Huomenta vaan lokakuulaiset!
Meidän aiempi ketju on pudonnut jo niin kauaksi taakse että ajattelin laittaa tähän uuden... kiinostaisi tietää miten teillä menee.
Itse olen sairaana kotona kun tuo flunssa pääsi iskemään. Rykiminen ja niistäminen on tehnyt vatsasta aran. Ja pelottaa että vauva voi mennä kesken. Joten on minulla tässä aikaa kirjoitella ja lukea näitä tekstejä täällä koko päivän. Heh.
Kerron hieman historiaani, jotta teile kaikille selviää missä mennään...
Olen vihdoinkin menossa rv 5 5 eli ihan ihan alussa vaikka tämä on ollutkin jo tammikuun alussa meillä melko varma.. siis itse olen jo odottanut tuolta tammikuulta... ensin pistoksia ja sitten punktiota ja sitten tammikuun vika pv siirrttiin kaksi alkiota. Nyt vaan jännään onko meille tulossa yksi vai kaksi lasta.
Olin kauan kauan sitten tämän suomi24 toiveilijoiden sivujen ahkera käyttäjä, mutta pettymykset ja viha, katkeruus ym. ajoi minut palstalta pois. Ja nyt sitten pitkällisten alkukiemuroiden jälkeen olen saanut kokea raskautumisen ICSI hoidon avulla ja ajattelin tulla katsomaan tänne odottajien puollelle löytyisikö vanhoja tuttuja nikkejä. Jokunen varmaan muistaa tuon nikkini menneiltä ajoilta.
Mutta kuten tuolla jo oli merkintä, olen rv 5 5 raskaana. Miten paljon teillä muilla on oireita? Itselläni oli alkioiden kiinnittymisestä pari viikkoa ajoittaista etovaa oloa, rintojen arkuus ja mielialan vaihteluja. Nyt ei muuta kuin rintojen arkuus. Joskus pelottaa ajatus että se raskaus onkin jäänyt siihen muutaman solun jakautumiseen ja pysyy vaan kiinnittyneenä kohdun seinämään. Ekaan ultraan pääsen kahden viikon päästä (rv 7 4) tuolla meitä hoitaneella lapsettomuuspolilla, muutoin se olisi lienee viikolla 9-12. Minua ainakin pelottaa ensimmäinen ultra.
Kertokaahan kuulumisianne.
Meidän aiempi ketju on pudonnut jo niin kauaksi taakse että ajattelin laittaa tähän uuden... kiinostaisi tietää miten teillä menee.
Itse olen sairaana kotona kun tuo flunssa pääsi iskemään. Rykiminen ja niistäminen on tehnyt vatsasta aran. Ja pelottaa että vauva voi mennä kesken. Joten on minulla tässä aikaa kirjoitella ja lukea näitä tekstejä täällä koko päivän. Heh.
Kerron hieman historiaani, jotta teile kaikille selviää missä mennään...
Olen vihdoinkin menossa rv 5 5 eli ihan ihan alussa vaikka tämä on ollutkin jo tammikuun alussa meillä melko varma.. siis itse olen jo odottanut tuolta tammikuulta... ensin pistoksia ja sitten punktiota ja sitten tammikuun vika pv siirrttiin kaksi alkiota. Nyt vaan jännään onko meille tulossa yksi vai kaksi lasta.
Olin kauan kauan sitten tämän suomi24 toiveilijoiden sivujen ahkera käyttäjä, mutta pettymykset ja viha, katkeruus ym. ajoi minut palstalta pois. Ja nyt sitten pitkällisten alkukiemuroiden jälkeen olen saanut kokea raskautumisen ICSI hoidon avulla ja ajattelin tulla katsomaan tänne odottajien puollelle löytyisikö vanhoja tuttuja nikkejä. Jokunen varmaan muistaa tuon nikkini menneiltä ajoilta.
Mutta kuten tuolla jo oli merkintä, olen rv 5 5 raskaana. Miten paljon teillä muilla on oireita? Itselläni oli alkioiden kiinnittymisestä pari viikkoa ajoittaista etovaa oloa, rintojen arkuus ja mielialan vaihteluja. Nyt ei muuta kuin rintojen arkuus. Joskus pelottaa ajatus että se raskaus onkin jäänyt siihen muutaman solun jakautumiseen ja pysyy vaan kiinnittyneenä kohdun seinämään. Ekaan ultraan pääsen kahden viikon päästä (rv 7 4) tuolla meitä hoitaneella lapsettomuuspolilla, muutoin se olisi lienee viikolla 9-12. Minua ainakin pelottaa ensimmäinen ultra.
Kertokaahan kuulumisianne.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minulla menossa siis rv 5 4. Oireina ainoastaan rintojen herkkyys. Muitakin oireita olen odottanut, jotenkin osaisin sitten olla varmaan rennommin. Mulla siis kaksi keskemenoa takana ja ultraan niiden takia pääsen jo kanden viikon päästä, kuten sinä lilliput :). Olisi se ihana nauttia raskauden alusta, mutta en kyllä osaa. Kovia menkkakipuja ei ole ollut (kuten aiemmissa keskenmenneissä), mutta ylävatsakipuja on ollut ja ne pelottaa. Jos joku tietää mistä voi johtua ylävatsan hellyys, niin kertokoon sen mullekin :).
Toivotan oikein paljon onnea kaikille odottajille ja ihanaa kevättä!
on kanssa ajoittain kioua siell ja täällä vatsalla... kai ne ihan normaaleja on... suoliston toiminnan muuttuminen. Jostain olen näistä viesteistä lukenut että useimmiten ilmaantuu ummetusta raskausaikana... ja mitähän se tietää ku vatsa on mulla muutenkin kovalla... paitsi että nyt se on toiminut suurin piirtein joka toinen päivä, ennen saatto mennä useita päiviä...
En osaa itsekään veil nauttia, sitten vasta kunhan eka ultra takana... täytyy vaan odottaa ja kärvistellä siihen saakka.
Onnea meille odottaville, toivotaan että kyydissä pysyy!
Minä täällä kokemuksen syvällä rintaäänellä (tiennyt raskaudesta 3 päivää :D ) veikkaisin ihan närästystä. Musta ainakin tuntuu, että närästää todella herkästi. Tein testin, kun on ollut koko ajan kylmä ja väsyttää (mitkä selittäisi flunssakin) mutta lisäksi rintoja rupesi aristamaan, niin hain testin.
paljon!!! Ei tämä närästystä ole, sen tiedän.
No, ei auta murehtia... ollaan vaan hissuksii...
Minä ainakin muistan sun nimen, kiva että täällä vielä pyörii samoja nimiä kuin aikojen alussa jolloin itse tänne tulin. :) Harmi vaan että näin kauan ollaan jouduttu odottamaan onnistumista ja vielähän sekään ei varmaa ole, mutta toistaiseksi meillä siis kaikki hyvin.
Itsellä nyt siis kolmas raskaus, kaksi edellistä on epäonnistuneet ja nyt menossa laskurin mukaan rv8 0 elikkä yhdeksäs viikko alkaa. Vauva tosin oli ultrassa laskettua pienempi mutta toistaiseksi laskettua aikaa ei muuteta.
Lilliputille haluaisin noista oireista sanoa, että tuohon vaiheeseen kuuluu se tietty oireettomuus, tai ainakin se on hyvin yleistä että alkurytinän jälkeen oireet tasaantuu ja häviää, ja sitten viikon-parin päästä ne alkaa lisääntymään uudelleen kun istukka alkaa toimia. Näin oli itselläni ja lukemattomilla muilla kanssaodottajilla joiden kanssa oon keskustellu, jotka ovat samassa tilanteessa. Eli ei syytä huoleen, parin viikon päästä tilanne on varmaan jo ihan toinen.
Mulla on pahoinvointi lisääntynyt vähitellen rv7 alkaen, ja viime yönä oli oikein superpahaolo, en tiennyt kummasta päästä tulisi ja istuin vaan vessan lattialla yökkäystä odotellen, mutta vähitellen se olo meni sitte ohi ja sain kömpiä takas sänkyyn. Aamulla sama juttu, ja vatsa ihan löysällä. Rinnat on kipeät ja painaa varmaan sata kiloa. Pientä tuhruvuotoa on ollut melkein kokoajan, se vähän surettaa mutta kun lääkäri sanoi ettei sille voi mitään niin parempi kun ei edes ajattele koko asiaa. Ja vatsakipuja/kramppeja saan jos rehkin liikaa, esim. eilen olin ostoksilla pitkään ja sen jälkeen tulin kotiin siivoamaan, imuroimaan ja pesemään lattioita, niin alavatsa oli niin kireä ja kipeä sen jälkeen koko illan että ei huvittanut muuta kuin maata. Toivottavasti se ei oo merkki siitä että jatkossa tulee olemaan samalla tavalla, että joutuisin vaan maata kokoajan, koska ei sekään kivaa ole. Olis kiva elää normaalia elämää raskaudesta huolimatta. :)
No joo, että sellaista kuuluu tänne! Nyt on onneksi talviloma ja saa levätä niin paljon kuin haluan.
että kaikki siellä menisi hyvin, ettei tulisi mitään. Kuulema se pieni tuhru on ihan normaalia, vaikka eihän sitä silloin itse usko.
Mutta aina on vain ajateltava positiivisesti eteenpäin! Jos pahinta odottaa se silloin toteutuu... luulen niin.
Mulla kans tuo alavatsa oireilee jos rehkin liikaa, ja sit tulee huono omatunto että potee sitä et on raskaana. Mutta pikkuhiljaa tehden ja asoita useille päiville jakaen.
Kiva kuulla sinustakin tosiaan! Ihanaa! Vihdoinkin olemme tässä vaiheessa!
Heippa!
Olen viikoilla 5 2 ja raskaus on saanut alkunsa pakastealkiosta. Yksi laitettiin ja niin se nappasi äkäisesti kiinni.:)
Välillä on epäuskoinen olo...onkohan sitä edes raskaana kun ei tunnu oikein missään. Tai tuntuu kun tarkemmin miettii; arat rinnat ja öklötystä.
Mies parka ei usko vielä, odottaa ekaa ultraa innoissaan...aika on parin viikon kuluttua klinikalla.
Meillä on jo yksi pieni neito edellisten hoitosessioiden tuloksena ja nyt sitten tämä toinen tulossa tässä vaiheessa! Aika mehevää.
Minulle raskaus sopii hyvin...olen kuin Hangon keksi ja suorastaan nautin tilanteesta!
Okei. Tulee varmasi olemaan huonojakin päiviä suonenvetoineen mutta noin yleensä, on mahtavaa kasvatella vatsassaan pieni ihminen!
Kyllähän tuo vauvan tulo on taas aikamoinen elämänmuutos...neiti 3-vuotias antoi jo vähän vapautta mutta kohta ollaan tukevasti nakissa yöt ja päivät!:)
Onneksi mieheni on sitä perhekeskeistä tyyppiä ja hakee vaikka kuun taivaalta jos pyydän. Osaan kyllä arvostaa häntä ja muistan myös helliä takaisin...ehkä meillä onkin siksi niin auvoisaa, luulisin.
No. Raskaana siis ollaan ja kesä menee A-linjaisia kolttuja haeskellessa...vatsani on edellisen raskauden perusteella aika pieni puikula, onneksi. Menee siis aikaa ennekö naapurin emännät tajuavat mitään! Toisaalta on koko ajan sellainen olo että haluaisi kertoa kaikille, välillä pitää olla soittamatta kenellekään ettei vaan livauttaisi...ennen ultraa.
Yksi asia mietityttää. Nimittäin nuo lukuisat kokeet raskauden eri vaiheissa. On punktiota ja verikoetta ja niskapussin syynäystä ja ties mitä kotkotusta. Olen sen ikäinen että kohdalleni osuvat kaikki mahdolliset testaukset. Tarpeen ovat mutta haittaavat rauhoittumista itse asiaan.
Jaahas. Päiväkahvin aika. Kahvin tuoksu ei onneksi tee pahaa. Kahvikupillinen, suklaata ja hesari. Jatketaan juttua...
mun kirjottama viesti ehtikin menä jonnekin roskiksee... heh...
taidat olla yli 30v? itse olen syksyllä 29v. Esikkoa odotellaan. Mies on 41v. Onko sulla ollut niitä alavatsa kipuja? Mulla on tässä iltapäivällä ollut sellainen aaltomainen menkkamainen kipu tuolla alavatsalla. Pelottaa ettei kaikki menekään hyvin. Nytkin tuli sellainen huono olo ja pistää tuonne keskivatsalle... mitähän nää on... pelkoa tietty ja sit tulee jännnitettyä.
Onneks itsellä ei kans tuo kahvi tee viel pahaa. Olen kyllä aika kova kahvia juomaan ja sitä olen yrittänyt tietoisesti vähentää. Mutta minkäs teet, kun on kotona potemassa flunssaa niin tahtoo tulla kahvia keitettyä vähän väliä.
Niin, toivottavasti tuo kipuilu ei ole vakavaa... en millään jaksaisi huonoja uutisia... sain eilen suruviestin... (sisareni miehen isä kuoli tapaturmassa saamiinsa vammoihin sairaalan leikkauspöydälle. ) elämä on tämmöstä.
Mulla ei ole ollut mitään kipuiluja. Ainakaan vielä. Mutta mitä tiedän, nuo kivut kuuluvat useasti raskauteen ja kaikkeen siihen myllerrykseen mitä kohdussa tapahtuu. Jos kivut lisääntyvät rehkiessä, lepää ja unohda suursiivoukset.
Elämä on iloa ja surua...otan osaa. Itselläni läheinen ihminen sairastaa syöpää ja ennuste on huono. Toivottavasti hän kuitenkin ehtii nähdä vauvelin ja seurata hänen varttumistaan.
Mutta ei sureminen meidän oloamme paranna joten ei vajota murheeseen. Tsemppiä!
Ja tänään, ensimmäistä kertaa moneen viikkoon, oli aamulla hyvä olo ja sain syötyä aamupalaa! Ihanaa :) Jospa se alkaisi tästä helpottaa..
lokakuulaisissa ketään jyväskylän seudulta?
Täällä mennään rv 5 6 ja rinnat aristaa, lievää kuvotusta sillon tällön muuten ihan ok. Ekaa ultraa ja neuvolaa odotan että tietäis onko nyytillä masussa kaikki ok...
äällä kans yksi esikoista edottava. Mukava lukea, että ei muillakaan niitä oireita ole kovinkaan paljon. Itsellä ei oireita juuri ollenkaan. pari kertaa tänään yökötti ja rinnat vähän aristaa...eipä juuri muuta. Neuvola on sitten kolmen viikon päästä.
Kaikille onnea odotukseen!