Miltä se kuulostaa, kun isot meridieselit pyöräytetään käyntiin? Ja miten ne ylipäänsä startataan? Nehän ei käsittääkseni ole mitään kierroskoneita, paljon mahtaa olla kierrokset kun tuolla merellä seilataan?
meridieselistä
pikkupoju
313698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
http://www.wartsila.com/Wartsila/global/docs/en/ship_power/products/2str/2008/main-data-wartsila-rtflex96c-rta96c.pdf kertoo käyntinopeuden olevan suuruusluokkaa 100 kierrosta minuutissa. Ei edes täyttä kahta kierrosta sekunnissa siis.
Sylinterin läpimitta melkein metri (960 mm), iskunpituus 2,5 metriä eli suunnilleen normaalin asuinhuoneen korkeus.
Käynnistys tapahtuu paineilmalla. Paineilma tuotetaan jollakin pienemmän dieselin (apukoneen) pyörittämällä kompressorilla.
että normaalia 15 solmun matkanopeutta kulkeva alus liikkuu eteenpäin jokaisella potkurin kierroksella n. 4,6 metriä!
Onko nuo koneet sitten millä tavalla ahdettuja?
Jos ei muuten niin ainakin ahdettu konehuoneeseen, laivakoneissa on pakokaasuahtimia eli turboja, sanotaan,että turbo vastaa yhden sylinterin lisätehoa.
jonkunlaisessa hallinnassa niin täältä löytyy tietoa laivakoneista:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Fartygsmaskin
Mahottomia myllyjä. Eli laivakoneissa käytetään turboja, ihan sen varsinaisella nimellään. Siksi koitin lähestyä aihetta "ahdin" nimityksellä, kun en ollut moisesta varma.
Ei tuo ruotsi tosin ole hanskassa. Miten isoissa laivoissa menee tuo koneiden järjestys, kun eikös siellä ole pääkoneita jne? Ja kuinka monta moottoria jossain rahtilaivassa sitten voi olla?
katso yotube hakusana pielstick ja tai wärtsilä.
"pikkupojulta" hahhaa!!!
Botniassa ja Floriassa oli 8 pääkonetta.
Apukoneet lisäksi.
Ja tällä kertaa turbon tai turbojen tarkoitus ei ole lisätä tehoa (sitä saataisiin muutenkin) vaan ottaa talteen energiaa, joka muuten pössyäisi piipusta pihalle. Hyötysuhde kaikki kaikessa.
Kyllä se turbo sitä tehoakin nostaa, jos meinaat että hyötysuhde nousee.
Älä viitsi puhua paskaa, kyllä Turbon ja pakokaasupadan jälkeenkin menee kuumia pakokaasuja korsteenista pihalle.
http://www.faktaomfartyg.se/botnia_1967.htm kertoo, että Botniassa todellakinYhden koneen tehoksi saadaan laskettua 767,5 kW (eli noin 1044 hv).
Toisaalta monet nykyajan suurimmistakin paateista ajavat yhden ainoan pääkoneen varassa. Siinä yhdessä koneessa saattaa sitten olla tehoa kymmenkertaisesti noihin Botnian kahdeksaan koneeseen verrattuna, jopa vähän ylikin.
Suurimmat nykyisin käytössä olevat laivadieselit kehittävät toistasataatuhatta hevosvoimaa.
http://www.faktaomfartyg.se/botnia_1967.htm kertoo, että Botniassa todellakin oli 8 pääkonetta, tehoa yhteensä 6140 kW. Yhden koneen tehoksi saadaan laskettua 767,5 kW (eli noin 1044 hv).
...
Mutta vähemmän kuin ilman turboa.
Muttei se tehonsaanti ole se kriteeri miksi turboja kääytetään vaan energiatehokkuus.
uskomatonta, ettei edes näin netin välityksellä pystytä keskustelemaan kiroilematta.! Jutut on kuin ylästeen välitunnilla.
Kyllä turbojen tarkoituksena nimenomaan on ollut moottorin tehon lisäys. Ennen pakokaasuahtimien keksimistä laivamoottoreissa käytettiin kampiakselilta voiman saavia suuria huuhteluilmapumppuja. Lisälaitteethan todellisuudessa käyttävät moottorin energiaa, mutta tehon lisäys saadaankin siitä, kun polttoaineen ruiskutusta voidaan paineellisen huuhteluilman (hapen) ansiosta lisätä.
Näin saadaan tehopainoa entrattua verrattuna vapaasti hengittävään moottoriin.
Ahdinhan ei toimi pakokaasun lämpötilaerolla vaan käyttää hyväkseen pakokaasun liike-energiaa. Pakokaasun lämpöenergiaa otetaankin talteen pakokaasukattiloilla. Lämpöä on kuitenkin pakko päästää niin paljon korsteeniin, ettei kastepiste alitu. Muuten Rikkihappo hoitaa korsteenin.
Ahdin ei siis lisää moottorin tehoa. Päinvastoin kaasunvaihtoa haittaamalla sekin vain vähentäisi akselitehoa. Kuten jo ylempänä kirjoitin tehon lisäys sadaan, kun polttoaineen syöttöä voidaan lisätä. Vaikka tehopaino onkin laskenut, ei häviöiden määrä paljonkaan muutu.
Tämän voi havaita tarkastelemalla dieselmoottorin hyötysuhdetta tuskallista on päästä yli 40%. Suhteellisesti ottaen häviöt prosenteissa on lähes samat, vaikka tehoa saadaan enemmän ahtamalla niin se myös lisää korsteeniin menevien pakokaasujen määrää.
No onhan Wärtsilä saanut V46 moottorinsa hyötysuhdetta nostettua kun mukana on common rail:it ja elektroniikkaa ruiskutushetkien säätöön.
Maailman suurimpaan Sulzeriin jo liittyikin kiinteästi höyrypakokaasukattila ja sen perässä höyryturbiini joka oli kytketty potkuriakselille.
että vedin hatusta jopa 8 pääkonetta ? Kun sen kuitenkin jouduit faktasta tarkistamaan.
Kun Botniasta puhuttiin tuli mieleen Botnica - siis se jäänmurtaja - jossa on 12 kappaletta Caterpillareita pääkoneina. 6 generaattoriyksikköä, joissa jokaisessa kaksi konetta. Dieselsähköinen voimansiirto siis niinkuin nykyään aika tavallista on.
Kerroppa miten "muutenkin" sitä tehoa saadaan lisää ? Olisi aika arvokas tieto.
tule. Moottorin kaikki teho tulee polttoaineesta.
Ikiliikkujan keksiminen olisi aika lähellä, jos turboja lisäämällä saataisiin lisää tehoa.
Ei potkuriakseli pyöri ilman konetta, sun teorian mukaan tankkilaiva kulkisi pelkällä löpöllä.Kun huuhteluilmanpainetta nostetaan ahtamalla, niin voidaan myös polttoainetta syöttää enemmän ja saadaan enemmän tehoa kuin ilman ahdinta.
tekstin johon vastasit? Siellähän lukee,että MOOTTORIN teho tulee polttoaineesta.
Elikkä jos moottoriin lisätään vain turbo ei moottorin teho nouse, jollei lisätä polttoainetta.
kulje mihinkään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Palaminen
Väännetään nyt rautalangasta, jos ei ole moottoria ei ole myös tehoa.
http://www.youtube.com/watch?v=AnTnXp3LUUU
Tuo videopätkä ei tainnut olla laivan konehuoneesta?
vanhempikoneoppilas oli topilla kierroksella?
:)
Eipä niin - taisi olla museoitu?
miltä se kuulostaa ;o)
Ensin paineilman suhinaa, sitten helkkarinmoinen tussahdus kun sylinteripaine on tarpeeksi korkea ja kone pyörähtää. Sitten vaan tasaista dieselin loksutusta. Että näin.
Laskimme kerran Nielsenin Pinjassa manoveerien lukumäärän, kun tulimme Pansion öljysatamaan.
Vuorotellen hiljaa eteen/stoppi/hiljaa taakse stoppi/jne, noin viisikymmentä (50) kertaa. Moottori ei juurikaan ehtinyt käynnistyä, kun se jo piti pysäyttää. Eipä silti ko. kipparin kanssa paineilma ei koskaan meinannut riittää satamaan tultaessa.
On se nykyään helppoa Kamewoiden ja keulapotkurien kanssa
Elikkäs, jos laivakoneet käynnistetään paineilmalla, niin konehuoneessa täytyy sitten olla helkkarin moinen paineilmakompura. Nähtävästi sitä paineilmaa kuitenkin tarvitaan melkoisia määriä, jotta saadaan tuollainen iso motti käyntin.
säiliöstä?
Voinkin todeta, että "pikkupoju" jatkaa vedätystään (kts. edellä). Ala-asteen pikkupojut kun ei tiedä "kompuroista"
Vanhoissa manuaalisissa laivoissa starttilmaa oli kymmeniä kuutoita paineastioissa 30 bar:in paineisena.
Nyt kun ei enää tarvitse vaihtaa moottorin käyntisuuntaa säätölapapotkureiden ansiosta säiliön/öiden koot ovat huomattavasti pienentyneet.