan potkuriakseli kulkee kölin sisällä samaa linjaa. Joissakin harvinaisissa tapauksissa on myös tavattu kölillä varustettuja veneitä sisäperävetolaitteella. Niissä on vipua jo niin paljon että kallistuminen tapahtuu sisäkaarteeseen kun vauhti kasvaa, vaikka perän luisuminen sivuttain olisi hyvin vähäistä.
Oisin muuten vastannu tohon allaolevaan viestiin mutkun hierarkia oli liian syvä.
Mutta ainaskin mun mielestä tässä keskustelussa on kaikki oleellinen sanottu liukuvan Vee pohjaveneen kallistelussa mutkissa.
Joukossa toki jonkin verran paskaakin, mutta mielestäni kuka tahansa järki-ihminen osaa päätellä keskusteluketjusta vaikuttavat asiat ja jäsennellä niistä miten mikäkin asia menee.
Mulla ei ole pienintäkään tarvetta koittaa ymmärtää asiasta mitään uutta (mitä ei itse asiassa olekaan), eikä myöskään pienintäkään tarvetta koittaa "luennoida" ainakaan palkatta asiasta yhtään enenpää.
mikä sinua siinä siis häiritsee?
Kyllä minusta tuo kirjoitus on aivan hyvä. Täytyy ottaa huomioon lehden kohde ryhmä. Teksti täytyy saada sellaiseen muotoon, että myös tavalliset kadun tallaajat ymmärtäisivät sen.
Sen sijaan sinä voisit kertoa että mikäs voima se sellainen keskipakovoima on? Voin suureksi pettymykseksi vain kertoa että sellaista voimaa ei ole olemassa. Mikäli tarkoitat voimavektoria joka on kohtisuorassa ympyrän tangentin suuntaista olevaa nopeusvektoria vastaan, niin se voima on nimeltään normaalikiihtyvyys.
...lähdetään, niin voin suureksi pettymykseksesi kertoa, että voima ja kiihtyvyys ovat täysin eri asioita, ja että vektori ei ole kumpikaan niistä, vaan havainnollinen tapa kuvata niitä ja monia muitakin suureita.
Keksitty varmaan taas jotakin harhaanjohtavia uusia nimiä, mutta ennen oli voimassa kaava F=m*a, jossa F on voima, m on kappaleen massa ja a on kiihtyvyys.
Voima siis aiheuttaa kiihtyvyyden ;)
Joten potkurin työntövoima on liukunopeuksissa pieni.
on täyttä roskaa(Nykyisin).
Asiahan on juuri päin vastoin,kiihtyvyys aiheuttaa voimaa!
Perustan väitteeni varsin tunnettuun ja todisteltuun teoriaan siitä miten tuuli aiheutuu heiluvista puista.
Kiihtyvyys aiheuttaa voimaa. Kiihtyessä adrenaliinin eritys lisääntyy ja se tunnetusti lisää voimaa.
Merellä tuuli aiheutuu aallokosta ja purjeveneiden purjeista !
Kokonaistuuli on siis näiden osatuulten summa 8-)
tuo Erkki Tuomiojalle samalla kun haet niitä Bensa-kuponkeja ensi kesän venematkaan. Muuten se onkin nykyfysiikassa KESKUSTApakovoima. Tiesitkö muuten, että Erkin salaisessa hallitusohjelman lisäpöytäkirjassa lukeekin, että: Arillia!
Je kesällä on niin paljon mukavampi veneillä,kun on valoisaa. Ja päivän pidentyminen kesällä johtuu lämpölaajenemisesta. Ja maanjäristykset johtuu siitä, kun ihminen pumppaa sitä öljyä tuolta maan alta, niin maapallon voitelu huononee ja seuraa maanjäristyksiä.
Vai keskipakovoima sun venettä on kallistellut.
Alaosa pyrkii toiseensuuntaan ja yläosa veneestä vastakkaiseen suuntaan jolloin syntyy kallistus??? Aika erikoinen keskipakovoima vai onko sun veneeseen syntynyt hyrrämäinen keskipakovoima...
keskiHAKUvoima. Ettäs tiedätte.
Seuraavan kerran kun ootte uimassa veneenne vieressä niin koittakaapas napata kiinni potkurista (tai läheltä) ja vetää suoraan sivulle. Kallistuuko vene vai ei?
Kyllä se maalaisjärjelläkin potkurin työntövoima sitä venettä kallistaa. Oli nopeus mikä tahansa.
että kyse on siis vetolaitteista joissa kääntyy potkuri (riki).
"Onneksi niitä lehtijuttuja ei ole pakko lukea..."
Lue vaan ihan rohkeasti ja avoimin mielin. Saatat sinäkin vielä joskus oppia jotakin. :-D
mihin unohtui adheesio ja koheesio? Saa täällä vipuvarsia vääntää mutta olette kyllä nesteessä! Laskeppa vaikka Oberstorfin mäestä märälle hyppyrinnokalle ja miten sitten käykään?
Ok, ehkä oikein olisi ollut sanoa "kallistavan voiman vipuvarsi", ja jos saivarteluun mennään, ei sellaista voimaa ole kuin keskipakovoima, se on ihan maallikkohöpinää, oikea termi on keskeiskiihtyvyys.