Aloin vastaamaan Mikelle, mutta "hiearkia" oli taas täynnä, joten tein uuden palstan.
Kirjoitit...
" Psykiatri R.D Laing taas on omassa praktiikassaan todistanut, että psykoosit yksilötasolla loppuvat, kun ihmisen annetaan sairastaa psykoosinsa "valveuni" valvotusti loppuun, eikä tätä tervehdyttävää prosessia keskeytetä keskentekoisilla psyykelääkkeillä, kuten länsimainen psykiatria tekee.
Psykiatria siis itse kroonistaa sairauden näillä aivomyrkyillään, jolloin ihmisen sairaudesta tulee usein koko loppuelämän kestävä.
Psykoosien yksinkertainen ja luonnollinen tarkoitus on hajottaa huonosti rakentunut persoonallisuuden pohjarakenne (surkean lapsuuden kuonakerrostumat yms. sellaiset pikkuongelmat) ja tämän jälkeen luonnolle on annettava riittävästi aikaa, jotta "sielun talo" rakentuu uudelleen ja tervehtyy. Lääkkeet pysäyttävät tämän prosessin, joka pysäytettynä ja keskeneräisenä jatkuu todennäköisesti jossain vaiheessa.
Koska nykyinen mielenterveystyö on vain pillereiden ja niiden erilaisten kombinaatioiden tyrkyttämistä, on ihme, että edes joku joskus parantuu kunnolla."
Vsstaan...
Nyt haluan kysyä, koska olet kokenut ymmärtääkseni yhtä sun toista.
Muistaakseni aikaisemmin ilmoitit olleesi psykoosissa jopa usemmankin kerran.
Miten sinun psykoosisi saatiin katkaistua eli parannettua.
-lääkkeilläkö ?
-Ilman lääkkeitäkö ?
-Olitko hoidossa ja kuinka pitkään?
-Käytitkö hoidon jälkeen kannabista?
Tämä on asia joka minua kiinnostaa juuri poikani takia. Toivon että vastaat, vaikka se sinua ehkä kirveleekin.
Kirjoitit...
" Psykiatri R.D Laing taas on omassa praktiikassaan todistanut, että psykoosit yksilötasolla loppuvat, kun ihmisen annetaan sairastaa psykoosinsa "valveuni" valvotusti loppuun, eikä tätä tervehdyttävää prosessia keskeytetä keskentekoisilla psyykelääkkeillä, kuten länsimainen psykiatria tekee.
Psykiatria siis itse kroonistaa sairauden näillä aivomyrkyillään, jolloin ihmisen sairaudesta tulee usein koko loppuelämän kestävä.
Psykoosien yksinkertainen ja luonnollinen tarkoitus on hajottaa huonosti rakentunut persoonallisuuden pohjarakenne (surkean lapsuuden kuonakerrostumat yms. sellaiset pikkuongelmat) ja tämän jälkeen luonnolle on annettava riittävästi aikaa, jotta "sielun talo" rakentuu uudelleen ja tervehtyy. Lääkkeet pysäyttävät tämän prosessin, joka pysäytettynä ja keskeneräisenä jatkuu todennäköisesti jossain vaiheessa.
Koska nykyinen mielenterveystyö on vain pillereiden ja niiden erilaisten kombinaatioiden tyrkyttämistä, on ihme, että edes joku joskus parantuu kunnolla."
Vsstaan...
Nyt haluan kysyä, koska olet kokenut ymmärtääkseni yhtä sun toista.
Muistaakseni aikaisemmin ilmoitit olleesi psykoosissa jopa usemmankin kerran.
Miten sinun psykoosisi saatiin katkaistua eli parannettua.
-lääkkeilläkö ?
-Ilman lääkkeitäkö ?
-Olitko hoidossa ja kuinka pitkään?
-Käytitkö hoidon jälkeen kannabista?
Tämä on asia joka minua kiinnostaa juuri poikani takia. Toivon että vastaat, vaikka se sinua ehkä kirveleekin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Psykoosin katkaisu lääkkeillä ei todellakaan ole sama asia kuin psykoosin paraneminen tai parantaminen. Katkaisu lääkkeillä pysäyttää prosessin - vähän kuin luunmurtumaan söisit vain kipulääkkeitä, jotka poistavat säryn, mutta luu ei niillä parane. Tätä on nykypsykiatria. Erilaisten pillereiden jakamista, jossa toisen pillerin sivuvaikutuksia yritetään ehkäistä jollain toisella pillerillä, vaikka edes näiden lääkkeiden valmistajat eivät tiedä, miksi nämä lääkkeet toimivat ja mitä sivuvaikutuksia niillä tulee olemaan pitkällä aikavälillä. Litium-pohjaiset psyykelääkkeet esimerkiksi tuhoavat käyttäjänsä maksan noin 10 – 15 vuodessa. Tästä syystä litiumlääkitykseen kuuluu säännöllinen verenkuvan seuranta, jotta nähdään, koska maksa sanoo poks.
Psykoosi itsessään on usein monen kuukauden hitaan kypsyttelyn tulos. Psykoottisen maailman rakentaminen ei käy yhdessä yössä, joten sitä on turha pelätä, ja esioireiden tunnistaminen on kaikista tärkein asia, jotta psykoosit voidaan välttää. Eivät ne psykoosit tule yllättäen kenellekään. Lue se psykoositeksti kokonaan. Vaikka se on vain raakaversio, enkä ole kirjailija, vaan tavallinen duunari joka kulki helvetin kivisen tien sitä tietoa kaivaessaan, niin sieltä löydät kuitenkin melko selkeitä ohjeita jokaiselle ihmiselle, kuinka alkava psykoosi on tunnistettavissa yksilötasolla, paljon ennen kuin psykoosista tulee avoin, jolloin sen jo muut huomaavat.
Miksi länsimainen psykiatria ei ole vuosikymmenien aikana kerännyt tätä ”esipsykoosi-informaatiota” psykoosin ensioireista ja jakanut sitä niille, joille siitä saattaisi olla apua? Siis erilaisten päihteiden käyttäjille, niin alkoholin kuin vaikkapa hampunkin käyttäjille, koska molemmat aineet voivat aiheuttaa psykoottisia tuntemuksia niissä käyttäjissään, joiden psyykkinen rakenne on psykoottisille aistimuksille herkistynyt.
Tämän ryhmän koko on kuitenkin vähäinen (ehkä noin yksi prosentti koko maailman väestöstä) minkä osoittaa se, että vaikka maassamme juodaan alkoholia maailmanennätystahtiin, ei alkoholisteillakaan psykoosi ole ihan ensimmäinen ja yleisin sairaus. Tarkkaa lukua on tietysti vaikea antaa - kumpi aiheuttaa enemmän tai vähemmän - mutta jos molemmat aiheuttaisivat sinun iloksesi psykoosituntemuksia vaikkapa samalla intensiteetillä, niin valtavasta alkoholistiryhmästä saamme todisteen sille, että psykoosi on kuitenkin melko harvinainen sairaus. Sikäli jos se sairaus on ollenkaan, ehkä sitä vain käsitellään sellaisena. Lisäksi on vaikea arvioida, kuinka paljon kannabiksen juridinen status vaikuttaa asiaan. Kun jotain asiaa täytyy kaikilta piilotella, ihminen joutuu väkisinkin elämään jossain määrin kaksoiselämää, joka ei ehkä ole psyykelle niin mieluisaa, päinvastoin.
Miksi psykiatria ei ole kerännyt ja jakanut informaatiota, vaikka suurin osa avoimeen psykoosiin joutuneista ihmisistä on kokenut selkeitä ja tunnistettavia esioireita monta kertaa jo useita kuukausia aiemmin, ennen hoitoa vaativaa psykoosia? Entä jos suurin osa psykooseista olisi tällä tiedotuksella vältettävissä, ainakin niiden ihmisten keskuudessa, jotka eivät halua erityisesti nähdä, mitä psykoosi on? Mihin se vaikuttaisi?
Kahdeksan psykoosin jälkeen oma henkinen prosessini tuli lopultakin valmiiksi, enkä syö lääkkeitä koska en niitä tarvitse, ja koska oman psyykeni pohjarakenteissa ei enää ole mitään sellaista, mihin psykoottiset mielikuvitusrakenteet voisivat tarttua ja juurtua, psykoosin synty ei enää ole mahdollista. Yksilötasoinen uni todellisuudessa on nukuttu loppuun, vaikka monta kertaa nykypsykiatria minut herätti syömään pillereitään.
Olen ollut hoidossa, vaikka se lähinnä on vain pillerien syömistä, tupakkahuoneessa istumista ja sängyssä makaamista. Mikä tuossa on se hoidollinen elementti? Olen myös käyttänyt kannabista ennen hoitoa, hoitojen jälkeen ja hoidossa ollessani. Virallisesti kannan skitsofreenin papereita, koska sellaiseksi minut nähdään länsimaisen psykiatrian hämärässä valossa. No, ei sen väliä, meneehän se näinkin. Onhan siinä oma vapautensa, mutta en vain ymmärrä, miksi psykiatria ei ymmärrä. Onko lääkäri sittenkin hullumpi kuin potilas?
Olet itse todennut, että maailma on laboratorio. Jos se on, minä en kuitenkaan viitsinyt olla keskentekoisten lääkkeiden koe-eläin, koska ajattelin, että monikansalliset lääkeyhtiöt ja niiden keskentekoiset psyykelääkkeet eivät ole se asia, mitä tässä laboratoriossa minulla testataan. Itse ajattelin asian sen pohjalta, mitä minua viisaammat ovat kirjoittaneet vaihtoehtoisista näkemyksistä ihmisen mieleen ja sen terveyteen.
Lue niitä R.D Laingin kirjoja, sieltä minä olen sen viisauden saanut, joka kuljetti minut tämän matkan päähän, jossa ei tarvitse syödä lääkkeitä, ja voi vaikka polttaa kannabista ilman pelkoa siitä, että sekoaa. Kun kellarista on lapsuuden aaveet ja luurangot imuroitu lopultakin helvettiin, ne eivät enää siellä kummittele. Silloin ihmisestä tulee niin terve hullu, että hän ei ei enää voi seota.
Kiitos vastauksesta.
Luulen ymmärtäväni, mitä ajoit takaa syvämietteisillä ajatuksillasi.
Sen me molemmat kuitenkin ymmärrämme, niinkuin myös näiden palstojen lukijatkin, että me ihmiset olemme kaikki unikkia, siis erillaisia ja jokainen on psyykiseltä vahvuudeltaan eritasoinen.
Se hoitotapa johon sinä uskot on varmasti (ainakin toivon niin) sinulle hyvä ja sitä paitsi sehän on valintakysymys, sinulla on oikeus valita mieleisesi hoito.
Mitä tulee poikaani, Hän ei halua minkäänlaista hoitoa, koska ei tiedosta ollevansa hoidon tarpeessa.
Nytkin hänen pitäisi mennä, itse asiassa huomenna lääkärinvastaanotolle, mutta on ilmoittanut ykskantaan, ettei mene.
Ja tämä käynti olisi vain sitä varten, että lääkäri määrittelisi hänen mahdollisen sairaseläkkeensä tarpeen.
No, kun Hän ei mene, niin mahdollinen eläke jää saamatta ja toimeentuloa ei ole minkäänlaista, koska hän ei myöskään suostu menemään ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, koska ei halua tehdä työtä.
Siinäpä on sitten ongelmaa taas kerrakseen.
Siinähän sitten isäpappa ja äiti kaivavat kuvettaan että kannabisti poika saisi jonkun leivänpalan ja katon pään päälle. (Vaikka onkin täysi-ikäinen)
Mutta nämähän onkin eri asiota,ja ne ei kuulu tälle palstalle.
Olen vain tottunut siihen, että kun joku paikka on kipeä, että se hoidetaan nykyisessä yhteiskunnassa, mutta olen ollut väärässä.
Kun on kysymys mielenhäiriöstä, niin sitä ei hoideta, varsinkin jos se mielenhäiriö johtuu huumeista.
Kirjoitit lopuksi...
"Lue niitä R.D Laingin kirjoja, sieltä minä olen sen viisauden saanut, joka kuljetti minut tämän matkan päähän, jossa ei tarvitse syödä lääkkeitä, ja voi vaikka polttaa kannabista ilman pelkoa siitä, että sekoaa. Kun kellarista on lapsuuden aaveet ja luurangot imuroitu lopultakin helvettiin, ne eivät enää siellä kummittele. Silloin ihmisestä tulee niin terve hullu, että hän ei ei enää voi seota."
Varsinkin tuo viimeinen lauseesi oli ajatuksia herättävä.
En kuitenkaan voi olla kirjoittamatta tähän loppuun....
Toivon sinun kokeilevan perusteellisemmin päihteetöntä aikaa useamman vuoden.
Mutta vain sinä teet sen päätöksen.
Ei tässä maassa psykiatrisia hoitoja saa valita. On vain kaksi vaihtoehtoa - heidän tapansa tai joku muu, josta potilaalla on joko aavistusta tai sitten ei. Moni seuraa tätä nykyistä mallia, koska ei uskalla, osaa tai ymmärrä kyseenalaistaa, kun lääkäri sanoo, että näillä pillereillä paranet, tai sitten et.
Psykoosi ei tietysti uusiudu, se on varmaa, kun vain jaksaa popsia niitä pillereitä, mutta eivät ne tautia oikeasti paranna. Pysäyttävät vain taudinkulun, ja ongelmakenttä on edelleen koskematon. Oireet vain on tapettu.
Olisi pitänyt mennä Amerikkaan asti, jos olisi halunnut vaihtoehtopsykiatrian hoidon piiriin.
Kun kerroin, että olen käyttänyt hamppua myös hoitojakson aikana, niin yritin tällä kertoa, että talot vuotavat. No, ei se ihme ole. Kerran näin kun muutamat alkoholistit kokeilivat katkolla ollessaan amfetamiinia, jota joku huumausaineriippuvainen henkilö oli sinne roudannut. Eräs yli 50 -vuotias naishenkilökin otti silloin tuosta aineesta tyypit. Hiton hyvin toimivaa vieroitusta, kun viinan sijaan pääsee kokeilemaan muitakin kovia huumeita.
Mitä tulee kannabiksenkäyttööni, niin siitä sinä tai muut täällä eivät tiedä mitään, mutta 420-testin mukaan minulla ei ole koskaan ollut kovinkaan suurta ongelmaa. Välissä on ollut jopa kuukausien mittaisia kausia, jolloin hamppua ei ole kulunut lainkaan. Kiitos kuitenkin huolenpidosta, mutta suuntaa voimavarasi muualle - minä olen jo apusi ulottumattomissa.
onneksi minulle ei jäänyt psykoosi, pelkotilat, vainoharhaisuus päälle.eikä tarvinnut mennä tai joutunut hullujenhuoneelle. läheltä liippasi. jos olisin jatkanut gannabiksen käyttämistä niin olisin varmasti jossakin vaiheessa jäänyt psykoosiin.vierestä seuranneelle haluaisin vielä kertoa että pisin hoito jaksoni oli 6viikkoa joskus 10vuotta sitten, myllyhoito. keskeytin sen ja lähdin juomaan olutta ja polttamaan pilveä rauhoittavien lääkkeiden kera.elämäni jatkuu nyt ilman gannaa, ja ei enää skitsota mikään :)
Koska minä en ole lääkäri enkä osaa edes kirjoittaa asioista kovin korkeatasoisesti, mutta kyselen näin maallikkomaisesti päästäkseni edes jonkillaiseen selvyyteen ihmismielen ongelmista.
Kirjoitit...
"Psykoosi ei tietysti uusiudu, se on varmaa, kun vain jaksaa popsia niitä pillereitä, mutta eivät ne tautia oikeasti paranna. Pysäyttävät vain taudinkulun, ja ongelmakenttä on edelleen koskematon. Oireet vain on tapettu."
Vastaan...
En nyt oikein ymmärrä kaikkea.
Jos lääkkeet pysäyttää taudinkulun niin mielestäsi "ongelmakenttä on koskematon"
Mikä on se "ongelmakenttä?"
Onko se lapsuudessasi saadut draumaattiset kokemukset vai mitä ne on ?
Jos ne edellämainittuja, niin eikä terapia ja keskustelut psykiatrien kanssa auta ?
Kirjoitit käyttäneesi hamppua myös hoitojen aikana, koska "talot vuotavat", oliko niin, ettet antanut nykyhoidon toteuttaa itseään oikeaoppisesti?
Kirjoitit...
"Mitä tulee kannabiksenkäyttööni, niin siitä sinä tai muut täällä eivät tiedä mitään, mutta 420-testin mukaan minulla ei ole koskaan ollut kovinkaan suurta ongelmaa. Välissä on ollut jopa kuukausien mittaisia kausia, jolloin hamppua ei ole kulunut lainkaan."
Vastaan/kysyn...
Mikä on 420-testi?
Miksi et pidä pidempiä paussia kannabiksesta kuin "jopa kuukausien" mittaisia kausia?
Toivon, että en ole liian tunkeileva kysymyksien suhteen.
Olen pahoillani, nyt vasta huomasin, että kirjeesi ei ollutkaan "Mikke Orig".
Sairaus voidaan joko parantaa tai yrittää parantaa, mutta psykelääkkeet kuitenkin hoitavat usein vain sairauden oireita, eivätkä ne kykene poistamaan itse sairautta ja sen syitä, jotka kumpuavat jostain alitajunnan rakenteista. Nämä ongelmalliset rakenteet yksilötasolla johtuvat hyvin usein juuri lapsuuden kokemuksista. On pelottavaa ajatella maamme tulevaisuutta, kun tietää, kuinka moni lapsi elää lapsuuttaan vaikkapa väkivaltaisissa alkoholistiperheissä, kun hyvin tiedetään, että rikkinäinen lapsuus aiheuttaa vanhemmalla iällä psyykkisiä ongelmia, joita usein paetaan päihteiden ongelmalliseen ja hallitsemattomaan käyttöön.
Psyykelääkkeet eivät paranna mitään, ne vain estävät oireiden ilmaantumisen, jolloin ihminen saattaa jopa kuvitella olevansa terve. Kun lääkitys jää pois, syystä tai toisesta, samat ongelmat ovat hyvin usein jälleen edessä. Kun psyykelääkeet saattavat maksaa jopa tuhansia euroja kuukaudessa, ei liene mitenkään epäselvää, kenen etu on se, että sairaus ei koskaan parane, vaan se pidetään ”kurissa” näillä lääkkeillä. Loppuelämänsä ajan kuukausittain tuhansien eurojen edestä lääkkeitä syövä henkilö on ihan kelpo tulonlähde, vaan ei niitä popsimalla ongelmat mihinkään poistu.
Tilanne on täysin sama, jos syöt voimakkaita kipulääkkeitä jonkin vakavan sairauden aiheuttamaan fyysiseen kipuun. Ne poistavat säryt, mutta eivät välttämättä kuitenkaan paranna sairautta millään tavalla. Syöpäkään ei kipulääkkeillä parane, mutta kipulääkkeiden kanssa kykenee elämään – ainakin jollain tavalla. Ei ehkä hyvin ja ihmisarvoisesti, mutta elämään kuitenkin. Syömään, kakkimaan ja nukkumaan, jos se elämäksi määritellään.
Keskusteluista psykiatrien kanssa saattaisi olla apua, mutta psykoterapia on monta vuotta kestävä prosessi, jolla silläkään ei kuitenkaan ole mitään tervehdyttämistakuuta, koska se ei kykene poistamaan yksikön ulkopuolisia elementtejä, joista ongelmat saattavat johtua. Kun potilas poistuu terapiaistunnosta, hän saattaa jopa ymmärtää, mistä ongelmakenttä (tai osa siitä) johtuu, mutta hän ei sitä ehkä kykene poistamaan. Esimerkkinä vaikkapa vanhemmat, he ja heidän ”sairautensa” ovat edelleen jäljellä, vaikka heidän toimiaan kuinka voimakkaasti kritisoisi psykoterapiassa.
Olemassaolollaan ja omalla ongelmallisella käytöksellään he vaikuttavat yhä edelleen potilaan elämään, ja ihmettelevät usein, miksi paranemista ei tapahdu. Perheterapia saattaisi olla parempi vaihtoehto kuin yksilöterapia, mutta jos mennään perheterapiaan, niin siellä se paska vasta roiskuukin, jos on roiskuakseen.
”Mistä juttelitte terapiassa, oi poika pellavapäinen?”
”Lapsuudenajan ongelmistani ja vanhempieni kyvyttömyydestä lapsenkasvatukseen...”
”Mitä sinä siellä sellaisia puhut!”
Lisäksi alas ajettu psykiatrinen hoitojärjestelmä julkisella sektorilla joutuu väkisinkin resurssipulan johdosta turvautumaan yhä enemmän ja enemmän yksinkertaisiin lääkehoitoihin, psykoterapian tai muiden vastaavien ”sielua luotaavien” terapioiden sijaan.
Jos taas yksityisellä ihmisellä on rahaa maksaa yksityiselle lääkärille psykiatrian palveluista, saattaa olla, että psykoterapia ehkä kykenisi pureutumaan ongelmaan siten, että siitä voisi olla apua. Mutta tämä vaatii omaa rahoitusta, eikä ole todellakaan edullista.
Julkinen sektori tarjoaa psykoterapiaa hoitovaihtoehtona lähinnä vain niille, jotka tulevat järjestelmään uusina potilaina. Näihin voidaan uhrata vähän enemmän niistä vähäisistä resursseista, joita on käytettävissä, kun taas kauemmin ”hulluilleet” jäävät lopulta aika pitkälti oman onnensa nojaan, avohoitopotilaiksi, ja kosketuspinta psykiatriin on lähinnä vain lääkereseptien uusimista, ja pikaista kuulumisten vaihtamista. Itse saan skitsofreenikkona nykyään psykiatriajan kerran puolessa vuodessa. Siinä sitten puolen tunnin aikana yritän kertoa kuinka elämä etenee ja miten on tullut hulluiltua.
Jos uuden potilaan kanssa terapia toimii ja potilas ”paranee”, niin hyvä, mutta jos edistystä ei tapahdu sangen lyhyessä ajassa, on terapia kalleutensa vuoksi pakko hylätä, koska rahaa ei riitä kovinkaan pitkäaikaiseen terapiatyöskentelyyn yhden potilaan kanssa, kun potilaita kuitenkin maassamme on todella paljon. Priorisointia - valitaan kollektiivisesta numeromerestä ne potilaat, jotka ehkä saattavat parantua jollain tavalla ja ohjataan terapia tähän ryhmään, pitkäaikaiset potilaat taas saavat lääkkeitä, joilla oireet pysyvät kurissa.
420-testi:
Jos epäilet olevasi jostain asiasta, tavasta tai aineesta riippuvainen (tupakka, kahvi, alkoholi, kannabis, heroiini, masturbointi, nettiporno, Suomi24-huumeet-palsta – mikä vaan), mutta kykenet kuitenkin olemaan ilman tuota asiaa, tapaa tai ainetta kello 16.20 asti, ilman kamalia henkisiä tai fyysisiä vieroitusoireita, riippuvuutesi ei ole vielä vakava. Jos taas et kykene, olet riippuvainen – aineesta, teosta tai niiden laillisesta statuksesta välittämättä – testi ei näistä välitä, se mittaa ainoastaan riippuvuutta johonkin.
Yleensä länsimaisissa yhteiskunnissa tupakka ja kahvi ovat kärkisijoilla tässä testissä. Jolloin siis joku kerää näistä riippuvuuksista rahat, kuten aina ihmisen riippuvuuksista. Yksinkertainen testi, joka kertoo todella paljon yksilötason ongelmista päihteiden suhteen.
Kun teet testin itsellesi, niin kuinka monesta aineesta tai tavasta olet riippuvainen?
Miksi pitäisi pitää vuosien mittaisia pausseja, jos riippuvuus ei ole ongelma?
Mitä se todistaisi? Ei mitään.
.
"Olen vain tottunut siihen, että kun joku paikka on kipeä, että se hoidetaan nykyisessä yhteiskunnassa, mutta olen ollut väärässä.
Kun on kysymys mielenhäiriöstä, niin sitä ei hoideta, varsinkin jos se mielenhäiriö johtuu huumeista"
Olet uhri. Kannattamasi kontrollikoneiston ja lainsäädännön uhri poikasi kautta. Jostain syystä pojastasi kasvoi sekopää, huolimatta hyvästä tarkoituksestasi. Genomiasi eksistenssi oman poismenosi jälkeen on epävarmaa ainoastaan siitä syystä, että kannattamasi yhteiskuntamalli ei hyväksy poikkeavuuksia -saati sitten että se haluaisi sellaisia hoitaa.
Onneksi kuitenkin valtaosa suomen 700000:sta kannabismyönteisestä osaa käyttää päihdettään kohtuudella. Eli vähän sama kuin on onni -että valtaosa suomen miljoonasta alkoholia reippaammin käyttävästä ei kuitenkaan alkoholisoidu merkittävällä tavalla. Se on geeneissä. Paska vetää puoleensa.
Julkinen tai yksityinen.
Julkisella puolella koitetaan kaikin mahdollisin keinoin pitää määrätyt lääkemäärät minimissä huolimatta potilaan todellisesta tarpeesta.
Yksityisellä puolella taasen saat haluamasi reseptit ilman anelua, jopa niinkin kattavasti että sinusta tulee pesunkestävä narkkari ilman sidoksia laittomiin välittäjiin.
Hulluinta tässä on se, että parhaimmillaan sekä julkisella että yksityisellä puolella sinua hoitaa samat lääkärit. Lääkäri joka joka julkisella paheksuu käyttämiäsi lääkemääriä määrää sinulle samaa saastaa lisää toisella luukulla. Messut vaan vaihtuu palkanmaksajan mukaan. Moni maksaa mielellään. Moni maksaisi jos siihen olisi varaa. Varaa päihtyä niin että unohtaisi.
Jos sinulla on rahaa, saat loppuelämäsi tripin yksinkertaisesti maksamalla siitä. Tästä syystä iäkkäämmät kukkahattutädit ovat niinkin hanakkaita kitkemään laitonta tarjontaa. Oma napa ei kärsi, mutta oma pää on oikein tuunattu ajankohdan mukaisesti.
Moneymoneymoney. Audi ja paritalo. Kalju mies jolle on tehty leukaimplantti ja peniksen pidennys. Tuunattu vagina ja imettimet, tehty kaliforniassa. Maailmanympärimatka joka tehdään säästöillä. Avioliiton ulkopuolella syntynyt täysi-ikäinen sikiö jolla ei ole käytöstapoja mutta finansseissa ei puutu. Laardiperse ja hampaat kitalaessa joita ei korjata edes rahalla. Aika moni karjakko suomessa on juuri tästä tehty. Seteleiden hajuista paskaa. Silti paskaa, joka ei muuksi muutu.
Kirjoitit...
"Olet uhri. Kannattamasi kontrollikoneiston ja lainsäädännön uhri poikasi kautta. Jostain syystä pojastasi kasvoi sekopää, huolimatta hyvästä tarkoituksestasi."
Vastaan..
Eiköhän me kaikki ole uhreja. Se, että hyväksyn nykyisen "kontrollikoneiston", ei suinkaan tarkoita sitä, että kannatan ko.systeemiä.
On vain pelattava niiden sääntöjen mukaan, mitkä on milloinkin voimassa demokraattisen systeemin vallitessa.
Jos systeemiä haluaa muuttaa, se on tehtävä lakia noudattaen.
Kirjoitit..
"Onneksi kuitenkin valtaosa suomen 700000:sta kannabismyönteisestä osaa käyttää päihdettään kohtuudella."
Vastaan...
Kannabiksessa ei ole kohtuukäyttöä...
1/ Kohtuuköyttökin on laitonta. (Vain lääkärinmääräämä lääkekäyttö on laillista)
2/ Rasvaliukoisen / psykedeelisen aineen käyttä
säännöllisesti (tiheämmin kuin puoliintumisaika sallisi) on vahigollista.
Kavari ei vain tiedosta sitä kovin äkkiä.
Entä alkoholin kohtuukäyttö, onko sitä lainkaan? Onko se vain myytti?
Esimerkiksi niiden neljän kuukauden aikana, jona tuttumme Vierestä Seuraaja on tänne kirjoittanut, alkoholi kylvi kansan keskuudessa tuhoa seuraavalla tavalla:
- 30 ihmistä tapettiin.
- Henkirikoksen yrityksiä oli 90.
- Törkeitä pahoinpitelyjä oli 550.
- Pahoinpitelyjä tehtiin 5300.
- Lieviä pahoinpitelyjä tehtiin 2250
- 1000 ihmistä kuoli suoraan alkoholiin.
Tähän päälle muu kakka, joka ei aina tilastoissa näy, paitsi ehkä kasvavina psykiatrisina ongelmina, niin hurraa sunkin järjelles...
Alkoholin väkivaltakerroin 80%.
Laskennallinen lähde: http://www.a-klinikka.fi/tiimi/207/alkoholivakivalta.html
Jos et oikeasti tajua, niin koko tämän maan perusrakenne on vaarassa viinan takia, kun verovaroilla koulutettujen ihmisten yleisin kuolinsyy on alkoholi, ja he kuolevat juuri siinä iässä, jolloin heidän työpanostaan tarvittaisiin tämän maan ylläpitoon. 700 000 alkoholistia on sellainen määrä päihderiippuvaisia tämän kokoisessa maassa, että ei se ole mikään leikin asia.
Ehkä Amerikassa on niin paljon massaa, että "juoppouttaminen" kestää kauemmin, mutta pienessä yhteiskunnassa kuten Suomi, homma menee loppupeleiksi paljon aiemmin.
.
Alkoholin OIKEA kohtuukäyttö on vain terveydeksi.
Kohtuuton käyttö on hyvin vaarallista ja tylsistyttää aivojen toimintaa.
Sen lisäksi monta muutakin vaivaa.
Siksi on noudatettava alkoholin "käyttöohjeita".
Jos joku sanoo kannabiksella olevan kohtuukäyttöä ja ajattelee niin tekevänsä.... seurauksena on vähintään "kohtuullinen" älykkyysosamäärän lasku.
Älykkyysosamäärän laskusta johtuu sitten monia muita seurannaisvaikutuksia.
Kannabis kohtuuttomasti käytettynä..... kohtuuton "älykkyysosamäärän" lasku ja kohtuuttomasti paljon muita "seurannaisvaikutuksia".
Eikä se ole laillista.
Lakia tulee noudattaa.
viikonloppuisin polttelu päihtymis tarkoituksella
ei ole sen kummempaa kuin ryyppääminen viikonloppuisin. suurimmalle osalle se riittää
aivan hyvin, eikä muodostu ongelmaksi.
lääkekäytössä käytetään päivittäin ja mielestäni
aika runsaita määriä. kuitenkaan käyttö ei estä
normaalia töissä käyntiä. tästä oli hyvä esimerkki kun amerikkalainen pörssimeklari esiintyi 60 min ohjelmassa.
tälläisessa lääkekäytössä kertymistä aivan varmasti tapahtuu. kuitenkaan yhtään raportoitua
tapausta kertymien aiheuttamasta päihtymisestä
tai flippaamisesta ei löydy.
lääkekäytöstä löytyy paljonkin tutkimusta mutta
rasvaliukoisuus/psykedeelisyys = vaarallista
yhtälöä ei esiinny oikeastaan muualla kuin sinun
kuvitelmissasi.
"Kannabiksessa ei ole kohtuukäyttöä...
1/ Kohtuuköyttökin on laitonta. (Vain lääkärinmääräämä lääkekäyttö on laillista)"
Väärin. Aineen laillinen status ei tunnetusti kerro mitään sen haitallisuudesta. Laki ei myöskään sanele sitä onko aineen käyttäminen kohtuudella mahdollista vai ei.
"2/ Rasvaliukoisen / psykedeelisen aineen käyttä
säännöllisesti (tiheämmin kuin puoliintumisaika sallisi) on vahigollista.
Kavari ei vain tiedosta sitä kovin äkkiä"
Kerro ihmeessä miten rasvaliukoisen/psykedeelisen aineen käyttäminen on vahingollista. Jos prosentin osuus käyttäjistä on ongelmaisia, miten perustelet tämän vahingollisuuden? Erityisesti jos otetaan huomioon, että sama prosentuaalinen osuus raittiistakin väestöstä on ongelmaisia.
Kiitos.
Kirjoitit...
"Väärin. Aineen laillinen status ei tunnetusti kerro mitään sen haitallisuudesta. Laki ei myöskään sanele sitä onko aineen käyttäminen kohtuudella mahdollista vai ei. "
Vastaan....
Lainlaatijat yleensä kuuntelee tarkkaan asiantuntijoita ja ottavat huomioon tutkimuksien tulokset, ennenkuin määrittelevät mikä tulee saattaa lailliseksi ja mikä ei.
Ei laki eikä lääktieteellinen tutkimus saa olla ristiriidassa keskenään.
"Lainlaatijat yleensä kuuntelee tarkkaan asiantuntijoita ja ottavat huomioon tutkimuksien tulokset, ennenkuin määrittelevät mikä tulee saattaa lailliseksi ja mikä ei.
Ei laki eikä lääktieteellinen tutkimus saa olla ristiriidassa keskenään."
Juuri näin ja siksi kannabiksen kohdalla lakiin onkin tehtävä muutos. Todennäköisesti koko päihdepolitiikkaa tulisi muokata tutkimusten pohjalta. Nykypolitiikka ei vain toimi.
Lue: http://www.uta.fi/laitokset/sospol/tutkimus/huumeet.pdf sivut 10-
"Jos joku sanoo kannabiksella olevan kohtuukäyttöä ja ajattelee niin tekevänsä.... seurauksena on vähintään "kohtuullinen" älykkyysosamäärän lasku.
Älykkyysosamäärän laskusta johtuu sitten monia muita seurannaisvaikutuksia"
Et itsekään älyllä säteile, ja koko edellinen lainaus sinun sketsistäsi on ihan täyttä huttua. Sokea kana ei näköjään löydä jyvää ja ilmeisesti luulee terveellisiä lasillisia juotuaan olevansa hampun kohtuukäyttäjiä jotenkin fiksumpi. Sinua vastaan toimii parhaiten oma logiikkasi: Koska olet niin paljon elämäsi aikana terveysnaukkuna nauttinut, et enää kykene havaitsemaan todellisuutta realistisesti. Näin ollen kuinka voisit vuoresi päältä sellaista olentoa nähdä kuin hampun kohtuukäyttäjä, kun katsot silmillä omia uskomuksiasi. Et ole tämän kanootin terävin intiaani...
En todellakaan ole "tämän kanootin terävin intiaani".
Olen jo aikaisemmin kirjoittanut, että joillakin on tuota älykapasiteettia lähtökohtaisestikkin niin paljon, että heillä on varaa sitä jopa madaltaa ja silti lähimmäiset eivät huomaa, (tai eivät fiksuuttaan kehtaa sitä sanoa)että "älykkyysosamäärä" olisi laskenut.
Sanompa vain, että kuinka fiksuja sellaiset kaverit olisivatkaan, jotka vielä vuosien ja jopa vuosikymmenienkin kannabiksen käytön jälkeenkin kirjoittelevat hyvinkin älykkäitä, fiksuja, tyylikkäitä ja jopa kohteliaita kirjeitä kannabiksen puolustamiseksi.
Minulla ei lähtökohtaisestikkaan (anteeksi vain Isä ja Äiti siellä jossain) ole ollut varaa madaltaa mahdollista "älykkyysosamäärääni", jos sitä allekirjoittaneen kohdalla edes voidaan siksi sanoa.
Tärkeimpiä tehtäviäni nyt on säästää se mahdollinen osamääräni edes jonkillaisessa tasossa.
Minulla ei yksinkertaisesti ole varaa sitä madaltaa nykyisestä mahdollisesta tasosta ainakaan rasvaliukoisella kannabiksella.
Sinulta tulee joka viikko aina uusia "tieteellisiä" teorioita - olet siis sangen luova, vaikka teoriasi kakkaa usein ovatkin.
Onhan se vaikea myöntää itselleen tosiasioita, jos koko elämä on kulunut pääasiallisesti päihdepolitiikan valheita kuunnellen ja niitä tietoisesti vielä tukien.
Arvoisa Vierestä Seuraaja. Älä kysele minulta kysymyksiä, jos et itse ole valmis niihin vastaamaan tai kommentoimaan mitään - mihinkään.
Mene sinä eteenpäin - pudista totuus harteiltasi ja jatka eteenpäin, kuin et siihen olisi koskaan törmännytkään. Näin uskovaiset tekevät, aina.
Kunhan saan poikasi kiinni tuolta toiselta palstalta, niin aloitan keskustelun hänen kanssaan ja katson, mikä hän on ja erityisesti mikä sinä olet. Sillä jos tätä suota perataan, niin perataan sitten kunnolla.
Nimittäin alkaa jo vähän vituttaa. Luuletko, että minä huvin vuoksi kirjoitan sinulle sivukaupalla informaatiota, josta voit olla piittaamatta kokonaan.
Pyydän anteeksi, jos olen loukannut sinua vastaamattomuudellani.
Miksi en vastannut, johtui siitä (ehkä tein väärin)että syytit vanhempiasi ongelmistasi ja koska minä en usko siihen, vaan uskon että kannabis on ongelmiesi syy.
Jo hoidon aikana sanoit käyttäneesi kannabista ja sen jälkeen, kuinka voidaan odottaa, että psykoosi ongelmat kohdallasi helpottaa.
Huomasin mielestäni sen että minun on kuitenkin turha sanoa sinulle mielipidettäni asiasta, koska se olisi mennyt riitelyksi jne.
Minä uskon nykyajan lääkkeisiin hyvin pitkälle, ainakin siksi aikaa, että ahdistava olo loppuu ja sen jälkeen voi olla ilman lääkkeitä.
Minun poikaani ei auta kannabis vaan pahentaa tilannetta.
Sinä taas usko kannabiksen helpttavaan voimaan, totta hitossa se helpottaa (niinkuin viina krapulaan) mutta pidemmän päälle se ei ole hyväksi.
Usko minua, en vain halunnut sinua loukata, ehkä nyt sitten loukkaannut.
Eli oletko sitä mieltä, että lapsuusajan kokemuksilla ei ole mitään merkitystä missään asiassa?
Eli lapsia saa piestä ja hakata humalassa, eikä se mihinkään vaikuta tai ainakaan saa vaikuttaa? Että kyllähän lapsen täytyy pieksemistä kestää, ja olla koko elämänsä vain hiljaa kärsimyksistään. Uskon kyllä, että uskot näin. Kannabis ei ole ongelmieni syy - se päinvastoin vapautti minut niistä ongelmista joita kannoin sisälläni. Psykoosin tai muutaman se vaati, mutta nyt olen ollut kahdeksan vuotta ilman lääkkeitä, ja olen kyllä joskus poltellutkin, enemmän tai vähemmän. Noudattaen käytössä 420-metodia, ilman mitään ongelmia.
Miksi muuten psykiatriassa juuri lapsuusaika ja sen kokemukset ovat merkittäviä analysoitaessa jotain tapausta, jos niillä ei mitään merkitystä ole?
Lapsuusajan kokemuksilla on toki merkitystä elämään, mutta ei kuri sinänsä lapsuudessa ole niin traumaattista, että se välttämättä ajaa lapsen käyttämään esim. kannabista.
Kyllä karhuemokin läpsäyttää pentuansa, jos se on vaarassa tehdä jotain sellaista josta pennulle voisi koitua vaaratilanteita.
Samoin minä, jos lapseni on esim juoksemassa aina auton alle kadulla, eikä usko sanaa, niin mieluimmin annan vitsaa, kun näen että lapseni jää auton alle.
Hakkaaminen ja remmillä lyöminen, on eri asia kuin esim pieni koivuvarpu.
Ennenaikaan oli laillista käyttää "koivuniemen herraa" apuna eli vitsaa, jos lapsi ei totellut.
Mutta toki jos "piestään ja hakataan humalassa"
niinkuin kerroit, niin se on väärin.
Koska en tiedä enkä tunne vanhempiasi, niin en voi ottaa tuohan kantaa, täytyisi kuulla molempia osapuolia.
Kirjoitit...
" Kannabis ei ole ongelmieni syy - se päinvastoin vapautti minut niistä ongelmista joita kannoin sisälläni. Psykoosin tai muutaman se vaati, mutta nyt olen ollut kahdeksan vuotta ilman lääkkeitä, ja olen kyllä joskus poltellutkin, enemmän tai vähemmän. Noudattaen käytössä 420-metodia, ilman mitään ongelmia."
Vastaan...
Ei kannabisti koskaan tunnusta, että olisi ongelmia (niin kauan kun hän on rakastunut aineeseen, ja sinä olet).
Sinulla tulee olemaan ongelmia niin kauan, kun käytät kannabista ja syytät vain vanhempiasi ja nykyajan psykiatriaa sekä nykylääkkeitä.
Ps. Sinun kanssa näköjään pitää puhua tai kirjoittaa suoraan asioista, eikä kierrellä.
Olen kuitenkin jonkin verran arka kommentoimaan kovin paljoa kohdallasi, koska käyt psykiatrian luona puolivuosittain (niinkuin ymmärsin).
Pelkään vain ettei "mopo karkaa käsistä"
"Sinulla tulee olemaan ongelmia niin kauan, kun käytät kannabista ja syytät vain vanhempiasi ja nykyajan psykiatriaa sekä nykylääkkeitä."
Voisitko nyt kertoa minulle selkeästi, mitä ongelmia minulla on? Olisi vain kiva tietää itsekin, jos minulla kerran niitä on. Minusta kun tuntuu, että ongelmani ovat jääneet melko pitkälti jo kauas taakse, vaan ehkä sinulla on joitain uusia ongelmia minulle tarjottavaksi, jos ei muita niin keksimiäsi.
En minä mitään enää niinkään syytä, lähinnä olen vain analysoinut länsimaista psykiatriaa ja sen pillereidentuputusta, joilla oireet pysyvät poissa, mutta taudit eivät parane. Minulla on mielestäni siihen oikeus, koska olen koko prosessin ja toiminnan aika läheltä nähnyt. Lisäksi minulla on siihen velvollisuus.
Minä noudatin psykiatri Laingin näkemystä oman sairauteni suhteen, enkä koe olleeni väärässä. Siinä psykoosi nähdään vain luonnon omana keinona hajottaa huonosti rakentunut minuus, ja sen jälkeen luonnolle on annettava aikaa korjata se. Kaikki tämä on psykiatriaa myös, mutta sen vaihtoehtoinen näkemys, jota ei paljon seurailla, vaan tyrkytetään lääkkeitä.
Eikä se minua kiinnosta, jos minua pidetään skitsofreeninä, enemmän se on psykiatrian häpeä läiskiä omat F-leimansa papereihin, eikä koskaan syvemmin perehtyä aiheeseen. Varsinkin kun otetaan huomioon se näkemys, että skitsofrenia saattaa olla ensimmäinen valonpilkahdus takaisin siihen tietoisuuteen, joka meillä pitäisi oikeasti olla, mutta jonka olemme aikaa sitten kadottaneet.
Voin ihan vakuuttaa, että sinä et kykene sanomaan mitään sellaista, että minä menisin psykoosiin, jos sitä pelkäät. Psykiatriajan saan puolen vuoden välein, koska sen verran heillä on resursseja käytössä vanhalle kaartille.
Mutta että sinun jutuistasi psykoosiin - hoh!
"Koska en tiedä enkä tunne vanhempiasi, niin en voi ottaa tuohan kantaa, täytyisi kuulla molempia osapuolia. "
Niin, entä poikasi? Koska me kuulemme häntä, nythän tämä on ollut vain sinun versiotasi hänen ongelmistaan, joihin sinä et liity millään tavalla - luonnollisestikaan.
Saako lapsia pahoinpidellä sitten selvänä? Sen kuvan tuosta saa. Sä oot v*tun sairas ukko.