Kysymys SFS:stä:
Kylppäriremppa meneillään ja kalustevalinta / sijoitus meneillään, mutta miten nuo turvaetäisyydet nyt oikeasti menevätkään?
Kylppäriin tulee reilut 2m korkea altaalla varustettu suihkukaappi, mutta kuinka lähelle sitä saa asentaa pistorasian alle 2m korkeuteen? IP21 / IP44, onko eroa? Onko merkitystä, jos pistorasia on peilikaapin sisällä? (Eli sopiiko tuohon kylkeen pelkällä valaisimella varustettu peilikaappi, vaiko valaisimella ja sisäisellä pistorasialla varustettu malli?) Rinnastetaanko tuo suihkukaappi suojaetäisyyksissä kylpyammeeseen vai "vapaassa tilassa" olevaan suihkuun? (Eli mitataanko etäisyydet kaapin reunasta, suihkun sekoittajasta vai letkun päässä olevasta suihkusuuttimesta?)
Ikävä tehdä kaikki valmiiksi, hankkia kalusteet, tehdä pohjatyöt, jos sähkäri sitten sanookin "not can do" sähköasennuksiin tultaessa. Vikavirtasuojat tulevat toki.
Kylppärin sähköistä?
51
8630
Vastaukset
- se homma etenee
keksit simsalabim, että mitä haluat, kalusteet, pr:t valot yms. sitten soitat sähkärin sinne paikalle tai viet suunnitelmat sille niin siitähän ne näkee.
- Suihkuttelija
Keksin simsalabim, suunnittelen ja haaveilen. Sähkäri sanoo "ei" yhteen pykälään vedoten.
Petyn, mutta suunnittelen ja haaveilen uudelleen siten että edellinen pykälä täyttyy.
Sähkäri sanoo taas "ei" toiseen pykälään vedoten.
Suunnittelen ja haaveilen... jne.
Ei hyvä, kyllä ne pääsäännöt on hyvä olla selvillä jo simsalabim vaiheessa. - sitten
Suihkuttelija kirjoitti:
Keksin simsalabim, suunnittelen ja haaveilen. Sähkäri sanoo "ei" yhteen pykälään vedoten.
Petyn, mutta suunnittelen ja haaveilen uudelleen siten että edellinen pykälä täyttyy.
Sähkäri sanoo taas "ei" toiseen pykälään vedoten.
Suunnittelen ja haaveilen... jne.
Ei hyvä, kyllä ne pääsäännöt on hyvä olla selvillä jo simsalabim vaiheessa.asiantuntevaa sähkösuunnittelijaa. Loppuu tupeksiminen.
- Suihkuttelija
sitten kirjoitti:
asiantuntevaa sähkösuunnittelijaa. Loppuu tupeksiminen.
Mistä tunnistaa asiantuntevan sähkösuunnittelijan joka on myös taitava sisustussuunnittelija jolla on yhtä hyvä maku kuin minulla? ;)
Itse olen pakostakin toiminut suunnittelijana tämän projektin putkitöidenkin osalta, putkimies on sitten toteuttanut ja minä perässä korjannut laadullisia puutteita ja sääntökokoelmaan viitaten osoittanut ammattilaiselle miksi en hyväksy ammattilaisen sääntöjenvastaista ratkaisuehdotusta.
Laatoittajaakin sai neuvoa, miten laatat leikataan jotta lopputulos on tasapainoinen eikä toispuoleinen.
Monenlaista tallaajaa löytyy, mutta osaavista ammattilaisista rakennusalalla on todellakin pulaa. Nyt ei todellakaan mennä laadun kustannuksella siitä mistä aita on matalin, vaikka lähes kaikki tähän projektiin osallistuneet ammattilaiset ovat siihen pyrkineet päästäkseen nopeasti seuraavalle työmaalle (vaikka tuntityötä tekevätkin).
Samaan suuntaan näyttää menevän sähköjenkin osalta, onhan minulla korkeat laatuvaatimukset, mutta sähkömääräysten viidakko on paljon sekavampi kuin putkitöiden tai vesieristysten.
- vts00x
vissi ero, tehdäänkö tuo uuden vai vanhan painoksen mukaan.
Vanhan painoksen mukaan suihkukaapin seiniä ei noteerata lainkaan, koska ne eivät täytä korkeutensa puolesta suihkuseinän määritelmää. (Katollinen kaappi tekee tähänkin vielä poikkeuksen). Aluemäärityksissä käytetään kuvaa c. Pistorasia tulee sijaita vähintään 60 cm:n päässä suihkualtaan reunasta vaikka olisi kaapin sisälläkin. Kotelointiluokka voi olla IP20 (suositus IP21), jos koko peilikaappi on yli 0,6 m:n päässä altaan reunasta. Jos osa kaapista jää lähemmäs kuin 0,6 m, pistorasian tulee kuitenkin olla yli 0,6 m:n päässä ja kotelointiluokka on IP34. Pistorasia tulee suojata vvs:lla.
Uuden painoksen mukaan noudatetaan kuvaa 701.1/4 tai 701.2/2. Kuvan 701.1/4 mukaan homma menee kuten edellä, paitsi että saunan pesuhuoneessa kotelointiluokka on aina IP21 ja muualla IP20. Vaatimus kotelointiluokasta koskee myös sitä valaisinta. Lisäksi myös valaisin on suojattava vvs:lla.
Kuvan 701.2/2 tapauksessa alueet mitataan sekoittajan pystylinjasta 1,2 m:n narulla. Alue 1 päättyy siihen, mihin narun pää jää roikkumaan suihkuseinän taakse. Narun pään alapuolelle saaasentaa kaapin pistorasioineen. Jälleen osa kaapista voi olla alueella 1, mutta pistorasia ei. Saunan pesuhuoneessa kotelointiluokka on aina IP21 ja muualla IP20. Vaatimus kotelointiluokasta koskee tietysti myös sitä valaisinta. Lisäksi myös valaisin on suojattava vvs:lla.
Ai miksikö asiat pitäisi jättää sähkömiehen ratkaistavaksi? Eivät taida olla sähkömiehillekään ihan triviaaleja, joten maallikolle nämä voivat olla jo ylivoimaisia.
Vanhan painoksen mukaan ei aloiteta enää uusia hommia 1.4.2008 jälkeen, mutta työn alla olevat saa jatkaa loppuun.- Suihkuttelija
Sähkömiehellepä hyvinkin, sattui vaan pohjia tehtäessä sellainenkin kuvio, että timpuri jäi oikeutetusti ja järkevästi odottamaan sähkäriä katsomaan ja tekemään lisäpistorasioiden paikat ja johdotukset seiniin mutta sähkäri puolestaan ehdotti että timpuri voi hyvin tehdä roilotukset ja asentaa putket johtoineen "sopiviin kohtiin mihin parhaaksi nähdään", sähkäri tulisi sitten kytkemään. Eli kyseinen sähkäri ei sen kummemmin etäisyyksiä mietiskellyt valmiissa kylppärissä, ei ainakaan suunnitteluvaiheessa, ei vaikuttanut kovinkaan pätevältä mutta hyvät ovat kiven alla. Ongelma siirrettiin tältä osin ajassa eteenpäin peilikaapin lopullisen valinnan yhteyteen (seinään upotettujen rasioiden sijaan) jossa ollaan nyt.
Työt aloitettiin viimevuoden puolella, joten siinä mielessä voinee soveltaa yhtä hyvin vanhaa kuin uutta painosta. Vanhan painoksen kuvia löytyy netistäkin, mutta löytyykö uuden kuvia mistään? Miten nuo uudet säännöt suhtautuvat vanhan saneeraukseen (1m sääntö, onko sitä enää)?
Myönnän kyllä sen, että aika huonosti menee jos anonyymiltä foorumilta saa luotettavampaa ja asiallisempaa tietoa kuin ammattimieheltä nokitusten. Tahkoan kuitenkin näitä sääntöjä jotta voisin erottaa ammattitaitoisen ammattilaisen ammattitaidottomasta. On tästä se hyöty, että vaikka joku huuliveikko heittäisi tänne jotain huuhaata, niin siitä poikii kuitenkin kriittisiä kysymyksiä joita voi ammattilaiselta kysellä. - näkökulmaa..!
Suihkuttelija kirjoitti:
Sähkömiehellepä hyvinkin, sattui vaan pohjia tehtäessä sellainenkin kuvio, että timpuri jäi oikeutetusti ja järkevästi odottamaan sähkäriä katsomaan ja tekemään lisäpistorasioiden paikat ja johdotukset seiniin mutta sähkäri puolestaan ehdotti että timpuri voi hyvin tehdä roilotukset ja asentaa putket johtoineen "sopiviin kohtiin mihin parhaaksi nähdään", sähkäri tulisi sitten kytkemään. Eli kyseinen sähkäri ei sen kummemmin etäisyyksiä mietiskellyt valmiissa kylppärissä, ei ainakaan suunnitteluvaiheessa, ei vaikuttanut kovinkaan pätevältä mutta hyvät ovat kiven alla. Ongelma siirrettiin tältä osin ajassa eteenpäin peilikaapin lopullisen valinnan yhteyteen (seinään upotettujen rasioiden sijaan) jossa ollaan nyt.
Työt aloitettiin viimevuoden puolella, joten siinä mielessä voinee soveltaa yhtä hyvin vanhaa kuin uutta painosta. Vanhan painoksen kuvia löytyy netistäkin, mutta löytyykö uuden kuvia mistään? Miten nuo uudet säännöt suhtautuvat vanhan saneeraukseen (1m sääntö, onko sitä enää)?
Myönnän kyllä sen, että aika huonosti menee jos anonyymiltä foorumilta saa luotettavampaa ja asiallisempaa tietoa kuin ammattimieheltä nokitusten. Tahkoan kuitenkin näitä sääntöjä jotta voisin erottaa ammattitaitoisen ammattilaisen ammattitaidottomasta. On tästä se hyöty, että vaikka joku huuliveikko heittäisi tänne jotain huuhaata, niin siitä poikii kuitenkin kriittisiä kysymyksiä joita voi ammattilaiselta kysellä."Lainaus edellisestä viestistä:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Myönnän kyllä sen, että aika huonosti menee jos anonyymiltä foorumilta saa luotettavampaa ja asiallisempaa tietoa kuin ammattimieheltä nokitusten.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tämän viimeisen kirjoittajan tekstiä lainaten haluaisin vaan sanoa ettei tällä asennuspuolellakaan niin mukavaa ole kun määräykset ja -asetukset vaihtuvat joka vuosi...!
Jos olit sotaväessä, muistat marssilla miten se viimeinen mies sai useinkin juosta marssilla kun rivistö pyrki tekemään sitä "haitariliikettä"...!
Vertaan vaan sitä että määräyksien muuttuessa liian usein jollakin nippelijutuilla, me kentän asentajat ollaan se "viimeinen sotilas siinä marssirivissä" :
Itse olen vanhempi asentaja, yli 30-vuotta asennustöitä ja myönnän olevani nykyään väärällä alalla...mutta mitä teen...?
Olen urautunut ja uupunut, lähempänä eläkeikää pitkällä työkertymällä ja niin vanhakin ettei jaksa oikein enää kiinnostua eikä opiskella...teenkin siis niin että asennukseni ei ole missään tapauksessa hengen-tai palonvaarallisia..!
Tässä minä menen, ammatin vaihtokaan ei enää kannata ja siksi suoritankin vaan näitä työpäiviä...!
Työn vastattavuus ja -kuormitittavuus on lisääntynyt sitten EU:n liitymisen jälkeen ihan huippuun, nyt tehdään kerrostalotkin aikataulutetusti pika-ajassa...
Kirjoittaja on tietenkin oikeassa, en sitä kiistä ollenkaan mutta haluan vaan sanoa että ongelma on laaja ja inhimmilsempi kuin pelkkä lampun tai pistorasian paikka...!
Tarkoitukseni ei ole tässä "itkeä eikä valittaa" mutta ottakaa kantaa asiaan, se koskettaa varmaan useita muitakin asentajia ja asiakkaita... - Suihkuttelija
näkökulmaa..! kirjoitti:
"Lainaus edellisestä viestistä:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Myönnän kyllä sen, että aika huonosti menee jos anonyymiltä foorumilta saa luotettavampaa ja asiallisempaa tietoa kuin ammattimieheltä nokitusten.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tämän viimeisen kirjoittajan tekstiä lainaten haluaisin vaan sanoa ettei tällä asennuspuolellakaan niin mukavaa ole kun määräykset ja -asetukset vaihtuvat joka vuosi...!
Jos olit sotaväessä, muistat marssilla miten se viimeinen mies sai useinkin juosta marssilla kun rivistö pyrki tekemään sitä "haitariliikettä"...!
Vertaan vaan sitä että määräyksien muuttuessa liian usein jollakin nippelijutuilla, me kentän asentajat ollaan se "viimeinen sotilas siinä marssirivissä" :
Itse olen vanhempi asentaja, yli 30-vuotta asennustöitä ja myönnän olevani nykyään väärällä alalla...mutta mitä teen...?
Olen urautunut ja uupunut, lähempänä eläkeikää pitkällä työkertymällä ja niin vanhakin ettei jaksa oikein enää kiinnostua eikä opiskella...teenkin siis niin että asennukseni ei ole missään tapauksessa hengen-tai palonvaarallisia..!
Tässä minä menen, ammatin vaihtokaan ei enää kannata ja siksi suoritankin vaan näitä työpäiviä...!
Työn vastattavuus ja -kuormitittavuus on lisääntynyt sitten EU:n liitymisen jälkeen ihan huippuun, nyt tehdään kerrostalotkin aikataulutetusti pika-ajassa...
Kirjoittaja on tietenkin oikeassa, en sitä kiistä ollenkaan mutta haluan vaan sanoa että ongelma on laaja ja inhimmilsempi kuin pelkkä lampun tai pistorasian paikka...!
Tarkoitukseni ei ole tässä "itkeä eikä valittaa" mutta ottakaa kantaa asiaan, se koskettaa varmaan useita muitakin asentajia ja asiakkaita...Eihän sitä kaikkea syytä tietenkään voi asentajien niskaan sälyttää, kun sääntönikkarit ilmeisesti tekevät niitä sääntömuutoksia lähinnä työllistääkseen itsensä. Järkihän on monesti prosessissa unohtunut. Onhan niitä järkeviäkin muutoksia, mutta kyseenalaisia muutoksia tulee niin tiuhaan tahtiin ettei ihme että moni ammattilainenkin putoaa kärryiltä jos pitäisi opiskelun ohella tehdä niitä töitäkin. Sääntöjen kirjava tulkinta vielä päälle, niin soppa on valmis.
- Näitä polkuja
näkökulmaa..! kirjoitti:
"Lainaus edellisestä viestistä:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Myönnän kyllä sen, että aika huonosti menee jos anonyymiltä foorumilta saa luotettavampaa ja asiallisempaa tietoa kuin ammattimieheltä nokitusten.
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tämän viimeisen kirjoittajan tekstiä lainaten haluaisin vaan sanoa ettei tällä asennuspuolellakaan niin mukavaa ole kun määräykset ja -asetukset vaihtuvat joka vuosi...!
Jos olit sotaväessä, muistat marssilla miten se viimeinen mies sai useinkin juosta marssilla kun rivistö pyrki tekemään sitä "haitariliikettä"...!
Vertaan vaan sitä että määräyksien muuttuessa liian usein jollakin nippelijutuilla, me kentän asentajat ollaan se "viimeinen sotilas siinä marssirivissä" :
Itse olen vanhempi asentaja, yli 30-vuotta asennustöitä ja myönnän olevani nykyään väärällä alalla...mutta mitä teen...?
Olen urautunut ja uupunut, lähempänä eläkeikää pitkällä työkertymällä ja niin vanhakin ettei jaksa oikein enää kiinnostua eikä opiskella...teenkin siis niin että asennukseni ei ole missään tapauksessa hengen-tai palonvaarallisia..!
Tässä minä menen, ammatin vaihtokaan ei enää kannata ja siksi suoritankin vaan näitä työpäiviä...!
Työn vastattavuus ja -kuormitittavuus on lisääntynyt sitten EU:n liitymisen jälkeen ihan huippuun, nyt tehdään kerrostalotkin aikataulutetusti pika-ajassa...
Kirjoittaja on tietenkin oikeassa, en sitä kiistä ollenkaan mutta haluan vaan sanoa että ongelma on laaja ja inhimmilsempi kuin pelkkä lampun tai pistorasian paikka...!
Tarkoitukseni ei ole tässä "itkeä eikä valittaa" mutta ottakaa kantaa asiaan, se koskettaa varmaan useita muitakin asentajia ja asiakkaita...Joskus totutut tavat on ja pysyy!
Ei tule opeteltua kaikkia uusia virnistyksiä itsekkään.
En pysty ymmärtämään tätä nykyajan päivitysintoa, pistorasian luvallista paikkaa muutamalla sentillä siirrellään, onkohan sillä jotain merkitystä?
Olen tehnyt ja aijon vast' ikää tehdäkkin "maalaisjärjellä" eihän noita senttimittoja ja narukokeita kukaan työmaalla muista eikä kehtaa talonväen nähden rueta narunpätkän kanssa edes kulkemaan. Olishan siinä porukoilla naurunaihetta! - vts00x
Näitä polkuja kirjoitti:
Joskus totutut tavat on ja pysyy!
Ei tule opeteltua kaikkia uusia virnistyksiä itsekkään.
En pysty ymmärtämään tätä nykyajan päivitysintoa, pistorasian luvallista paikkaa muutamalla sentillä siirrellään, onkohan sillä jotain merkitystä?
Olen tehnyt ja aijon vast' ikää tehdäkkin "maalaisjärjellä" eihän noita senttimittoja ja narukokeita kukaan työmaalla muista eikä kehtaa talonväen nähden rueta narunpätkän kanssa edes kulkemaan. Olishan siinä porukoilla naurunaihetta!vasta naurattaakin, kun tarkastukseni jälkeen pääsevät korjauttamaan ne asennukset sinulla veloituksetta.
Suosittelen lämpimästi sen narunpätkän hankkimista ja käytön opiskelemista. Vielä tulee eteen sekin päivä, kun asennuksiasi katselee joku muukin ammattilainen. Silloin olisi kovin mukavaa, kun olisi tullut tehtyä katseenkestäviä asennuksia. - vielä..!
vts00x kirjoitti:
vasta naurattaakin, kun tarkastukseni jälkeen pääsevät korjauttamaan ne asennukset sinulla veloituksetta.
Suosittelen lämpimästi sen narunpätkän hankkimista ja käytön opiskelemista. Vielä tulee eteen sekin päivä, kun asennuksiasi katselee joku muukin ammattilainen. Silloin olisi kovin mukavaa, kun olisi tullut tehtyä katseenkestäviä asennuksia.Tiesinkin että täällä on virkamiesvoimaa ja byrokraatteja linjoilla ja tiesinkin ennakkoon sinun tarttuvan kirjoitukseeni...
Myönnänkin toki että olet oikeassa kun katsot siitä "virkamiesvinkkelistä", niinhän sinun kuuluukin tietenkin omassa asemassasi ollessasi tehdä....
Ymmärrän myös että oikeuslaitos ja tuomiot luetaan niin kuin ne on asetettu...!
Mutta tärkeänä pointtina peräänkuulutinkin tuossa aiemmin myös sinua, virkamies vaikka oletkin, laajentamaan ja inhimillistämään näkemyksiäsi myös kentän suuntaan...ellet siihen pysty, sille ei voi mitään eikä varmaan tarvitsekkaan...!
Tarkoitus ei ollut mennä henkilökohtaisuuksiin mutta jos sallit, puolustaudun hieman:
Kirjoitustavastasi näen että olet oikealla paikalla ihan kuin "kukkona tunkiolla"...!
Se, että ehdotat minulle "narunpätkää", ei ole asiallinen ohje sinulta ja en usko millään että minun asennuskulttuurissani olisi sinulle niin kauheasti naureskelemista, Työni ja jälkeni on kyllä siistiä ja "katseenkestävää" ja huolehdin kyllä käyttöturvallisuudesta mutta en jaksa enää "hötkyillä" näillä kahdella jäljellä olevalla vuodellani joka "pilkunviilaukseen"...!
Mutta meille kummallekkin varmaan löytyy oma paikkamme edelleen ja toivoisimpa vaan sinunkin ajattelevan virkamiehenä hiukan laajemmin kuin mitä sieltä sääntökirjan takaa näkee...
Aiheesta ei enempää, sulkeudun seuraamaan toivottavasti virinnyttä keskustelua vaikkakaan sekään ei muuta mitään ja kaikki kirjoittamani on vaan henkilökohtaisesti minun itseni kokemaa ja ajattelemaa asiaa, alkaen vaatimattomasti oppipoikana alalle vuodesta -73....
"karavaani kulkee ja koirat haukkuu"...! - vts00x
vielä..! kirjoitti:
Tiesinkin että täällä on virkamiesvoimaa ja byrokraatteja linjoilla ja tiesinkin ennakkoon sinun tarttuvan kirjoitukseeni...
Myönnänkin toki että olet oikeassa kun katsot siitä "virkamiesvinkkelistä", niinhän sinun kuuluukin tietenkin omassa asemassasi ollessasi tehdä....
Ymmärrän myös että oikeuslaitos ja tuomiot luetaan niin kuin ne on asetettu...!
Mutta tärkeänä pointtina peräänkuulutinkin tuossa aiemmin myös sinua, virkamies vaikka oletkin, laajentamaan ja inhimillistämään näkemyksiäsi myös kentän suuntaan...ellet siihen pysty, sille ei voi mitään eikä varmaan tarvitsekkaan...!
Tarkoitus ei ollut mennä henkilökohtaisuuksiin mutta jos sallit, puolustaudun hieman:
Kirjoitustavastasi näen että olet oikealla paikalla ihan kuin "kukkona tunkiolla"...!
Se, että ehdotat minulle "narunpätkää", ei ole asiallinen ohje sinulta ja en usko millään että minun asennuskulttuurissani olisi sinulle niin kauheasti naureskelemista, Työni ja jälkeni on kyllä siistiä ja "katseenkestävää" ja huolehdin kyllä käyttöturvallisuudesta mutta en jaksa enää "hötkyillä" näillä kahdella jäljellä olevalla vuodellani joka "pilkunviilaukseen"...!
Mutta meille kummallekkin varmaan löytyy oma paikkamme edelleen ja toivoisimpa vaan sinunkin ajattelevan virkamiehenä hiukan laajemmin kuin mitä sieltä sääntökirjan takaa näkee...
Aiheesta ei enempää, sulkeudun seuraamaan toivottavasti virinnyttä keskustelua vaikkakaan sekään ei muuta mitään ja kaikki kirjoittamani on vaan henkilökohtaisesti minun itseni kokemaa ja ajattelemaa asiaa, alkaen vaatimattomasti oppipoikana alalle vuodesta -73....
"karavaani kulkee ja koirat haukkuu"...!Jos käyt vilkaisemassa nikkini taustatietoja, huomaat minunkin harjoitelleen sähkötöitä jo jonkin aikaa. Opiskelu ei näillä näkymillä ole loppumassa...
Virassa en ole eläissäni ollut, mutta yksityisyrittäjänä tänä vuonna tulee 20 vuotta täyteen. Tarkastushommia olen tehnyt suunnilleen saman ajan ja valtuutettuna tarkastajana tulee seuraavaksi täyteen 12 vuotta.
Kun yksityisyrittäjänä yritän kouluttaa sähköasentajia tekemään sähköasennukset oikein, muistutam heitä jokaista tuon narun tärkeydestä - eikä siinä ole mitään nauramista. Kerron sen tosissani, koska näin se homma tänä päivänä menee. Naurunaiheet valitettavasti löytyvät sieltä, missä hommia yritetään tehdä 70 -luvun opein.
En todellakaan ole mikään byrokratian puolustaja. Mutta koska työnkuvaani kuuluu myös standardien laadintaan osallistuminen ja niiden noudattamisen valvonta, suhtaudun asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Tutkin lisäksi viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja laitteistojen haltijoiden toimeksiannoista kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia, sähköiskutapauksia, sähköpaloja jne. Kun tapaukset eivät tavallisesti ole mitään vahinkoja, vaan tahallisia yhteisistä käytännöistä poikkeamisia tai muutoin omin päin tehtyjä asennuksia, ei näistä asioista koskaan voi puhua liikaa.
Minä olen sikäli onnellisessa asemassa, että kursseillani (> 50 kpl vuodessa) käy vuosittain satoja sähköalan ammattilaisia. Tapaan siis paljon riviasentajia ja päivän aikana keskustellaan paljon. Ajatusten vaihto tapahtuu aidosti, enkä taatusti ole kukkona tunkiolla.
Yksityisyrittäjän on oltava nöyrä ja onnellinen jokaisesta asiakkaasta. Minulla ei ole varaa menettää asiakkaita ainakaan mainitsemillasi perusteilla. Ja paras kiitos näissä hommissa tulee vanhan asiakkaan uudesta toimeksiannosta tai koulutustilaisuuteen osallistumisesta. Näitä on toistaiseksi riittänyt.
Keskustelu jatkukoon. Toivoisin vain, ettei se linja olisi asiattomuuksiin kehottaminen tai väärän tiedon antaminen. En nyt tarkoita sinun tekstiäsi vaan yleistä vastentahtoista asennetta ja ilmapiiriä säädöksiin ja muihin velvoitteisiin liittyen. - raul2
vts00x kirjoitti:
Jos käyt vilkaisemassa nikkini taustatietoja, huomaat minunkin harjoitelleen sähkötöitä jo jonkin aikaa. Opiskelu ei näillä näkymillä ole loppumassa...
Virassa en ole eläissäni ollut, mutta yksityisyrittäjänä tänä vuonna tulee 20 vuotta täyteen. Tarkastushommia olen tehnyt suunnilleen saman ajan ja valtuutettuna tarkastajana tulee seuraavaksi täyteen 12 vuotta.
Kun yksityisyrittäjänä yritän kouluttaa sähköasentajia tekemään sähköasennukset oikein, muistutam heitä jokaista tuon narun tärkeydestä - eikä siinä ole mitään nauramista. Kerron sen tosissani, koska näin se homma tänä päivänä menee. Naurunaiheet valitettavasti löytyvät sieltä, missä hommia yritetään tehdä 70 -luvun opein.
En todellakaan ole mikään byrokratian puolustaja. Mutta koska työnkuvaani kuuluu myös standardien laadintaan osallistuminen ja niiden noudattamisen valvonta, suhtaudun asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Tutkin lisäksi viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja laitteistojen haltijoiden toimeksiannoista kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia, sähköiskutapauksia, sähköpaloja jne. Kun tapaukset eivät tavallisesti ole mitään vahinkoja, vaan tahallisia yhteisistä käytännöistä poikkeamisia tai muutoin omin päin tehtyjä asennuksia, ei näistä asioista koskaan voi puhua liikaa.
Minä olen sikäli onnellisessa asemassa, että kursseillani (> 50 kpl vuodessa) käy vuosittain satoja sähköalan ammattilaisia. Tapaan siis paljon riviasentajia ja päivän aikana keskustellaan paljon. Ajatusten vaihto tapahtuu aidosti, enkä taatusti ole kukkona tunkiolla.
Yksityisyrittäjän on oltava nöyrä ja onnellinen jokaisesta asiakkaasta. Minulla ei ole varaa menettää asiakkaita ainakaan mainitsemillasi perusteilla. Ja paras kiitos näissä hommissa tulee vanhan asiakkaan uudesta toimeksiannosta tai koulutustilaisuuteen osallistumisesta. Näitä on toistaiseksi riittänyt.
Keskustelu jatkukoon. Toivoisin vain, ettei se linja olisi asiattomuuksiin kehottaminen tai väärän tiedon antaminen. En nyt tarkoita sinun tekstiäsi vaan yleistä vastentahtoista asennetta ja ilmapiiriä säädöksiin ja muihin velvoitteisiin liittyen.mikä tää narujuttu tai narukoe oikein on? En ole kuullutkaan moisesta. Opiskelen vasta alaa, mutta olen jo kuitenkin loppusuoralla tän perustutkinnon suhteen.
- ...©
vts00x kirjoitti:
Jos käyt vilkaisemassa nikkini taustatietoja, huomaat minunkin harjoitelleen sähkötöitä jo jonkin aikaa. Opiskelu ei näillä näkymillä ole loppumassa...
Virassa en ole eläissäni ollut, mutta yksityisyrittäjänä tänä vuonna tulee 20 vuotta täyteen. Tarkastushommia olen tehnyt suunnilleen saman ajan ja valtuutettuna tarkastajana tulee seuraavaksi täyteen 12 vuotta.
Kun yksityisyrittäjänä yritän kouluttaa sähköasentajia tekemään sähköasennukset oikein, muistutam heitä jokaista tuon narun tärkeydestä - eikä siinä ole mitään nauramista. Kerron sen tosissani, koska näin se homma tänä päivänä menee. Naurunaiheet valitettavasti löytyvät sieltä, missä hommia yritetään tehdä 70 -luvun opein.
En todellakaan ole mikään byrokratian puolustaja. Mutta koska työnkuvaani kuuluu myös standardien laadintaan osallistuminen ja niiden noudattamisen valvonta, suhtaudun asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Tutkin lisäksi viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja laitteistojen haltijoiden toimeksiannoista kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia, sähköiskutapauksia, sähköpaloja jne. Kun tapaukset eivät tavallisesti ole mitään vahinkoja, vaan tahallisia yhteisistä käytännöistä poikkeamisia tai muutoin omin päin tehtyjä asennuksia, ei näistä asioista koskaan voi puhua liikaa.
Minä olen sikäli onnellisessa asemassa, että kursseillani (> 50 kpl vuodessa) käy vuosittain satoja sähköalan ammattilaisia. Tapaan siis paljon riviasentajia ja päivän aikana keskustellaan paljon. Ajatusten vaihto tapahtuu aidosti, enkä taatusti ole kukkona tunkiolla.
Yksityisyrittäjän on oltava nöyrä ja onnellinen jokaisesta asiakkaasta. Minulla ei ole varaa menettää asiakkaita ainakaan mainitsemillasi perusteilla. Ja paras kiitos näissä hommissa tulee vanhan asiakkaan uudesta toimeksiannosta tai koulutustilaisuuteen osallistumisesta. Näitä on toistaiseksi riittänyt.
Keskustelu jatkukoon. Toivoisin vain, ettei se linja olisi asiattomuuksiin kehottaminen tai väärän tiedon antaminen. En nyt tarkoita sinun tekstiäsi vaan yleistä vastentahtoista asennetta ja ilmapiiriä säädöksiin ja muihin velvoitteisiin liittyen.suuri osa vastentahtoisesta asenteesta tule byrokraattien turhasta, jopa aiheettomasta pilkutuksesta...
eli annetaan esim. ohje, että turvaetäisyyden on oltava 1,2 metriä, mutta tarkastuksessa aiheettomasti hylätään mitattu turvaetäisyys 115cm joka itseasiassa on juuri tuo vaadittu 1,2 metriä. (Tilannehan on aivan eri jos vaatimus on esim. 120cm 1,2m:n sijaan.)
Lisäksi monet säännöistä on "keinotekoisesti" keksittyjä eivätkä aina anna liikkumavaraa sääntöjen hengessä turvallisuutta vaarantamatta. Mikä tekee 1,2 metrin turvaetäisyydestä turvallisen, mutta 1,0 metrin turvaetäisyydestä hengenvaarallisen uudisrakentamisessa mutta turvallisen vanhan remontoinnissa?
Tuosta langalla mittauksesta: Miten perustelet, että langalla suihkukaapin yläreunan yli roikkumaan jätetyn 1,2m langan pään osoittama kohta on turvallinen, mutta 10 cm ylempi kohta ei sitä ole riippumatta suihkuhanan sijoittelusta suihkukaapin sisällä? Vesihän tunnetusti valuu alaspäin. Ongelmahan ratkeaisi jos rasia asennettaisiin peilikaapin sisälle siten ettei roiskeet tai valumavesi siihen mitenkään yllä, mutta eihän säännöt sitä hyväksy.
Yhtälailla, miten perustelet, että mitta otetaan suihkusekoittajan pystylinjasta tai kiinteästä suihkusuuttimesta? Sekoittajasta ei välttämättä tule vettä ollenkaan, mutta sekoittajaan vaikka kolmen metrin letkulla liitetystä käsisuihkusta sitä tulee mihin suuntaan tahansa.
Tekaistu esimerkki: Ahtaaseen kylpyhuoneeseen asennetaan pienin mahdollinen katolla varustettu suihkukaappi jotta turvaetäisyysvaatimukset saadaan täytettyä. Asuntoon muuttaa lihava äijä joka ei mahdu kyseiseen kaappiin edes kääntymään, joten hän pitää suihkukaappia liinavaatekomerona ja tyytyykin suihkuttelemaan kylppärin lattialla suihkukaapin ulkopuolella (koko tilahan on vesieristettyä märkätilaa ja suihkuletku riittävän pitkä). Samassahan kastuu joka kerta viereisellä seinällä oleva peilikaappikin, mutta mitä siitä, kyllä maalattu pelti vettä sietää, peilikaapin valaisimen kyljessä vaan sattuu olemaan IP21 pistorasia josta roikkuu johdon varassa se hammasharjalaturi kun se aina tipahtaa sieltä kaapin päältä... Ilman suikukaappia äijä mahtuisi suihkunurkkaan suihkuttelemaan, mutta se pirun pistorasia olisikin silloin 6cm liian lähellä kiinteän suihkusekoittajan pystylinjaa...
Eikö mitat pitäisi aina ottaa siitä osasta josta vettä virtaa, ja jos se on letkun päässä pitäisi letkun mitta lisätä turvaetäisyyteen. Eikä pitäisi unohtaa mihin se vesi virtaa (lattiakaivo, lattian kaadot). Turvallisuuden nimissä... mutta eipä taitaisi kylppäreissä olla pistorasioita enää ollenkaan sen jälkeen...
En kyllä näe miten kaksoiseristettyä hammasharjalaturia varten peilikaapin kattoon sisäpuolelle asennettu IP44 vikavirtapistorasia (ohjeiden mukaan asennettuna, eli johto altapäin sisäänvietynä) vaarantaisi turvallisuutta vaikka suihkukaapin, ja peilikaapin sisällä olevan pistorasian väliin jäisi käytännössä pienin mahdollinen mitta (muutama sentti). Peilikaapista pysyy vesi kuitenkin paremmin loitolla kuin IP44-rasiasta, ellei vettä sitten sivusuunnassa suihkuteta paineella avoimesta ovesta (käsittely jota ei IP44:kään pitkään siedä edes luukku kiinni).
Ovat säännöt joskus niin järjettömiä tai keinotekoisia, että hyvin perusteltuja poikkeuksia pitäisi voida jossain instanssissa ilman raskasta byrokratiaa hyväksyttää eikä vaatia sääntöjen sokeaa noudattamista aina ja kaikkialla. No, ehkä pitäisi standardien sijaan lukea suoraa lakitekstiä asiasta... lakiteksti yleensä sallii enemmän tulkinnanvaraa ja järjenkäyttöä eikä puutu nippelitietoon.
Nykyisellään säännöt tekevät asennuksista niin kömpelöitä, että käyttäjät sitten tasapainottelevat sitä hammasharjalaturia pingotetun liitosjohdon varassa pesualtaan kaltevan reunan päällä, tai vetelevät omia jatkojohtoja karhuntarralla seinään kiinni... - R.West
...© kirjoitti:
suuri osa vastentahtoisesta asenteesta tule byrokraattien turhasta, jopa aiheettomasta pilkutuksesta...
eli annetaan esim. ohje, että turvaetäisyyden on oltava 1,2 metriä, mutta tarkastuksessa aiheettomasti hylätään mitattu turvaetäisyys 115cm joka itseasiassa on juuri tuo vaadittu 1,2 metriä. (Tilannehan on aivan eri jos vaatimus on esim. 120cm 1,2m:n sijaan.)
Lisäksi monet säännöistä on "keinotekoisesti" keksittyjä eivätkä aina anna liikkumavaraa sääntöjen hengessä turvallisuutta vaarantamatta. Mikä tekee 1,2 metrin turvaetäisyydestä turvallisen, mutta 1,0 metrin turvaetäisyydestä hengenvaarallisen uudisrakentamisessa mutta turvallisen vanhan remontoinnissa?
Tuosta langalla mittauksesta: Miten perustelet, että langalla suihkukaapin yläreunan yli roikkumaan jätetyn 1,2m langan pään osoittama kohta on turvallinen, mutta 10 cm ylempi kohta ei sitä ole riippumatta suihkuhanan sijoittelusta suihkukaapin sisällä? Vesihän tunnetusti valuu alaspäin. Ongelmahan ratkeaisi jos rasia asennettaisiin peilikaapin sisälle siten ettei roiskeet tai valumavesi siihen mitenkään yllä, mutta eihän säännöt sitä hyväksy.
Yhtälailla, miten perustelet, että mitta otetaan suihkusekoittajan pystylinjasta tai kiinteästä suihkusuuttimesta? Sekoittajasta ei välttämättä tule vettä ollenkaan, mutta sekoittajaan vaikka kolmen metrin letkulla liitetystä käsisuihkusta sitä tulee mihin suuntaan tahansa.
Tekaistu esimerkki: Ahtaaseen kylpyhuoneeseen asennetaan pienin mahdollinen katolla varustettu suihkukaappi jotta turvaetäisyysvaatimukset saadaan täytettyä. Asuntoon muuttaa lihava äijä joka ei mahdu kyseiseen kaappiin edes kääntymään, joten hän pitää suihkukaappia liinavaatekomerona ja tyytyykin suihkuttelemaan kylppärin lattialla suihkukaapin ulkopuolella (koko tilahan on vesieristettyä märkätilaa ja suihkuletku riittävän pitkä). Samassahan kastuu joka kerta viereisellä seinällä oleva peilikaappikin, mutta mitä siitä, kyllä maalattu pelti vettä sietää, peilikaapin valaisimen kyljessä vaan sattuu olemaan IP21 pistorasia josta roikkuu johdon varassa se hammasharjalaturi kun se aina tipahtaa sieltä kaapin päältä... Ilman suikukaappia äijä mahtuisi suihkunurkkaan suihkuttelemaan, mutta se pirun pistorasia olisikin silloin 6cm liian lähellä kiinteän suihkusekoittajan pystylinjaa...
Eikö mitat pitäisi aina ottaa siitä osasta josta vettä virtaa, ja jos se on letkun päässä pitäisi letkun mitta lisätä turvaetäisyyteen. Eikä pitäisi unohtaa mihin se vesi virtaa (lattiakaivo, lattian kaadot). Turvallisuuden nimissä... mutta eipä taitaisi kylppäreissä olla pistorasioita enää ollenkaan sen jälkeen...
En kyllä näe miten kaksoiseristettyä hammasharjalaturia varten peilikaapin kattoon sisäpuolelle asennettu IP44 vikavirtapistorasia (ohjeiden mukaan asennettuna, eli johto altapäin sisäänvietynä) vaarantaisi turvallisuutta vaikka suihkukaapin, ja peilikaapin sisällä olevan pistorasian väliin jäisi käytännössä pienin mahdollinen mitta (muutama sentti). Peilikaapista pysyy vesi kuitenkin paremmin loitolla kuin IP44-rasiasta, ellei vettä sitten sivusuunnassa suihkuteta paineella avoimesta ovesta (käsittely jota ei IP44:kään pitkään siedä edes luukku kiinni).
Ovat säännöt joskus niin järjettömiä tai keinotekoisia, että hyvin perusteltuja poikkeuksia pitäisi voida jossain instanssissa ilman raskasta byrokratiaa hyväksyttää eikä vaatia sääntöjen sokeaa noudattamista aina ja kaikkialla. No, ehkä pitäisi standardien sijaan lukea suoraa lakitekstiä asiasta... lakiteksti yleensä sallii enemmän tulkinnanvaraa ja järjenkäyttöä eikä puutu nippelitietoon.
Nykyisellään säännöt tekevät asennuksista niin kömpelöitä, että käyttäjät sitten tasapainottelevat sitä hammasharjalaturia pingotetun liitosjohdon varassa pesualtaan kaltevan reunan päällä, tai vetelevät omia jatkojohtoja karhuntarralla seinään kiinni...että miksi teillä on nopeusrajoitus vaikka 100km/h eikä esim. 102km/h...tai miksei oo 80 km/h sijaan vaikkapa 79,7 km/h...siinä sulle vähän pähkinää
- R.West
...© kirjoitti:
suuri osa vastentahtoisesta asenteesta tule byrokraattien turhasta, jopa aiheettomasta pilkutuksesta...
eli annetaan esim. ohje, että turvaetäisyyden on oltava 1,2 metriä, mutta tarkastuksessa aiheettomasti hylätään mitattu turvaetäisyys 115cm joka itseasiassa on juuri tuo vaadittu 1,2 metriä. (Tilannehan on aivan eri jos vaatimus on esim. 120cm 1,2m:n sijaan.)
Lisäksi monet säännöistä on "keinotekoisesti" keksittyjä eivätkä aina anna liikkumavaraa sääntöjen hengessä turvallisuutta vaarantamatta. Mikä tekee 1,2 metrin turvaetäisyydestä turvallisen, mutta 1,0 metrin turvaetäisyydestä hengenvaarallisen uudisrakentamisessa mutta turvallisen vanhan remontoinnissa?
Tuosta langalla mittauksesta: Miten perustelet, että langalla suihkukaapin yläreunan yli roikkumaan jätetyn 1,2m langan pään osoittama kohta on turvallinen, mutta 10 cm ylempi kohta ei sitä ole riippumatta suihkuhanan sijoittelusta suihkukaapin sisällä? Vesihän tunnetusti valuu alaspäin. Ongelmahan ratkeaisi jos rasia asennettaisiin peilikaapin sisälle siten ettei roiskeet tai valumavesi siihen mitenkään yllä, mutta eihän säännöt sitä hyväksy.
Yhtälailla, miten perustelet, että mitta otetaan suihkusekoittajan pystylinjasta tai kiinteästä suihkusuuttimesta? Sekoittajasta ei välttämättä tule vettä ollenkaan, mutta sekoittajaan vaikka kolmen metrin letkulla liitetystä käsisuihkusta sitä tulee mihin suuntaan tahansa.
Tekaistu esimerkki: Ahtaaseen kylpyhuoneeseen asennetaan pienin mahdollinen katolla varustettu suihkukaappi jotta turvaetäisyysvaatimukset saadaan täytettyä. Asuntoon muuttaa lihava äijä joka ei mahdu kyseiseen kaappiin edes kääntymään, joten hän pitää suihkukaappia liinavaatekomerona ja tyytyykin suihkuttelemaan kylppärin lattialla suihkukaapin ulkopuolella (koko tilahan on vesieristettyä märkätilaa ja suihkuletku riittävän pitkä). Samassahan kastuu joka kerta viereisellä seinällä oleva peilikaappikin, mutta mitä siitä, kyllä maalattu pelti vettä sietää, peilikaapin valaisimen kyljessä vaan sattuu olemaan IP21 pistorasia josta roikkuu johdon varassa se hammasharjalaturi kun se aina tipahtaa sieltä kaapin päältä... Ilman suikukaappia äijä mahtuisi suihkunurkkaan suihkuttelemaan, mutta se pirun pistorasia olisikin silloin 6cm liian lähellä kiinteän suihkusekoittajan pystylinjaa...
Eikö mitat pitäisi aina ottaa siitä osasta josta vettä virtaa, ja jos se on letkun päässä pitäisi letkun mitta lisätä turvaetäisyyteen. Eikä pitäisi unohtaa mihin se vesi virtaa (lattiakaivo, lattian kaadot). Turvallisuuden nimissä... mutta eipä taitaisi kylppäreissä olla pistorasioita enää ollenkaan sen jälkeen...
En kyllä näe miten kaksoiseristettyä hammasharjalaturia varten peilikaapin kattoon sisäpuolelle asennettu IP44 vikavirtapistorasia (ohjeiden mukaan asennettuna, eli johto altapäin sisäänvietynä) vaarantaisi turvallisuutta vaikka suihkukaapin, ja peilikaapin sisällä olevan pistorasian väliin jäisi käytännössä pienin mahdollinen mitta (muutama sentti). Peilikaapista pysyy vesi kuitenkin paremmin loitolla kuin IP44-rasiasta, ellei vettä sitten sivusuunnassa suihkuteta paineella avoimesta ovesta (käsittely jota ei IP44:kään pitkään siedä edes luukku kiinni).
Ovat säännöt joskus niin järjettömiä tai keinotekoisia, että hyvin perusteltuja poikkeuksia pitäisi voida jossain instanssissa ilman raskasta byrokratiaa hyväksyttää eikä vaatia sääntöjen sokeaa noudattamista aina ja kaikkialla. No, ehkä pitäisi standardien sijaan lukea suoraa lakitekstiä asiasta... lakiteksti yleensä sallii enemmän tulkinnanvaraa ja järjenkäyttöä eikä puutu nippelitietoon.
Nykyisellään säännöt tekevät asennuksista niin kömpelöitä, että käyttäjät sitten tasapainottelevat sitä hammasharjalaturia pingotetun liitosjohdon varassa pesualtaan kaltevan reunan päällä, tai vetelevät omia jatkojohtoja karhuntarralla seinään kiinni...jos ohjesääntö on vaikka tuo 1,2m niin kai siinä nyt muutaman sentin toleranssi sallitaan?? ei kai noita rajoja voida ihan sentin päälle tulkita....vai miten on käytännössä?
- koskevat vain suihkuhanaa
...© kirjoitti:
suuri osa vastentahtoisesta asenteesta tule byrokraattien turhasta, jopa aiheettomasta pilkutuksesta...
eli annetaan esim. ohje, että turvaetäisyyden on oltava 1,2 metriä, mutta tarkastuksessa aiheettomasti hylätään mitattu turvaetäisyys 115cm joka itseasiassa on juuri tuo vaadittu 1,2 metriä. (Tilannehan on aivan eri jos vaatimus on esim. 120cm 1,2m:n sijaan.)
Lisäksi monet säännöistä on "keinotekoisesti" keksittyjä eivätkä aina anna liikkumavaraa sääntöjen hengessä turvallisuutta vaarantamatta. Mikä tekee 1,2 metrin turvaetäisyydestä turvallisen, mutta 1,0 metrin turvaetäisyydestä hengenvaarallisen uudisrakentamisessa mutta turvallisen vanhan remontoinnissa?
Tuosta langalla mittauksesta: Miten perustelet, että langalla suihkukaapin yläreunan yli roikkumaan jätetyn 1,2m langan pään osoittama kohta on turvallinen, mutta 10 cm ylempi kohta ei sitä ole riippumatta suihkuhanan sijoittelusta suihkukaapin sisällä? Vesihän tunnetusti valuu alaspäin. Ongelmahan ratkeaisi jos rasia asennettaisiin peilikaapin sisälle siten ettei roiskeet tai valumavesi siihen mitenkään yllä, mutta eihän säännöt sitä hyväksy.
Yhtälailla, miten perustelet, että mitta otetaan suihkusekoittajan pystylinjasta tai kiinteästä suihkusuuttimesta? Sekoittajasta ei välttämättä tule vettä ollenkaan, mutta sekoittajaan vaikka kolmen metrin letkulla liitetystä käsisuihkusta sitä tulee mihin suuntaan tahansa.
Tekaistu esimerkki: Ahtaaseen kylpyhuoneeseen asennetaan pienin mahdollinen katolla varustettu suihkukaappi jotta turvaetäisyysvaatimukset saadaan täytettyä. Asuntoon muuttaa lihava äijä joka ei mahdu kyseiseen kaappiin edes kääntymään, joten hän pitää suihkukaappia liinavaatekomerona ja tyytyykin suihkuttelemaan kylppärin lattialla suihkukaapin ulkopuolella (koko tilahan on vesieristettyä märkätilaa ja suihkuletku riittävän pitkä). Samassahan kastuu joka kerta viereisellä seinällä oleva peilikaappikin, mutta mitä siitä, kyllä maalattu pelti vettä sietää, peilikaapin valaisimen kyljessä vaan sattuu olemaan IP21 pistorasia josta roikkuu johdon varassa se hammasharjalaturi kun se aina tipahtaa sieltä kaapin päältä... Ilman suikukaappia äijä mahtuisi suihkunurkkaan suihkuttelemaan, mutta se pirun pistorasia olisikin silloin 6cm liian lähellä kiinteän suihkusekoittajan pystylinjaa...
Eikö mitat pitäisi aina ottaa siitä osasta josta vettä virtaa, ja jos se on letkun päässä pitäisi letkun mitta lisätä turvaetäisyyteen. Eikä pitäisi unohtaa mihin se vesi virtaa (lattiakaivo, lattian kaadot). Turvallisuuden nimissä... mutta eipä taitaisi kylppäreissä olla pistorasioita enää ollenkaan sen jälkeen...
En kyllä näe miten kaksoiseristettyä hammasharjalaturia varten peilikaapin kattoon sisäpuolelle asennettu IP44 vikavirtapistorasia (ohjeiden mukaan asennettuna, eli johto altapäin sisäänvietynä) vaarantaisi turvallisuutta vaikka suihkukaapin, ja peilikaapin sisällä olevan pistorasian väliin jäisi käytännössä pienin mahdollinen mitta (muutama sentti). Peilikaapista pysyy vesi kuitenkin paremmin loitolla kuin IP44-rasiasta, ellei vettä sitten sivusuunnassa suihkuteta paineella avoimesta ovesta (käsittely jota ei IP44:kään pitkään siedä edes luukku kiinni).
Ovat säännöt joskus niin järjettömiä tai keinotekoisia, että hyvin perusteltuja poikkeuksia pitäisi voida jossain instanssissa ilman raskasta byrokratiaa hyväksyttää eikä vaatia sääntöjen sokeaa noudattamista aina ja kaikkialla. No, ehkä pitäisi standardien sijaan lukea suoraa lakitekstiä asiasta... lakiteksti yleensä sallii enemmän tulkinnanvaraa ja järjenkäyttöä eikä puutu nippelitietoon.
Nykyisellään säännöt tekevät asennuksista niin kömpelöitä, että käyttäjät sitten tasapainottelevat sitä hammasharjalaturia pingotetun liitosjohdon varassa pesualtaan kaltevan reunan päällä, tai vetelevät omia jatkojohtoja karhuntarralla seinään kiinni...Miksi nämä ohjeet koskevat vain suihkuhanaa. Olen tavannut jo useammassa uudehkossa talossa pistorasioita jopa parinkymmenen sentin päässä kylpyhuoneen pesualtaan hanasta. Tällaiseen pistorasiaan kytketty laite pääsee helposti putoamaan pesualtaaseen.
Toinen asia on ulkopistorasian korkeus, määräys puhuu vain korkeudesta maanpinnasta ylöspäin, mihin on unohtunut mitta maanpinnasta alaspäin, esim kaivossa, asiaa ei käsitellä mitenkään. - ...©
R.West kirjoitti:
että miksi teillä on nopeusrajoitus vaikka 100km/h eikä esim. 102km/h...tai miksei oo 80 km/h sijaan vaikkapa 79,7 km/h...siinä sulle vähän pähkinää
...miksei poliisi pysäytä vaikka ajat 102km/h tai 105km/h, usein jopa 110km/h 100km/h alueella? (Kyllä, minä ajan usein 10% yli rajoitusten todellista nopeutta, mutta kertaakaan ei ole edes tutkapartio tuolloin pysäyttänyt vaikka olen ajanut tutkaan kaasujalka värähtämättä.) Rajoitus 100km/h on ihan järkevä, rajoitus 100000m/h ei sitä ole eikä poliisi sitä 100km/h rajoitusta sillä tarkkuudella seuraakaan. Muutenkin poliisi usein käyttää sakotuksessa harkintaa, ottaa vallitsevat olosuhteet ja kokonaisuuden huomioon, eikä sokeasti sakota yhteen pykälään vedoten.
...miksi sitten sähköalalla suoritetaan tarkistusmittaukset suuremmalla tarkkuudella kuin ohjearvot? (1,2m vs 115cm) Kaikki eivät näin tietenkään tee, mutta joillain rakennusalan tarkastajilla tuntuu olevan jokin pätemisen tarve joka johtaa tuollaiseen pilkuttamiseen. - ...©
R.West kirjoitti:
jos ohjesääntö on vaikka tuo 1,2m niin kai siinä nyt muutaman sentin toleranssi sallitaan?? ei kai noita rajoja voida ihan sentin päälle tulkita....vai miten on käytännössä?
1,2m:n ohjesäännöllä sallitaan 115cm etäisyys laakista, joillekin tarkastajille täytyy kuitenkin opettaa perusmatematiikkaa ennen kuin menee jakeluun, mutta siitähän ei suuren pätemistarpeen omaava tarkastaja pidä.
- ...©
koskevat vain suihkuhanaa kirjoitti:
Miksi nämä ohjeet koskevat vain suihkuhanaa. Olen tavannut jo useammassa uudehkossa talossa pistorasioita jopa parinkymmenen sentin päässä kylpyhuoneen pesualtaan hanasta. Tällaiseen pistorasiaan kytketty laite pääsee helposti putoamaan pesualtaaseen.
Toinen asia on ulkopistorasian korkeus, määräys puhuu vain korkeudesta maanpinnasta ylöspäin, mihin on unohtunut mitta maanpinnasta alaspäin, esim kaivossa, asiaa ei käsitellä mitenkään....eiköhän se pian päde kaikkiin vesipisteisiin ;>
Samalla voi ihmetellä, miksei euro-rasioita (niitä kapeita joihin tulee kaksoiseristettyjä laitteita kuten parranajokoneet ja sähköhammasharjat) ole IP44-luokituksella, ja miksei kylppäreissä vaadita IP44-luokitusta pistorasioihin vaan kasvatetaan vaan IP21:n etäisyyttä suihkun tietyn osan tietystä pystylinjasta. (Kyllä se hiustenkuivain suihkuun ylettyy vaikka etäisyyttä rasiasta olisikin se vaadittu 1,2m.) - vts00x
...© kirjoitti:
suuri osa vastentahtoisesta asenteesta tule byrokraattien turhasta, jopa aiheettomasta pilkutuksesta...
eli annetaan esim. ohje, että turvaetäisyyden on oltava 1,2 metriä, mutta tarkastuksessa aiheettomasti hylätään mitattu turvaetäisyys 115cm joka itseasiassa on juuri tuo vaadittu 1,2 metriä. (Tilannehan on aivan eri jos vaatimus on esim. 120cm 1,2m:n sijaan.)
Lisäksi monet säännöistä on "keinotekoisesti" keksittyjä eivätkä aina anna liikkumavaraa sääntöjen hengessä turvallisuutta vaarantamatta. Mikä tekee 1,2 metrin turvaetäisyydestä turvallisen, mutta 1,0 metrin turvaetäisyydestä hengenvaarallisen uudisrakentamisessa mutta turvallisen vanhan remontoinnissa?
Tuosta langalla mittauksesta: Miten perustelet, että langalla suihkukaapin yläreunan yli roikkumaan jätetyn 1,2m langan pään osoittama kohta on turvallinen, mutta 10 cm ylempi kohta ei sitä ole riippumatta suihkuhanan sijoittelusta suihkukaapin sisällä? Vesihän tunnetusti valuu alaspäin. Ongelmahan ratkeaisi jos rasia asennettaisiin peilikaapin sisälle siten ettei roiskeet tai valumavesi siihen mitenkään yllä, mutta eihän säännöt sitä hyväksy.
Yhtälailla, miten perustelet, että mitta otetaan suihkusekoittajan pystylinjasta tai kiinteästä suihkusuuttimesta? Sekoittajasta ei välttämättä tule vettä ollenkaan, mutta sekoittajaan vaikka kolmen metrin letkulla liitetystä käsisuihkusta sitä tulee mihin suuntaan tahansa.
Tekaistu esimerkki: Ahtaaseen kylpyhuoneeseen asennetaan pienin mahdollinen katolla varustettu suihkukaappi jotta turvaetäisyysvaatimukset saadaan täytettyä. Asuntoon muuttaa lihava äijä joka ei mahdu kyseiseen kaappiin edes kääntymään, joten hän pitää suihkukaappia liinavaatekomerona ja tyytyykin suihkuttelemaan kylppärin lattialla suihkukaapin ulkopuolella (koko tilahan on vesieristettyä märkätilaa ja suihkuletku riittävän pitkä). Samassahan kastuu joka kerta viereisellä seinällä oleva peilikaappikin, mutta mitä siitä, kyllä maalattu pelti vettä sietää, peilikaapin valaisimen kyljessä vaan sattuu olemaan IP21 pistorasia josta roikkuu johdon varassa se hammasharjalaturi kun se aina tipahtaa sieltä kaapin päältä... Ilman suikukaappia äijä mahtuisi suihkunurkkaan suihkuttelemaan, mutta se pirun pistorasia olisikin silloin 6cm liian lähellä kiinteän suihkusekoittajan pystylinjaa...
Eikö mitat pitäisi aina ottaa siitä osasta josta vettä virtaa, ja jos se on letkun päässä pitäisi letkun mitta lisätä turvaetäisyyteen. Eikä pitäisi unohtaa mihin se vesi virtaa (lattiakaivo, lattian kaadot). Turvallisuuden nimissä... mutta eipä taitaisi kylppäreissä olla pistorasioita enää ollenkaan sen jälkeen...
En kyllä näe miten kaksoiseristettyä hammasharjalaturia varten peilikaapin kattoon sisäpuolelle asennettu IP44 vikavirtapistorasia (ohjeiden mukaan asennettuna, eli johto altapäin sisäänvietynä) vaarantaisi turvallisuutta vaikka suihkukaapin, ja peilikaapin sisällä olevan pistorasian väliin jäisi käytännössä pienin mahdollinen mitta (muutama sentti). Peilikaapista pysyy vesi kuitenkin paremmin loitolla kuin IP44-rasiasta, ellei vettä sitten sivusuunnassa suihkuteta paineella avoimesta ovesta (käsittely jota ei IP44:kään pitkään siedä edes luukku kiinni).
Ovat säännöt joskus niin järjettömiä tai keinotekoisia, että hyvin perusteltuja poikkeuksia pitäisi voida jossain instanssissa ilman raskasta byrokratiaa hyväksyttää eikä vaatia sääntöjen sokeaa noudattamista aina ja kaikkialla. No, ehkä pitäisi standardien sijaan lukea suoraa lakitekstiä asiasta... lakiteksti yleensä sallii enemmän tulkinnanvaraa ja järjenkäyttöä eikä puutu nippelitietoon.
Nykyisellään säännöt tekevät asennuksista niin kömpelöitä, että käyttäjät sitten tasapainottelevat sitä hammasharjalaturia pingotetun liitosjohdon varassa pesualtaan kaltevan reunan päällä, tai vetelevät omia jatkojohtoja karhuntarralla seinään kiinni...erehdy samalle työmaalle...
Sain kovan taistelun jälkeen poistettua suihkusuutintekstin standardista syksyllä 1999. Mittaukset tehdään juuri siitä syystä kiinteästä vesipisteestä, ettei tarvitse työmaalla tapella siitä, mihin saakka letku riittää ja mihin asti vesi roiskuu. Letkut voidaan helposti vaihtaa vaikka 20 m:n puutarhaletkuksi, mutta sekoittajien paikat eivät kovin helposti muutu.
Aion jatkossakin mitata 1,2 m:n rajan 120 cm:n mittaisella narulla....Aluemäärittelyt kun ovat sentin tarkkuudella määriteltyjä. Jos neuvoni (1,2 m nopeammin kirjoitettuna) jälkeen joku tekee itselleen 115 cm narun, niin se on oma häpeänsä. Ja nyt ei ole kyse niistä viimeisistä senteistä, vaan muunlaisesta typeryydestä. - vts00x
...© kirjoitti:
suuri osa vastentahtoisesta asenteesta tule byrokraattien turhasta, jopa aiheettomasta pilkutuksesta...
eli annetaan esim. ohje, että turvaetäisyyden on oltava 1,2 metriä, mutta tarkastuksessa aiheettomasti hylätään mitattu turvaetäisyys 115cm joka itseasiassa on juuri tuo vaadittu 1,2 metriä. (Tilannehan on aivan eri jos vaatimus on esim. 120cm 1,2m:n sijaan.)
Lisäksi monet säännöistä on "keinotekoisesti" keksittyjä eivätkä aina anna liikkumavaraa sääntöjen hengessä turvallisuutta vaarantamatta. Mikä tekee 1,2 metrin turvaetäisyydestä turvallisen, mutta 1,0 metrin turvaetäisyydestä hengenvaarallisen uudisrakentamisessa mutta turvallisen vanhan remontoinnissa?
Tuosta langalla mittauksesta: Miten perustelet, että langalla suihkukaapin yläreunan yli roikkumaan jätetyn 1,2m langan pään osoittama kohta on turvallinen, mutta 10 cm ylempi kohta ei sitä ole riippumatta suihkuhanan sijoittelusta suihkukaapin sisällä? Vesihän tunnetusti valuu alaspäin. Ongelmahan ratkeaisi jos rasia asennettaisiin peilikaapin sisälle siten ettei roiskeet tai valumavesi siihen mitenkään yllä, mutta eihän säännöt sitä hyväksy.
Yhtälailla, miten perustelet, että mitta otetaan suihkusekoittajan pystylinjasta tai kiinteästä suihkusuuttimesta? Sekoittajasta ei välttämättä tule vettä ollenkaan, mutta sekoittajaan vaikka kolmen metrin letkulla liitetystä käsisuihkusta sitä tulee mihin suuntaan tahansa.
Tekaistu esimerkki: Ahtaaseen kylpyhuoneeseen asennetaan pienin mahdollinen katolla varustettu suihkukaappi jotta turvaetäisyysvaatimukset saadaan täytettyä. Asuntoon muuttaa lihava äijä joka ei mahdu kyseiseen kaappiin edes kääntymään, joten hän pitää suihkukaappia liinavaatekomerona ja tyytyykin suihkuttelemaan kylppärin lattialla suihkukaapin ulkopuolella (koko tilahan on vesieristettyä märkätilaa ja suihkuletku riittävän pitkä). Samassahan kastuu joka kerta viereisellä seinällä oleva peilikaappikin, mutta mitä siitä, kyllä maalattu pelti vettä sietää, peilikaapin valaisimen kyljessä vaan sattuu olemaan IP21 pistorasia josta roikkuu johdon varassa se hammasharjalaturi kun se aina tipahtaa sieltä kaapin päältä... Ilman suikukaappia äijä mahtuisi suihkunurkkaan suihkuttelemaan, mutta se pirun pistorasia olisikin silloin 6cm liian lähellä kiinteän suihkusekoittajan pystylinjaa...
Eikö mitat pitäisi aina ottaa siitä osasta josta vettä virtaa, ja jos se on letkun päässä pitäisi letkun mitta lisätä turvaetäisyyteen. Eikä pitäisi unohtaa mihin se vesi virtaa (lattiakaivo, lattian kaadot). Turvallisuuden nimissä... mutta eipä taitaisi kylppäreissä olla pistorasioita enää ollenkaan sen jälkeen...
En kyllä näe miten kaksoiseristettyä hammasharjalaturia varten peilikaapin kattoon sisäpuolelle asennettu IP44 vikavirtapistorasia (ohjeiden mukaan asennettuna, eli johto altapäin sisäänvietynä) vaarantaisi turvallisuutta vaikka suihkukaapin, ja peilikaapin sisällä olevan pistorasian väliin jäisi käytännössä pienin mahdollinen mitta (muutama sentti). Peilikaapista pysyy vesi kuitenkin paremmin loitolla kuin IP44-rasiasta, ellei vettä sitten sivusuunnassa suihkuteta paineella avoimesta ovesta (käsittely jota ei IP44:kään pitkään siedä edes luukku kiinni).
Ovat säännöt joskus niin järjettömiä tai keinotekoisia, että hyvin perusteltuja poikkeuksia pitäisi voida jossain instanssissa ilman raskasta byrokratiaa hyväksyttää eikä vaatia sääntöjen sokeaa noudattamista aina ja kaikkialla. No, ehkä pitäisi standardien sijaan lukea suoraa lakitekstiä asiasta... lakiteksti yleensä sallii enemmän tulkinnanvaraa ja järjenkäyttöä eikä puutu nippelitietoon.
Nykyisellään säännöt tekevät asennuksista niin kömpelöitä, että käyttäjät sitten tasapainottelevat sitä hammasharjalaturia pingotetun liitosjohdon varassa pesualtaan kaltevan reunan päällä, tai vetelevät omia jatkojohtoja karhuntarralla seinään kiinni...että toiveeni on turha....
"Keskustelu jatkukoon. Toivoisin vain, ettei se linja olisi asiattomuuksiin kehottaminen tai väärän tiedon antaminen." - ...©
vts00x kirjoitti:
että toiveeni on turha....
"Keskustelu jatkukoon. Toivoisin vain, ettei se linja olisi asiattomuuksiin kehottaminen tai väärän tiedon antaminen."Mikä tuossa oli asiattomuuksiin kehottamista tai väärän tiedon antamista?
Astuinko kenties suuren pätemistarpeen omaavan tarkastajan varpaille? ;) - ...©
vts00x kirjoitti:
erehdy samalle työmaalle...
Sain kovan taistelun jälkeen poistettua suihkusuutintekstin standardista syksyllä 1999. Mittaukset tehdään juuri siitä syystä kiinteästä vesipisteestä, ettei tarvitse työmaalla tapella siitä, mihin saakka letku riittää ja mihin asti vesi roiskuu. Letkut voidaan helposti vaihtaa vaikka 20 m:n puutarhaletkuksi, mutta sekoittajien paikat eivät kovin helposti muutu.
Aion jatkossakin mitata 1,2 m:n rajan 120 cm:n mittaisella narulla....Aluemäärittelyt kun ovat sentin tarkkuudella määriteltyjä. Jos neuvoni (1,2 m nopeammin kirjoitettuna) jälkeen joku tekee itselleen 115 cm narun, niin se on oma häpeänsä. Ja nyt ei ole kyse niistä viimeisistä senteistä, vaan muunlaisesta typeryydestä.Lähdet tuolla ajatuksella niin teoriatasolle, että käytännön tarpeet ja todellinen turvallisuusajattelu unohtuu. On totta, ettei sekoittaja helposti siirry, mutta eipä siirry kiinteä putkistokaan, mutta edelleen se vesi tulee ainoastaan siitä suihkusuuttimesta ja ainoastaan sillä on merkitystä turvallisuusnäkökulmasta kun putkirikkoa ei kuitenkaan huomioida. Päävesiliitäntä pysyy varmimmin paikallaan, miksei mittausta tehdä siitä? :P
Kaikissa viittauksissa kuustonniseen jotka minä olen nähnyt mainitaan etäisyydet metreissä ja metrien kymmenesosissa, ei senteissä. Käytännön syistä voi olla tarvetta asentaa se pistorasia 115cm:n etäisyydelle 120cm:n sijaan ja 1,2m:n määrittely sallii sen, 120cm määrittely ei, vaikka turvallisuuden kannalta ero on merkityksetön. - reimaH
...© kirjoitti:
Lähdet tuolla ajatuksella niin teoriatasolle, että käytännön tarpeet ja todellinen turvallisuusajattelu unohtuu. On totta, ettei sekoittaja helposti siirry, mutta eipä siirry kiinteä putkistokaan, mutta edelleen se vesi tulee ainoastaan siitä suihkusuuttimesta ja ainoastaan sillä on merkitystä turvallisuusnäkökulmasta kun putkirikkoa ei kuitenkaan huomioida. Päävesiliitäntä pysyy varmimmin paikallaan, miksei mittausta tehdä siitä? :P
Kaikissa viittauksissa kuustonniseen jotka minä olen nähnyt mainitaan etäisyydet metreissä ja metrien kymmenesosissa, ei senteissä. Käytännön syistä voi olla tarvetta asentaa se pistorasia 115cm:n etäisyydelle 120cm:n sijaan ja 1,2m:n määrittely sallii sen, 120cm määrittely ei, vaikka turvallisuuden kannalta ero on merkityksetön.millä perusteilla 1,2m ohjeistus sallii 1,15m jos taas 1,20 ei salli?? outoa logiikkaa?
- ...©
reimaH kirjoitti:
millä perusteilla 1,2m ohjeistus sallii 1,15m jos taas 1,20 ei salli?? outoa logiikkaa?
Se on kiinni siitä, monenko desimaalin tarkkuudella arvo on annettu ja miten se pyöristetään.
1,2 on yhden desimaalin tarkkuudella 1,2
1,15 on yhden desimaalin tarkkuudella 1,2
1,14 on yhden desimaalin tarkkuudella 1,1
1,20 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,20
1,15 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,15
1,14 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,14
1,195 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,20
1,194 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,19
Selvensikö asiaa? - reimaH
...© kirjoitti:
Se on kiinni siitä, monenko desimaalin tarkkuudella arvo on annettu ja miten se pyöristetään.
1,2 on yhden desimaalin tarkkuudella 1,2
1,15 on yhden desimaalin tarkkuudella 1,2
1,14 on yhden desimaalin tarkkuudella 1,1
1,20 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,20
1,15 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,15
1,14 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,14
1,195 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,20
1,194 on kahden desimaalin tarkkuudella 1,19
Selvensikö asiaa?ei kai niitä voi mennä pyöristelemään tyyliin 1,15-->1,2 ??
1,2m tarkoittanee että etäisyys on vähintään 120cm - ...©
reimaH kirjoitti:
ei kai niitä voi mennä pyöristelemään tyyliin 1,15-->1,2 ??
1,2m tarkoittanee että etäisyys on vähintään 120cmSe on yksinkertaista matematiikkaa. 1,2 on jo "pyöristetty"
Luku 1,2 ei ole riittävän tarkka että siitä voitaisiin lukea 1,15. 1,15 on huomattavasti tarkempi lukema, ja jos se pyöristetään samaan tarkkuuteen kuin ensinmainittu saadaan lukemaksi 1,2. (Vastaavasti lukemasta 1,14 saadaan 1,1.)
Jos tarkoitetaan 120cm kirjoitetaan 120cm, joka käytännössä tarkoittaa vähintään 119,5cm - vts00x
...© kirjoitti:
Mikä tuossa oli asiattomuuksiin kehottamista tai väärän tiedon antamista?
Astuinko kenties suuren pätemistarpeen omaavan tarkastajan varpaille? ;)mutta asenteesi on turvallisuusajattelun vastainen (=kehotat asiattomuuksiin) ja levität väärää tietoa.
...© kirjoitti:
Mikä tuossa oli asiattomuuksiin kehottamista tai väärän tiedon antamista?
Astuinko kenties suuren pätemistarpeen omaavan tarkastajan varpaille? ;)Tuo senteistä kinastelu on aivan turhaa.
Se turvallisuus tulee noista vikavirta-
suojista.
Kun minä aikoinaan tarkastin asennuksia
vastaanottotarkastuksien yhteydessä, niin
pidin samaa käytäntöä yllä, kun virtaa
jakavan laitoksen tarkastajakin, eli jos
etäisyydet täyttivät simmämääräisesti
minimimitat, niin se hyväksyttiin. Mutta
jos epäilin ja piti mitta kaivaa esiin,
minimimitan alittamisesta oli pakko kirjata
puute.
Noita etäisyysmittoja tarkastellessa pitäisi
muistaa, mistä ne juontavat alkunsa. Moni
tarkastaja ei sitä edes tiedä. Tuo paljon
puhuttu 1,2 m on sähköasennusten "sylimitta".
Esim. jos lampunvaihdossa joutuu koskettele-
maan maahan jothavaa rakennetta, se ei saa
olla lähempänä kuin 1,2 m tai pitää olla val-
laisimen maadoitettu. On kysymys ihmisen oikean
ja vasemman käden ulottuvuudesta.
Eli "oikea" mitta tuolle pistorasian etäisyy-
delle on yksi syli.- noin?
vts00x kirjoitti:
vasta naurattaakin, kun tarkastukseni jälkeen pääsevät korjauttamaan ne asennukset sinulla veloituksetta.
Suosittelen lämpimästi sen narunpätkän hankkimista ja käytön opiskelemista. Vielä tulee eteen sekin päivä, kun asennuksiasi katselee joku muukin ammattilainen. Silloin olisi kovin mukavaa, kun olisi tullut tehtyä katseenkestäviä asennuksia.Voiko tilaaja tosiaan korjauttaa tarkastuksessasi löydetyt viat veloituksetta? Annatko urakoitsijalle jonkun velvoittavan korjausmääräyksen? Mihin perustuen?
- "Täpinälle"...!
vts00x kirjoitti:
mutta asenteesi on turvallisuusajattelun vastainen (=kehotat asiattomuuksiin) ja levität väärää tietoa.
Ota vastaan nöyrä kunnioitukseni hyvästä asenteestasi ja joustavuudestasi jota osoitit tuossa kirjoituksessasi asennussäädösten joustavuuden ja käytännön soveltamiseen osalta...!
Juuri tuollaiseen joustavaan ja perusteeltaan selvään ajatusmalliin tulee asennustarkastusten säännösten tulkinta toimenpiteen aikana perustuakkin eikä millimetrimitalla mitattuun kostoperusteelliseen nöyryyttämismalliin jota täällä eräs viranomainen näyttää ainakin ja toivottavasti vain sanailussaan käyttävän...
Tästä on kehittynyt hieno keskustelu jota olen mielenkiinnolla seurannut ja hyviä näkökantoja on tullutkin esiin...aivan kuten pitääkin...!
Keskustelu siis jatkukoon....! - Pilkuttaja
...© kirjoitti:
...miksei poliisi pysäytä vaikka ajat 102km/h tai 105km/h, usein jopa 110km/h 100km/h alueella? (Kyllä, minä ajan usein 10% yli rajoitusten todellista nopeutta, mutta kertaakaan ei ole edes tutkapartio tuolloin pysäyttänyt vaikka olen ajanut tutkaan kaasujalka värähtämättä.) Rajoitus 100km/h on ihan järkevä, rajoitus 100000m/h ei sitä ole eikä poliisi sitä 100km/h rajoitusta sillä tarkkuudella seuraakaan. Muutenkin poliisi usein käyttää sakotuksessa harkintaa, ottaa vallitsevat olosuhteet ja kokonaisuuden huomioon, eikä sokeasti sakota yhteen pykälään vedoten.
...miksi sitten sähköalalla suoritetaan tarkistusmittaukset suuremmalla tarkkuudella kuin ohjearvot? (1,2m vs 115cm) Kaikki eivät näin tietenkään tee, mutta joillain rakennusalan tarkastajilla tuntuu olevan jokin pätemisen tarve joka johtaa tuollaiseen pilkuttamiseen.Mutta, kun ei auta miettiminen eikä urputus. Ei ole kyse pätemisen tarpeesta. Jos asennuksissa on poikettu standardista eikä asiassa ole edetty, niin kuin on ministeriön päätöksessä sallittu, niin siitä on huomautettava. Standardit on toimialan oma tuotos.
- Pilkuttaja
Täpinä kirjoitti:
Tuo senteistä kinastelu on aivan turhaa.
Se turvallisuus tulee noista vikavirta-
suojista.
Kun minä aikoinaan tarkastin asennuksia
vastaanottotarkastuksien yhteydessä, niin
pidin samaa käytäntöä yllä, kun virtaa
jakavan laitoksen tarkastajakin, eli jos
etäisyydet täyttivät simmämääräisesti
minimimitat, niin se hyväksyttiin. Mutta
jos epäilin ja piti mitta kaivaa esiin,
minimimitan alittamisesta oli pakko kirjata
puute.
Noita etäisyysmittoja tarkastellessa pitäisi
muistaa, mistä ne juontavat alkunsa. Moni
tarkastaja ei sitä edes tiedä. Tuo paljon
puhuttu 1,2 m on sähköasennusten "sylimitta".
Esim. jos lampunvaihdossa joutuu koskettele-
maan maahan jothavaa rakennetta, se ei saa
olla lähempänä kuin 1,2 m tai pitää olla val-
laisimen maadoitettu. On kysymys ihmisen oikean
ja vasemman käden ulottuvuudesta.
Eli "oikea" mitta tuolle pistorasian etäisyy-
delle on yksi syli.Asennusten pitää olla oikein tehtyjä, järkeviä ja turvallisia, eikä turvallisuutta voi rakentaa mekaanisten laitteiden -vikureiden- varaan.
Vikavirtasuojat ovat lisäsuoja. - ...©
vts00x kirjoitti:
mutta asenteesi on turvallisuusajattelun vastainen (=kehotat asiattomuuksiin) ja levität väärää tietoa.
...omaan asenteeseesi.
Oma asenteeni ei ole turvallisuusajattelun vastainen, päinvastoin se on systemaattisesti kautta linjan turvallisuusajattelua eikä hyväksy mitä ihmeellisimmin perustein kirjoituspöydän ääressä laadittuja ideointeja jotka eivät käytännössä toimi tai edes noudata luonnonlakeja kuten sähkö ja vesi noudattavat. En kehottanut ketään asiattomuuksiin ja tietoni perustuvat ammattimiesten tekemiin ratkaisuihin ja säädöksiin, ei välttämättä uusimpiin (mutta en ole niitä uusiksi ja ajankohtaisiksi väittänytkään).
Itse levität väärää tietoa jos puhut 1,2 metristä ja säännöt nykyään sanovat 120cm. - ellei
Pilkuttaja kirjoitti:
Mutta, kun ei auta miettiminen eikä urputus. Ei ole kyse pätemisen tarpeesta. Jos asennuksissa on poikettu standardista eikä asiassa ole edetty, niin kuin on ministeriön päätöksessä sallittu, niin siitä on huomautettava. Standardit on toimialan oma tuotos.
sääntöjen tarkoitusperiä mietitä ja kritisoida.
- vts00x
...© kirjoitti:
...omaan asenteeseesi.
Oma asenteeni ei ole turvallisuusajattelun vastainen, päinvastoin se on systemaattisesti kautta linjan turvallisuusajattelua eikä hyväksy mitä ihmeellisimmin perustein kirjoituspöydän ääressä laadittuja ideointeja jotka eivät käytännössä toimi tai edes noudata luonnonlakeja kuten sähkö ja vesi noudattavat. En kehottanut ketään asiattomuuksiin ja tietoni perustuvat ammattimiesten tekemiin ratkaisuihin ja säädöksiin, ei välttämättä uusimpiin (mutta en ole niitä uusiksi ja ajankohtaisiksi väittänytkään).
Itse levität väärää tietoa jos puhut 1,2 metristä ja säännöt nykyään sanovat 120cm.minä tuolla aiemmin totesin, että mitta standardissa on 120 cm. Minä puhuin silti metreistä ja ihmiset ymmärtävät asian oikein. Tai ainakin melkein kaikki...
- ...©
vts00x kirjoitti:
minä tuolla aiemmin totesin, että mitta standardissa on 120 cm. Minä puhuin silti metreistä ja ihmiset ymmärtävät asian oikein. Tai ainakin melkein kaikki...
Tukesin sivuilla ja monissa muissa lähteissä joissa viitataan kuustonniseen mainitaan 1,2m ei 120cm. 1,2m on järkevä, 120cm ei, niissä on vissi ero.
- ...©
...© kirjoitti:
Tukesin sivuilla ja monissa muissa lähteissä joissa viitataan kuustonniseen mainitaan 1,2m ei 120cm. 1,2m on järkevä, 120cm ei, niissä on vissi ero.
...edelleen levität harhaanjohtavaa ja väärää tietoa jos sanot 1,2m kun tarkoitat 120cm. Se, että moni tulkitsee luvun väärin kuten sinä ei tee siitä oikeaa.
- käytännössä
vts00x kirjoitti:
Jos käyt vilkaisemassa nikkini taustatietoja, huomaat minunkin harjoitelleen sähkötöitä jo jonkin aikaa. Opiskelu ei näillä näkymillä ole loppumassa...
Virassa en ole eläissäni ollut, mutta yksityisyrittäjänä tänä vuonna tulee 20 vuotta täyteen. Tarkastushommia olen tehnyt suunnilleen saman ajan ja valtuutettuna tarkastajana tulee seuraavaksi täyteen 12 vuotta.
Kun yksityisyrittäjänä yritän kouluttaa sähköasentajia tekemään sähköasennukset oikein, muistutam heitä jokaista tuon narun tärkeydestä - eikä siinä ole mitään nauramista. Kerron sen tosissani, koska näin se homma tänä päivänä menee. Naurunaiheet valitettavasti löytyvät sieltä, missä hommia yritetään tehdä 70 -luvun opein.
En todellakaan ole mikään byrokratian puolustaja. Mutta koska työnkuvaani kuuluu myös standardien laadintaan osallistuminen ja niiden noudattamisen valvonta, suhtaudun asiaan sen vaatimalla vakavuudella. Tutkin lisäksi viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja laitteistojen haltijoiden toimeksiannoista kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia, sähköiskutapauksia, sähköpaloja jne. Kun tapaukset eivät tavallisesti ole mitään vahinkoja, vaan tahallisia yhteisistä käytännöistä poikkeamisia tai muutoin omin päin tehtyjä asennuksia, ei näistä asioista koskaan voi puhua liikaa.
Minä olen sikäli onnellisessa asemassa, että kursseillani (> 50 kpl vuodessa) käy vuosittain satoja sähköalan ammattilaisia. Tapaan siis paljon riviasentajia ja päivän aikana keskustellaan paljon. Ajatusten vaihto tapahtuu aidosti, enkä taatusti ole kukkona tunkiolla.
Yksityisyrittäjän on oltava nöyrä ja onnellinen jokaisesta asiakkaasta. Minulla ei ole varaa menettää asiakkaita ainakaan mainitsemillasi perusteilla. Ja paras kiitos näissä hommissa tulee vanhan asiakkaan uudesta toimeksiannosta tai koulutustilaisuuteen osallistumisesta. Näitä on toistaiseksi riittänyt.
Keskustelu jatkukoon. Toivoisin vain, ettei se linja olisi asiattomuuksiin kehottaminen tai väärän tiedon antaminen. En nyt tarkoita sinun tekstiäsi vaan yleistä vastentahtoista asennetta ja ilmapiiriä säädöksiin ja muihin velvoitteisiin liittyen."standardien noudattamisen valvonta"?
- vts00x
käytännössä kirjoitti:
"standardien noudattamisen valvonta"?
varmennustarkastuksessa sen asian varmistaminen, että asennukset on tehty standardin mukaisesti. Jos on poikettu standardista, myös vaihtoehtoisen tavan turvallisuuden arviointi kuuluu tarkastajalle.
Standardia taas noudatetaan sen vuoksi, että säädöksiin kirjatut olennaiset turvallisuusvaatimukset on helpoiten toteutettavissa tai vaatimuksenmukaisuus helpoiten osoitettavissa. - vts00x
noin? kirjoitti:
Voiko tilaaja tosiaan korjauttaa tarkastuksessasi löydetyt viat veloituksetta? Annatko urakoitsijalle jonkun velvoittavan korjausmääräyksen? Mihin perustuen?
sähkölaitteiston haltijalle hallintopäätöksen muodossa, mitkä asiat on tehty väärin.
Sähkölaitteiston haltija ei taatusti ole ostanut väärin tehtyä sähköasennusta eikä hänen taatusti tarvitse maksaa virheellisen suorituksen korjauskuluja. Eikös tämä asia ole aivan päivän selvä?
Säädökset lähtevät siis siitä, että sähkölaitteiston haltija vastaa laitteistonsa turvallisuudesta. Siksi hallintopäätöksetkin annetaan haltijalle. Päätöksessä otetaan kantaa siihen, saako sähkölaitteiston ottaa käyttöön vai ei. Toki sähköurakoitsija saa tavallisesti tarkastuksen tilanneena ja maksajana oman kappaleensa päätöksestä. Jokainen fiksu urakoitsija suhtautuu havaittuihin puutteisiin siten, että ne korjataan automaattisesti.
Tarkastuksessa havaitaan ja kirjataan usein myös muiden kuin sähköurakoitsijan työsuoritukseen liittyviä puutteita. Eivätkä nämä kirjaukset tietenkään velvoita sähköurakoitsijaa ryhtymään puuhaan. Asia kirjataan haltijan vastuulle, joka korjauttaa asian ao. urakoitsijalla.
Kaikille havaituille puutteille on yhteistä se, että jos kyseessä on virheellinen työsuoritus, haltijalla on oikeus saada virhe korjautettua veloituksetta. Jos kyseessä on sitten esim. suunnitteluvirhe, kulut maksaa tietysti haltija tai rakennushankeeseen ryhtynyt. Siellähän kannetaan vastuu suunnitelmien oikeellisuudesta.
No tässä menivät nyt sujuvasti sekaisin sähköalan säädökset, YSE, kuluttajansuoja sekä maankayttö- ja rakennuslaki. Asia toivottavasti kuitenkin selvisi. - sekaisin.
vts00x kirjoitti:
sähkölaitteiston haltijalle hallintopäätöksen muodossa, mitkä asiat on tehty väärin.
Sähkölaitteiston haltija ei taatusti ole ostanut väärin tehtyä sähköasennusta eikä hänen taatusti tarvitse maksaa virheellisen suorituksen korjauskuluja. Eikös tämä asia ole aivan päivän selvä?
Säädökset lähtevät siis siitä, että sähkölaitteiston haltija vastaa laitteistonsa turvallisuudesta. Siksi hallintopäätöksetkin annetaan haltijalle. Päätöksessä otetaan kantaa siihen, saako sähkölaitteiston ottaa käyttöön vai ei. Toki sähköurakoitsija saa tavallisesti tarkastuksen tilanneena ja maksajana oman kappaleensa päätöksestä. Jokainen fiksu urakoitsija suhtautuu havaittuihin puutteisiin siten, että ne korjataan automaattisesti.
Tarkastuksessa havaitaan ja kirjataan usein myös muiden kuin sähköurakoitsijan työsuoritukseen liittyviä puutteita. Eivätkä nämä kirjaukset tietenkään velvoita sähköurakoitsijaa ryhtymään puuhaan. Asia kirjataan haltijan vastuulle, joka korjauttaa asian ao. urakoitsijalla.
Kaikille havaituille puutteille on yhteistä se, että jos kyseessä on virheellinen työsuoritus, haltijalla on oikeus saada virhe korjautettua veloituksetta. Jos kyseessä on sitten esim. suunnitteluvirhe, kulut maksaa tietysti haltija tai rakennushankeeseen ryhtynyt. Siellähän kannetaan vastuu suunnitelmien oikeellisuudesta.
No tässä menivät nyt sujuvasti sekaisin sähköalan säädökset, YSE, kuluttajansuoja sekä maankayttö- ja rakennuslaki. Asia toivottavasti kuitenkin selvisi.Lähtökohtaisesti pidät selvänä, että on kyse työsuorituksessa ilmenneestä virheestä ja urakoitsijan virhevastuusta. Ei tullut juttua. Olen ymmärtänyt, että tarkastajalta vaaditaan ehdotonta riippumattomuutta tehdessään tarkastusta, samaan tapaan kuin tavarantarkastajan havaintojen on oltava objektiivisia. Eli tarkastuksissa ja tarkastajan hallintopäätöksessä, arkisemmin tarkastustodistuksessa, ei oteta kantaa virheen syntyyn, vain virheisiin. Vielä tarkemmin, sähköturvallisuussäädöksissä vaaditussa varmennustarkastuksessa ei oteta kantaa kaikkiin sellaisiin asioihin jotka voivat olla tilaajan kannalta virheitä. Tarkastukselle asetettu yksiselitteinen vaatimus on rajattu siihen, että täyttääkö sähkölaitteisto sähköturvallisuudelle asetetun tason ja onko sähkölaitteistolle tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus. Tämän kaiken toki tiedät, työn laatuun tms. tyytymätön tilaaja ehkä ei.
Kovin kaukana on kuitenkin se, että tilaaja pääsisi tarkastushavaintojen perusteella automaattisesti VELOITUKSETTA korjauttamaan asennuksia, miten lausumasi voi ymmärtää, siitä "kritiikki". Tarkastustodistus ei tuo asiaan ensivaiheessa lisäarvoa mahdollisen virheen seuraamuksien kannalta. Jos näin olisi, niin riitaisuuksia ei tarvitsisi jättää käräjäoikeuden ratkaistavaksi tai käyttää välimiesmenettelyä asian selvittämiseksi. En millään muotoa väheksy tarkastusta. Turvallisuuden varmentamisen lisäksi tarkastus on erinomaisen arvokas siinä suhteessa, että virheet havaitaan ja virheilmoitus päästään tekemään ja vaatimaan virheen oikaisua kohtuullisessa ajassa. Ja kuten esitit moni virhe oikaistaan, kun siitä on selkeä asiantuntijalausunto. Ihan samaa mieltä en ole kanssasi siitä, että jos virheeseen johtaa suunnitteluvirhe, niin kulut maksaa haltija tai rakennushankeeseen ryhtynyt. Viittasit yleisiin sopimusehtoihin, joissa on kirjattu suunnittelu- ja toteuttamisvastuun jakautuminen. Urakoitsijan, varsinkin "erikoisurakoitsijan", vastuu virheen havaitsemisesta ja siitä ilmoittamisesta menee varsin pitkälle. - vts00x
sekaisin. kirjoitti:
Lähtökohtaisesti pidät selvänä, että on kyse työsuorituksessa ilmenneestä virheestä ja urakoitsijan virhevastuusta. Ei tullut juttua. Olen ymmärtänyt, että tarkastajalta vaaditaan ehdotonta riippumattomuutta tehdessään tarkastusta, samaan tapaan kuin tavarantarkastajan havaintojen on oltava objektiivisia. Eli tarkastuksissa ja tarkastajan hallintopäätöksessä, arkisemmin tarkastustodistuksessa, ei oteta kantaa virheen syntyyn, vain virheisiin. Vielä tarkemmin, sähköturvallisuussäädöksissä vaaditussa varmennustarkastuksessa ei oteta kantaa kaikkiin sellaisiin asioihin jotka voivat olla tilaajan kannalta virheitä. Tarkastukselle asetettu yksiselitteinen vaatimus on rajattu siihen, että täyttääkö sähkölaitteisto sähköturvallisuudelle asetetun tason ja onko sähkölaitteistolle tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus. Tämän kaiken toki tiedät, työn laatuun tms. tyytymätön tilaaja ehkä ei.
Kovin kaukana on kuitenkin se, että tilaaja pääsisi tarkastushavaintojen perusteella automaattisesti VELOITUKSETTA korjauttamaan asennuksia, miten lausumasi voi ymmärtää, siitä "kritiikki". Tarkastustodistus ei tuo asiaan ensivaiheessa lisäarvoa mahdollisen virheen seuraamuksien kannalta. Jos näin olisi, niin riitaisuuksia ei tarvitsisi jättää käräjäoikeuden ratkaistavaksi tai käyttää välimiesmenettelyä asian selvittämiseksi. En millään muotoa väheksy tarkastusta. Turvallisuuden varmentamisen lisäksi tarkastus on erinomaisen arvokas siinä suhteessa, että virheet havaitaan ja virheilmoitus päästään tekemään ja vaatimaan virheen oikaisua kohtuullisessa ajassa. Ja kuten esitit moni virhe oikaistaan, kun siitä on selkeä asiantuntijalausunto. Ihan samaa mieltä en ole kanssasi siitä, että jos virheeseen johtaa suunnitteluvirhe, niin kulut maksaa haltija tai rakennushankeeseen ryhtynyt. Viittasit yleisiin sopimusehtoihin, joissa on kirjattu suunnittelu- ja toteuttamisvastuun jakautuminen. Urakoitsijan, varsinkin "erikoisurakoitsijan", vastuu virheen havaitsemisesta ja siitä ilmoittamisesta menee varsin pitkälle.mieltä varmasti ainakin tästä:
"Eli tarkastuksissa ja tarkastajan hallintopäätöksessä, arkisemmin tarkastustodistuksessa, ei oteta kantaa virheen syntyyn, vain virheisiin."
Voisit kuitenkin esimerkinomaisesti luetella tyypillisiä tarkastuksissa havaittuja virheitä, jotka eivät ole kenenkään tekemiä vaan itsestään syntyneitä. ("Lähtökohtaisesti pidät selvänä, että on kyse työsuorituksessa ilmenneestä virheestä ja urakoitsijan virhevastuusta. Ei tullut juttua. ")
Samaa mieltä olemme myös tästä:
"Vielä tarkemmin, sähköturvallisuussäädöksissä vaaditussa varmennustarkastuksessa ei oteta kantaa kaikkiin sellaisiin asioihin jotka voivat olla tilaajan kannalta virheitä."
Monet urakkasopimuksen vastaisesti toteutetut asiat ovat kaupallisia eikä turvallisuuskysymyksiä. Mutta eipä niitä sitten myöskään kirjata näkyviin. Jos kirjaus tulee, kyse on turvallisuuspuutteesta ja siitä urakoitsijan on hyvin vaikea luikerrella eroon.
"Kovin kaukana on kuitenkin se, että tilaaja pääsisi tarkastushavaintojen perusteella automaattisesti VELOITUKSETTA korjauttamaan asennuksia, miten lausumasi voi ymmärtää, siitä "kritiikki"."
Jos urakoitsijan työsuoritus ei ole standardin mukainen ja suunnitelma on, kenelle kuuluu tavallisesti korjausvastuu? Pitääkö tilaajan maksaa vielä lisää siitä, että väärin/puutteellisesti/suunnitelman vastaisesti tehty työ korjataan sopimuksen mukaiseksi? Sen verran pitkään olen myös toiminut myös rakennuttamistehtävissä, että tiedän mistä hommista maksetaan ja mistä ei. Siksi saattaa joskus epätäsmällinen kirjoittelu johtaa ajatusten oikopolkuihin, vaikken sitä tarkoittaisikaan. No viestin lopussa kyllä vihjasin asioiden käsittelyn olleen melkoisen epäjohdonmukaista. Isoja virheitä tekstissä sen sijaan ei pitänyt olla.
"Tarkastukselle asetettu yksiselitteinen vaatimus on rajattu siihen, että täyttääkö sähkölaitteisto sähköturvallisuudelle asetetun tason ja onko sähkölaitteistolle tehty asianmukainen käyttöönottotarkastus."
Urakoitsijan työsuorituksen tulee täyttää nuo kriteerit (STL 2 § ja 17§) ja tarkastaja varmistaa sen. Ei tuota STL:n kohtaa KtMp 517 6 § kaiketi mitenkään rajoita? Jotenkin annat ymmärtää, että tarkastaja saisi tehdä vain rajattuja asioita tarkastuksessa. Eikö asia ole pikemminkin niin, että ainakin näihin asioihin on otettava kantaa tarkastuksessa? Valitettavan usein tarkastaja kuitenkin joutuu ottamaan kantaa myös muiden työsuorituksiin silloin, kun standardin vaatimukset eivät täyty. Tyypillinen esimerkki on osastoivan rakenteen palokatkot, jotka aika harvoin sisältyvät sähköurakoitsijan työsuoritukseen. Tarkastusten ulkopuolelle taas on rajattava sellaisia asioita, jotka eivät kuulu varmennustarkastuksen piiriin - kannanotto siis tämäkin. Esim. kaukolämpöpaketti tai hallinosturi on rajattava tarkastuksen ulkopuolelle. Ainakin minulla on tapana kyllä haltijaa sitten ohjata (suullisesti) markkinoillesattamismenettelyjen kiemuroihin, jotta konepuolen asiatkin tulee hoidettua kuntoon.
Jotta tällä kertaa ei mene enempää sujuvasti sekaisin, lienee parasta lopetella.
- hipoa rimaa?
Onko kovin järkevää tehdä kylppärin sähköjä rimaa hipoen? Jos kylppärin sähköissä menee jotain pieleen, niin henkilövahingon vaara on suuri. Se, mikä lyö ilkeästi näpeille olkkarissa voi märässä kylppärissä viedä hengen.
Suomessa märkätilojen sähkömääräykset on jopa melko lepsut, esim. Englannissa ei kylppäreissä sallita tavallisia pistorasioita lainkaan. Vain suojaerotetun, tehorajoitetun partakonepistorasian saa asentaa, muuten sähkölaitteiden pitää olla kiinteästi kytkettyjä.- Suihkuttelija
Tarkoitus ei suinkaan ole tehdä rimaa hipoen. Tarkoitus on tehdä mahdollisimman käytännöllinen mahdollisimman turvallisesti.
Ajatuksena tuossa käytännöllisyyden kannalta on se että erinäiset jatkuvasti töpslatut laitteet (latausasemat erinäisille akkukäyttöisille kikottimille mitä kylppärissä tarvitaan) saataisiin kaappiin sisälle suojaan pölyltä vedeltä ja iskuilta. Maalaisjärjellä ajateltuna kaappi luo sähköasennukselle ja siihen kytketylle laitteelle lisäsuojaa ja kompensoisi yhdessä pistorasian korkeamman suojausluokan kanssa vajaata turvaetäisyyttä. Hiustenkuivain ja vastaavat tilapäisesti töpslattavat kädessä pidettävät 230V laitteet kytkettäisiin pistorasiaan joka on parin metrin päässä suihkusta.
Vaihtoehtona on se että kaikki laitteet töpslätään tuohon parin metrin etäisyydellä olevaan pistorasiaan ja jätetään epäkäytännöllisesti näkyville vaikkapa peilikaapin päälle ja vekslataan töpseleitä kun tarvitaan hiustenkuivainta ja muita kädessä pidettäviä 230V kikottimia.
Melko lepsut ovat sähkömääräykset (ja asennustarvikkeet) paikoitellen minustakin mutta toisaalta ne ovat paikoitellen erittäinkin rajoittavia vaikka syytä siihen on vaikea hahmottaa. Tietysti on paljon helpompi tehdä säännöt niin ettei kaappien suojaavaa vaikutusta huomioida koska kaappeja on niin monenlaisia mutta palvelevatko säännöt silloin tarkoitustaan?
Otetaan esimerkiksi tuo kovinkin kiistelty 1,2 metrin turvaetäisyys (tai 120cm jos niin haluatte): Mikä merkitys on sen mittaustarkkuudella kun se vedenlähde kuitenkin liikkuu noin 0,4 metrin säteellä? Maalaisjärjellä ajateltuna sähköasennus on aina turvallisempi jos tilassa on erillinen suihkukaappi jonka sisälle ei sähköjä viedä. Eli pistorasia 100cm etäisyydellä suikukaapissa olevasta suihkusta olisi kaiken järjen mukaan turvallisempi kuin pistorasia 120cm etäisyydellä avoimessa tilassa olevasta suihkusta. - vts00x
Suihkuttelija kirjoitti:
Tarkoitus ei suinkaan ole tehdä rimaa hipoen. Tarkoitus on tehdä mahdollisimman käytännöllinen mahdollisimman turvallisesti.
Ajatuksena tuossa käytännöllisyyden kannalta on se että erinäiset jatkuvasti töpslatut laitteet (latausasemat erinäisille akkukäyttöisille kikottimille mitä kylppärissä tarvitaan) saataisiin kaappiin sisälle suojaan pölyltä vedeltä ja iskuilta. Maalaisjärjellä ajateltuna kaappi luo sähköasennukselle ja siihen kytketylle laitteelle lisäsuojaa ja kompensoisi yhdessä pistorasian korkeamman suojausluokan kanssa vajaata turvaetäisyyttä. Hiustenkuivain ja vastaavat tilapäisesti töpslattavat kädessä pidettävät 230V laitteet kytkettäisiin pistorasiaan joka on parin metrin päässä suihkusta.
Vaihtoehtona on se että kaikki laitteet töpslätään tuohon parin metrin etäisyydellä olevaan pistorasiaan ja jätetään epäkäytännöllisesti näkyville vaikkapa peilikaapin päälle ja vekslataan töpseleitä kun tarvitaan hiustenkuivainta ja muita kädessä pidettäviä 230V kikottimia.
Melko lepsut ovat sähkömääräykset (ja asennustarvikkeet) paikoitellen minustakin mutta toisaalta ne ovat paikoitellen erittäinkin rajoittavia vaikka syytä siihen on vaikea hahmottaa. Tietysti on paljon helpompi tehdä säännöt niin ettei kaappien suojaavaa vaikutusta huomioida koska kaappeja on niin monenlaisia mutta palvelevatko säännöt silloin tarkoitustaan?
Otetaan esimerkiksi tuo kovinkin kiistelty 1,2 metrin turvaetäisyys (tai 120cm jos niin haluatte): Mikä merkitys on sen mittaustarkkuudella kun se vedenlähde kuitenkin liikkuu noin 0,4 metrin säteellä? Maalaisjärjellä ajateltuna sähköasennus on aina turvallisempi jos tilassa on erillinen suihkukaappi jonka sisälle ei sähköjä viedä. Eli pistorasia 100cm etäisyydellä suikukaapissa olevasta suihkusta olisi kaiken järjen mukaan turvallisempi kuin pistorasia 120cm etäisyydellä avoimessa tilassa olevasta suihkusta.päästäkin jo itse asiaan.
Miksi ihmeessä kylppäreistä pitää tehdä sellaisia kuin tehdään?
Miksi pitää olla peilikaappi aivan suihkun kyljessä? Miksi pistorasia(t), siisti hyllykkö (tai vaikka se kaappi) voisi olla reilusti kauempana, pistorasiat asennettuna tarpeiden mukaan eri hyllytasoille ja lukumääräisesti niin paljon, ettei tarvitse paikkaa vaihdella?
Miksi on pakko kerätä sellainen määrä sähkölaitteita juuri kylppärin suihkun viereen? - ...©
vts00x kirjoitti:
päästäkin jo itse asiaan.
Miksi ihmeessä kylppäreistä pitää tehdä sellaisia kuin tehdään?
Miksi pitää olla peilikaappi aivan suihkun kyljessä? Miksi pistorasia(t), siisti hyllykkö (tai vaikka se kaappi) voisi olla reilusti kauempana, pistorasiat asennettuna tarpeiden mukaan eri hyllytasoille ja lukumääräisesti niin paljon, ettei tarvitse paikkaa vaihdella?
Miksi on pakko kerätä sellainen määrä sähkölaitteita juuri kylppärin suihkun viereen?Vanhan huoneiston remontissa on vaikea lähteä kylppäriä suurentamaan ja uusissakin on kustannuskysymys paljonko neliöitä kylppäriin uhrataan.
Oman pienen kerrostalokylppärini rempassa lähdin siitä että lattiakaivoa tai vessanpyttyä ei lähdetä siirtämään. Lattiakaivo määräsi suihkun paikan. Aikoinaan on putket tehty mahdollisimman lyhyiksi ja pieneen rykelmään. Pesutornin ainoa järkevä paikka on kylppärissä mutta sen halusin nurkkaan enkä suihkukaappiin kiinni ja pesualtaalle jäi enää yksi mahdollinen paikka. Ymmärrettävistä syistä haluan peilikaapin pesualtaan yläpuolelle enkä vessanpytyn yläpuolelle viereiselle seinälle suihkukaapin toiselle puolelle. Tulovesiputkia vedettiin pintavetona kolmelle seinälle (alkuperäisen yhden sijaan) ja pesualtaan viemäriäkin jouduttiin siirtämään pari metriä pintavetona jotta järjestely onnistuisi. (Alkuperäisessä asennuksessa pesuallas oli osittain kylpyammeen yläpuolella eikä enää mahtunut siihen jos nurkkaan haluttiin kunnon suihkukaappi eikä pelkkää verhoa.)
Nyt ongelma muodostuu nimenomaan siitä että haluan sitä turvallisuutta ja käyttömukavuutta riittävien pistorasioiden muodossa ja nyt yksi niistä uhkaa jäämään noin metrin päähän suihkusekoittajan pystylinjasta mitattuna peilikaapin sisäpuolelle. Säännöt eivät ilmeisestikään huomioi suihkukaapin tai peilikaapin turvallisuutta lisäävät vaikutukset asennukseen vaikka ne ovat ilmeiset kun tilannetta paikanpäällä tarkastelee.
Ongelma olisi toki ollut kierrettävissä siirtämällä kylppärin ja vaatehuoneen välistä seinää parikymmentä senttiä vaatehuoneen puolelle mutta kallista lystiä se olisi ollut kyseenalaisen hyödyn takia.
Kyllä se kysymys kuuluu miksi ihmeessä sähköt tehdään niin kuin ne tehdään. Miksi kylppäreistä tehdään sellaisia kuin tehdään siitä voi keskustella sille kuuluvalla foorumilla eikä täällä. - vts00x
...© kirjoitti:
Vanhan huoneiston remontissa on vaikea lähteä kylppäriä suurentamaan ja uusissakin on kustannuskysymys paljonko neliöitä kylppäriin uhrataan.
Oman pienen kerrostalokylppärini rempassa lähdin siitä että lattiakaivoa tai vessanpyttyä ei lähdetä siirtämään. Lattiakaivo määräsi suihkun paikan. Aikoinaan on putket tehty mahdollisimman lyhyiksi ja pieneen rykelmään. Pesutornin ainoa järkevä paikka on kylppärissä mutta sen halusin nurkkaan enkä suihkukaappiin kiinni ja pesualtaalle jäi enää yksi mahdollinen paikka. Ymmärrettävistä syistä haluan peilikaapin pesualtaan yläpuolelle enkä vessanpytyn yläpuolelle viereiselle seinälle suihkukaapin toiselle puolelle. Tulovesiputkia vedettiin pintavetona kolmelle seinälle (alkuperäisen yhden sijaan) ja pesualtaan viemäriäkin jouduttiin siirtämään pari metriä pintavetona jotta järjestely onnistuisi. (Alkuperäisessä asennuksessa pesuallas oli osittain kylpyammeen yläpuolella eikä enää mahtunut siihen jos nurkkaan haluttiin kunnon suihkukaappi eikä pelkkää verhoa.)
Nyt ongelma muodostuu nimenomaan siitä että haluan sitä turvallisuutta ja käyttömukavuutta riittävien pistorasioiden muodossa ja nyt yksi niistä uhkaa jäämään noin metrin päähän suihkusekoittajan pystylinjasta mitattuna peilikaapin sisäpuolelle. Säännöt eivät ilmeisestikään huomioi suihkukaapin tai peilikaapin turvallisuutta lisäävät vaikutukset asennukseen vaikka ne ovat ilmeiset kun tilannetta paikanpäällä tarkastelee.
Ongelma olisi toki ollut kierrettävissä siirtämällä kylppärin ja vaatehuoneen välistä seinää parikymmentä senttiä vaatehuoneen puolelle mutta kallista lystiä se olisi ollut kyseenalaisen hyödyn takia.
Kyllä se kysymys kuuluu miksi ihmeessä sähköt tehdään niin kuin ne tehdään. Miksi kylppäreistä tehdään sellaisia kuin tehdään siitä voi keskustella sille kuuluvalla foorumilla eikä täällä.mutta olet väärässä.
"Kyllä se kysymys kuuluu miksi ihmeessä sähköt tehdään niin kuin ne tehdään. Miksi kylppäreistä tehdään sellaisia kuin tehdään siitä voi keskustella sille kuuluvalla foorumilla eikä täällä."
Kun vesipisteesi ovat miten ovat, sähköt on sitten tehtävä sen mukaan. Vesi ja sähkö ovat sen verran huono yhdistelmä.
Täältä tiskin takaa tilannetta tarkemmin tuntematta on pakko vastata siten, kuin standardi edellyttää. Paikan päällä tilanne voi olla toinen, muttei välttämättä sen helpompi.
Nyt olen mielestäni vastannut riittävästi jo kysymykseen suihkuttelijalle vaadituista etäisyyksiksitä, niiden tulkinnasta sekä vaadituista kotelontiluokista ja akateemisempi jaarittelu puolestani saa riittää. - ...©
vts00x kirjoitti:
mutta olet väärässä.
"Kyllä se kysymys kuuluu miksi ihmeessä sähköt tehdään niin kuin ne tehdään. Miksi kylppäreistä tehdään sellaisia kuin tehdään siitä voi keskustella sille kuuluvalla foorumilla eikä täällä."
Kun vesipisteesi ovat miten ovat, sähköt on sitten tehtävä sen mukaan. Vesi ja sähkö ovat sen verran huono yhdistelmä.
Täältä tiskin takaa tilannetta tarkemmin tuntematta on pakko vastata siten, kuin standardi edellyttää. Paikan päällä tilanne voi olla toinen, muttei välttämättä sen helpompi.
Nyt olen mielestäni vastannut riittävästi jo kysymykseen suihkuttelijalle vaadituista etäisyyksiksitä, niiden tulkinnasta sekä vaadituista kotelontiluokista ja akateemisempi jaarittelu puolestani saa riittää.Ei tällä foorumilla keskustella miten kylppäreitä tehdään ja miksi, tällä foorumilla keskustellaan sähköstä. Tällä foorumilla kysymys kuuluu miksi ihmeessä sähköt tehdään niin kuin ne tehdään. Toisella foorumilla keskustellaan miksi kylppärit suunnitellaan niin kuin tehdään.
Aivan, vesipisteeni ovat miten ovat ja sähköt on sitten tehtävä sen mukaan. Reilun metrin etäisyys oli riittävä kun talo rakennettiin ja on sitä nytkin, turvallisuus vaan on parantunut kun väliin on tullut suihkukaappi, peilikaappi, IP44-rasia (21:n sijaan) ja vvsk ryhmäkeskukseen. Turvallisuus ei muuttuisi miksikään vaikka siirtäisin sen suihkusekoittajan suihkukaapin sisällä 70cm lähemmäs pistorasiaa suihkusuuttimen jäädessä nykyiselle paikalleen.
Järki käteen näissä hommissa ja sääntöjen laatimisessa, tule pois sieltä tiskin takaa ja tutustu oikeaan elämään, fysiikkaan ja luonnonlakeihin välillä.
Fiksuna olisit kertonut miksi standardi edellyttää mitä edellyttää, ja miten kyseiseen määritelmään ollaan päädytty, sen sijaan että piiloudut sen taakse. Tietysti vastataan mitä standardi edellyttää kun sitä kysytään, mutta siitähän ei ole ollut kyse pitkään aikaan tässä ketjussa, vaan kyse on ollut standardin herättämistä jatkokysymyksistä.
Aivan selkeästihän tässä kävi niin, että otit nokkiisi kun astuin varpaillesi, menetit otteen ja aloit latelemaan päättömyyksiä ja yrität jopa kumota perusmatematiikkaa. Pidät pilkuttamisesta, mutta et osaa tehdä sitä oikein. Ei ihme että sähköalalla on niin paljon epätietoisuutta kun sääntöjen laatijat ovat noinkin epämääräisiä teknisisää asioissa.
- Likipitäen
Miten se 1,2 metriä pitkä merkkinaru (ja sitä kautta vesi) ylettyy umpinaisen suihkukaapin sisältä minnekään? Metrin levyisessä suihkukaapissa naru tömähtää 50 senttiä suihkusekoittajasta kaapin seinään. Täten on samantekevää, onko pistorasia vaikka 10 cm suihkukaapin seinästä, mitään vaaraa ei ole.
Suihkunurkat, -seinät ja katottomat kaapit asia erikseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 686783
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap284400Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2722813Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei262100MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311663- 971447
Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee551151Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3051135Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781124Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..391091