SINIPALLOKALOISTA!!!!!!!!!

minkalaisia ne on? ainaki nimi kuulostaa
hauskalta.

Kertoisitko vähän poikasesta? Onko se ostettu vai
akvaariossasi syntynyt? Minulla on yksi koiras ja
kaksi naarasta omassa pienessä lajiakvaariossaan
yhden partamonnin kera.

Tiitu kirjoitti:

Kertoisitko vähän poikasesta? Onko se ostettu vai
akvaariossasi syntynyt? Minulla on yksi koiras ja
kaksi naarasta omassa pienessä lajiakvaariossaan
yhden partamonnin kera.

Meidän pieni pallopoika (oletettavasti poika) on
meidän oma poikanen. Se syntyi joskus tuossa
loppukeväästä/alkukesästä, en muista nyt
tarkemmin. Keräsimme keväällä runsaasti mustia
hyttysentoukkia joita aikuiset pallomme sitten
todella innolla söivät. Se ilmeisesti laukaisi
kutuhalut. Uros ja vanhin naaraamme alkoivat
kosiskelemaan toisiaan ja etsivät samalla
kutupaikkaa, joka lopulta löytyi jaavansammaleen
sisältä. Loppu on aika pimennossa. Yhtenä
kauniina kesäpäivänä huomasimme tankissamme
uiskentelevat n. 3 mm pallokalanpoikasen. Kesti
vielä kauan ennen kuin se näyttäytyi joka päivä
ja me ehdimme jo monasti säikähtää kun sitä ei
näkynyt. Sitäkin suurempi oli ilomme aina kun se
uskalsi tulla esiin. Poikanen söi alussa
ilmeisesti pohjasta jotain alkueliöitä ja jonkun
verran kasvettuaan se rupesi jo opettelemaan
punaisen surviaisen syöntiä ja on nyt vähän yli
sentin mittainen todella ärhäkkä pallo. Isä
hyppäsi melkein heti kudun jälkeen yöllä ulos
tankista, joten uutta kutua ei ole heti
näköpiirissä. Ostimme uuden uroksen, mutta sen
täytyy ensin kasvaa sukukypsäksi.

Meillä on altaassa pallojen lisäksi 3 hara
joerdonia, 2 nuolimonnia. yksi leviksen poikanen,
joka muuttaa kohta isompaan sekä 1 kääpiömonninen.
Monnisia oli 8, mutta ne ovat jostain kumman
syystä kuolleet. Muut kalat saavat olla aika
rauhassa palloilta. Tankkimme koko on 98 l.

Kaki kirjoitti:

Meidän pieni pallopoika (oletettavasti poika) on
meidän oma poikanen. Se syntyi joskus tuossa
loppukeväästä/alkukesästä, en muista nyt
tarkemmin. Keräsimme keväällä runsaasti mustia
hyttysentoukkia joita aikuiset pallomme sitten
todella innolla söivät. Se ilmeisesti laukaisi
kutuhalut. Uros ja vanhin naaraamme alkoivat
kosiskelemaan toisiaan ja etsivät samalla
kutupaikkaa, joka lopulta löytyi jaavansammaleen
sisältä. Loppu on aika pimennossa. Yhtenä
kauniina kesäpäivänä huomasimme tankissamme
uiskentelevat n. 3 mm pallokalanpoikasen. Kesti
vielä kauan ennen kuin se näyttäytyi joka päivä
ja me ehdimme jo monasti säikähtää kun sitä ei
näkynyt. Sitäkin suurempi oli ilomme aina kun se
uskalsi tulla esiin. Poikanen söi alussa
ilmeisesti pohjasta jotain alkueliöitä ja jonkun
verran kasvettuaan se rupesi jo opettelemaan
punaisen surviaisen syöntiä ja on nyt vähän yli
sentin mittainen todella ärhäkkä pallo. Isä
hyppäsi melkein heti kudun jälkeen yöllä ulos
tankista, joten uutta kutua ei ole heti
näköpiirissä. Ostimme uuden uroksen, mutta sen
täytyy ensin kasvaa sukukypsäksi.

Meillä on altaassa pallojen lisäksi 3 hara
joerdonia, 2 nuolimonnia. yksi leviksen poikanen,
joka muuttaa kohta isompaan sekä 1 kääpiömonninen.
Monnisia oli 8, mutta ne ovat jostain kumman
syystä kuolleet. Muut kalat saavat olla aika
rauhassa palloilta. Tankkimme koko on 98 l.

Kiitokset tarkoista tiedoista! Meilläkin pallerot
ovat kovia hyppimään, joten pidän vedenpinnan 5-
10 cm normaalia alempana. Onneksi ovat niin
pieniä kaloja, etteivät hyppää kovin korkealle.
Ainakaan huntupyrstöisten kalojen kanssa
sinipallokalat eivät sovi yhteen, koska ne
näykkivät niiltä evät. Kyllä ne näyttävät
yrittävän sitä myös muilta, mm.
leopardimonnisilta jotka saattavat siksi tulla
vähän säikyiksi. Pienille kotiloille ne ovat
täystuho, mutta hiekan alla piileskelevät isot
yksilöt onnistuvat näköjään pysyttelemään
hengissä.