Minulle suoritetaan raskauden keskeytys huomenna aamupäivällä.
Sain viime viikon alussa tietää raskaudestani, jota säikähdin suuresti. Olen nuori, rahaton opiskelija, eikä henkinen/fyysinen kuntoni riittäisi lapseni kasvattamiseen. Pelkään suuresti katuvani tekoa, mutta minulla ei elämäntilanteeni takia ole muuta vaihtoehtoa, teen tämän itseni, sekä lapsen tähden.
Toivottakaa minulle onnea!
Sain viime viikon alussa tietää raskaudestani, jota säikähdin suuresti. Olen nuori, rahaton opiskelija, eikä henkinen/fyysinen kuntoni riittäisi lapseni kasvattamiseen. Pelkään suuresti katuvani tekoa, mutta minulla ei elämäntilanteeni takia ole muuta vaihtoehtoa, teen tämän itseni, sekä lapsen tähden.
Toivottakaa minulle onnea!
Vastaukset 43
Vanhimmat
et ole yksin, tuhannet ovat samanlaisessa tilanteessa kanssasi.
Voit vielä perua sen. Onnea en voi toivottaa, koska puolustuskyvyttömän ihmisen surmaamisesta ei seuraa onnea. Se että pelkäät katuvasi tekoa, osoittaa, että itsekin tiedän sen.
Hyvä omatunto on paras päänalunen.
Tai sitten olet provo taikka trolli.
Sanakäänteesi viittaavat erääseen palstalaiseen...
Henkinen ja fyysinen kuntosi riittää mainiosti lapsen hoitamiseen, kuten lukemattomien sukupolvien ajan on paljon vaikeammissa oloissa riittänyt.
Abortti on itsekkyyden huipentuma. Pahinta itsepetosta on sanoa surmaavansa lapsensa lapsen parhaaksi. Olisitko siis äitinä kuolemaa pahempi? Eikö lapsellasi olisi omaa elämänsä?
Aborttiväki toivotteli jo ylempänä "voimia" lapsesi surmaamiseen. Toivon puolestani, että käytät sydäntäsi, että teet itsellesi ja lapsellesi oikein.
fyysisen ja henkisen kunnon ja voinnin?
Olisitko itse valmis henkilökohtaisesti tukemaan tätä naista ja hänen lastaan henkisesti ja fyysisesti aina kun he tukea ja apua tarvitsevat?
Jos ei sinulla ole aikaa tai halua osallistua tähän "pelastustehtävään" miksi kyseisellä naisella itsellä pitäisi olla?
Se on hänen elämänsä ja hänen alkionsa ei sinun. Jos et ole valmis positiivista tukea antamaan, oletko silloin oikeutettu negatiivisesti arvostelemaankaan?
En usko, että yllä toivotettiin voimia lapsen surmaamiseen vaan siitä psyykkisesti selviytymiseen.
Et siis huomannut, että tuin jo henkilökohtaisesti häntä ja hänen lastaan, kun apua pyydettiin.
Et ilmeisesti halua nähdä ihmisen hätää? Et halua nähdä äidin huolta lapsestaan? Katso:
"...Pelkään suuresti katuvani tekoa, mutta minulla ei elämäntilanteeni takia ole muuta vaihtoehtoa, teen tämän itseni, sekä lapsen tähden."
Nuori nainen arvioi jo etukäteen "suuresti katuvansa" lapsensa surmaamista. Tietänet, mitä tämä tarkoittaa. Lapsi on kuollut ja äiti kantaa elämänsä loppuun surua lapsestaan ja kauhua teostaan.
Jos nuori nainen kykenee opiskelemaan, hän kykenee varmasti huolehtimaan lapsestaan. Jos hän tarvitsee apua, niin sitä on saatavissa ja tulossa. Elämme rikkaassa valtiossa, jossa äideistä ja lapsista huolehditaan.
Aborttiväki kiertää ja kärttää haaskalintujen tapaan saadakseen epävarman äidin lapsen. MIKSI? Miksi kiusaatte ja johdattelette odottavaa äitiä kohti lapsen surmaamista? Ettekö ymmärrä?
Ette osaa ilmeisesti arvioida tekojanne kun ette osaa hävetä sanojanne?
Joku voisi väittää kirjoitustenne perusteella, että olette näiden outojen ja verta vaativien "voimien" vallassa, joita olette jatkuvasti tyrkyttämässä odottaville äideille.
Kai se helpottaa huonoa/paatunutta omaatuntoa, jos saa houkuteltua ihmisiä siihen, mitä itse on tehnyt. Eräs tuntemani entinen rappioalkoholisti kertoi, että juopoillakin on tapana tarjota viinaa toisille juopoille saadakseen tukea ryyppäämiselleen.
Ap tuskin on psykoottinen, huumeriippuvainen neliraajahalvautunut, joka on raiskattu ja jonka oma henki vaarantuu synnytyksessä, vaan ihan tavallinen suomalainen nuori nainen. Joten tiedoksi hänellekin, että lapsen synnyttäminen ja kasvattaminen ei edellytä mitään koulutuspohjaa, varallisuutta tai sosiaalista statusta. Olet lapsellesi paras äiti, koska olet hänen ainoa äitinsä. Hänellä on ainoa mahdollisuus kehittyä ja kasvaa juuri siellä, missä hän nyt on. Sinä taas voit lykätä asioita.
toiselle juopolle viinaa niin mitäs siinä nyt sit on? :D Ei vetti mitä vertauksia...
Kertomalla aloittajalle, että abortti on itsekäs teko, et kyllä varsinaisesti TUE häntä millään lailla.
En itse kannustanut tekemään aborttia, mutta en halua syytellä tai omaa kantaani sen enempääkään tuoda julki, koska minun mielipiteeni ei liity tämän naisen tilanteeseen millään lailla.
Jos kuitenkin haluat estää tämän väryyden ehdottaisin vähän laahjemmin perustelemaan tämän rikkaan valtiomme palveluista ja eritoten niistä henkisen puolen palveluista. Onko meillä nopeasti saatavia psykologin palveluita nuorelle äidille joka haluaa päästä keskustelemaan tunteistaa, jotta jaksaisi hoitaa lastaan? (Huom. ilmaisia julkisen puolen psykologin palveluita)
En tietääkseni kuulu mihinkään aborttiväkeen, enkä ole pyytänyt saada tämän naisen lasta itselleni, eikä nähdäkseni tässä kukaan muukaan ole.
Kuten jo sanoin en ole tuonut kantaani millään lailla esille. Eikä tämä nainen sitä tietääkseni kysynytkään. Hän oli tehnyt oman päätöksensä. Syyttely tuskin parantaa hänen oloaan saati alkion. Harva meistä tekee toisen päätöksen vain siksi, että joku sanoo hänen päätöstään itsekkääksi, mutta kun kysytään mitä sitten teen? Kenen kanssa keskustelen? Kuka tukee? Kenelle vien hoitoon kun en itse jaksa? nin vastauksena on hyvinvointivaltio tai rikas valtio.
Valtion kanssa ei voi keskustella ja julkisen terveydenhuollon resurssit eivät anna esim. terveydenhoitajille aikaa keskustella oikeasti ja pitkäjänteisesti kenenkään kanssa. On muistettava, ettei alkio ole pelastettu kun hän syntyy vaan häntä on hoidettava ja häneen on sitouduttava tämän jälkeenkin, jotta hänellä olisi hyvä olla. Ja tähän vaikuttaa suurelta osin äidin saama HENKINEN tuki, jonka arvoa ei tule vähätellä siihen fyysiseen(äitiyspäiväraha,toimeentulotuki)tukeen nähden.
On ymmärrevää, että aloittaja pelkää katuvansa päätöstään ja ehkä tulee sitä ainakin jonkin aikaa katumaankin/suremaan, mutta se mitä hän tekee ei ole meidän päätettävissämme, koska ainakaan minä(tuskin sinäkään kun et niin sanonut)ole valmis ottamaan vastuuta tilanteesta teki hän abortin tai ei.
Juoppo haluaa että muutkin juopottelevat.
Niin, kuten sanot, näkyy kaikin puolin selvästi, ettet ole valmis ottamaan vastuuta tästä hädässä kirjoittavasta odottavasta äidistä.
Hädässä olevalle ei pidä valehdella eikä onnettomuuteen menossa olevaa pidä mielistellä. Se on pahinta pelkuruutta.
On yksinkertainen totuus, että abortti on itsekäs teko. Alkuperäinen kirjoittaja on kuitenkin sen verran selvillä aikomuksistaan, että pelkää itsekin voivansa huonosti surmautettuaan lapsensa. On siis kaikki syy kertoa sekin totuus, että lapsen elämän varjeleminen ja lapsen hoitaminen on mahdollista ja tavanomaista. On yksinkertainen totuus ja viisaus, että lapsi tuo "leivän" tullessaan.
Lienet uusavuton kirjoittaja. Et saa tolkkua tarjolla olevista palveluista. Pistäydy sosiaalitoimistoon tai puhu ystäviesi kanssa, keskustele miehesi kanssa saadaksesi asiasi kuntoon jne. mutta älä tarjoa lapsen surmaamista abortissa ratkaisuksi sosiaalipalvelujen jakeluun! (kun et näytä saavan ITSE palveluista selvää.) Ne eivät ole toisiinsa verrannollisia asioita.
Jätä siis odottavat äidit rauhaan, äläkä houkuttele heitä aborttiin joutavuuksilla.
Niin, aloittajalle: asiat hoituvat parhain päin, kun et masennu, vaan tahdot ja suojelet lastasi. Kun teet näin, suojelet myös omaa elämääsi.
jo valmiiks juoppo joten miksei se juopottelisi? :D
Ei se mikään lapsi vielä ole. Ja sitä paitsi voihan e-pilleritkin pettää. Niinkun mun kaverilla kävi kahteen kertaan vaikka söi ihan säännöllisesti. Ja toiseks,,,,aina toitotetaan sitä ettei kannata lapsia hankkia jos ei niitä pysty kasvattamaan...NO NIIN!!!!
sekoitat puolueettomuuden ja aborttiin kannustamisen toisiinsa. En ole edelleenkään kertonut mitä mieltä itse olen abortista tai tekisinkö sitä itse.
Eiköhän suurimmalle osalle abortin tekijöistä ole selvää, etteivät kaikki sitä hyväksy(syinä itsekkyys ym.),mutta kertomalla sanomalla;"olet itsekäs os teet sen" ei ole tukemista tai tiedon jakoa.
En kysynyt sinulta mistä minä voin saada nopeasti julkisia palveluita vaan kehoitin sinua mielummin jakamaan tätä tietoa kuin omia mielipiteitäsi ja arvojasi, jotka eivät välttämättä ole niin oleellisia kuin puhdas tieto. Tieto on myöskin aina puolueetonta.
En ole vieläkään käskenyt/kehoittanut surmata yhtään lasta. Et näytä itse ymmärtävän, että en vastusta itse kantaasi vaan tapaasi ilmaista se.
Sitäpaitsi et vieläkään ole vastannut siihen miten SINÄ otat vastuuta tästä naisesta ja hänen lapsestaan jos hän sen synnyttäisi. Otat kyllä alkiosta muttet lapsesta, koska et ole valmis itse henkilökohtaisen tuen antoon vaan vetoat nähtävästi verojesi kautta yhteiskuntaamme. Itse haluan jakaa tietoa, en kannustaa, syyttää tai kieltää. Ja totta on, etten aio ryhtyä abortin tehneiden terapeutiksi enkä mahdollisten syntyvien lapsien ilmaiseksi hoitotädiksi oman äidin tueksi. Mutta jos et sinäkään niin sittenhän meitä on tässä kaksi samanlaista.
se syntymätön LAPSI siellä kohdussa!! Ei pidäkään hankkia mutta vahingossa alkaneen elämän voi antaa jatkua jonkun sellasen luona joka siihen kasvatukseen pystyy!
elämän voi antaa jatkua muualla? Eiköhän se oo ainut paikka jatkua se kohtu jonka kantaja ei halua sinne ketään 9 kuukaudeksi asumaan.
Kyllä adoptiosta koituu niin suuret tarumat muöhemmällä iällä, ettei se ole vaihtoehto abortille.
Adoptioon lapsensa antaneet ja myöhemmin uuden lapsen synnyttäneet potevat syyllisyyttä ja tuskaa siitä, että tietävät oman lapsensa olevan " jossain" ja kantava hylkääjän taakkaa lopunikäänsä. Samoin adoptioon annettu lapsi alkaa vaistämättä jossain vaihseessa miettia miksi ei ollut biologisille vanhemmilleen tarpeeksi hyvä, että olisivät hänet pitäneet. Vaikka adoptiolapsella olisikin hyvät kasvatusvanhemmat, tulee nämä hyljätyksi tulemisen kokemukset varmasti jossain vaiheessa pintaan.
Aborttiväen järjenjuoksu on hyytynyt täydelleen.
Voiko selväjärkinen ihminen sanoa, että lapselle on parempi olla kuollut kuin (oletettavasti) tuntea hylkäämisen kokemuksia?
Tällaisen järjettömyyden perusteella aborttiväki ilkeää väittää, ettei adoptio ole edes vaihtoehto abortille. Törkeää....
ajattelemaan alkion kannalta vaan raskaana olevan naisen ja hänen loppuelämänsä kannalta. Mutta kukin tavallaan...
Jos kaikki ajattelisivat, että on parempi tuntea jatkuvaa tunnetta, ettei kukaan välitä eikä tiedä paikkaansa(hylkäämiskokemus) kuin kuolla niin miksi meillä tehdään niin paljon itsemurhia?
Minä en ainakaan itse vastusta adoptiota millään lailla, mutta silloin niinkuin abortinkin kohdalla on oltava varma asiasta. On eriasia luopua alkiosta kuin lapsesta. Ja ne lapset eivät koskaan ole olleet mitään epäitsekkyyden kohteita. Rakkaus voi olla jo syntyneeseen lapseen niin kova, ettei pysty luopumaan tästä vaikka ei kykenesi itse hoitamaankaan(esim. alkoholistit,narkomaanit)
..Yleltä ohjelma,(Inimillinen tekijä), jossa haastateltiin adoptioon liittyen kolmea ihmistä. Yksi heistä oli vauvana adoptoitu nainen. Hänellä oli hylkäämisen tunteesta johtuen vaikeampaa isoissa kriisitilanteissa, muuten kaikki ok. Kun häneltä kysyttiin, mitä hän ajattelee biologisesta äidistään, hän vastasi:" Ensinnäkin haluan kiittää häntä siitä, että saan olla olemassa, että hän on antanut minulle elämän lahjan, koska kukaan muu ei sitä minulle voi antaa."
Juuri näin aborttiväki haluaa ajatella: vain omalta kannaltaan. Kuitenkin puheissaan - tästä poiketen - aborttiväki väittää edistävänsä lapsen etua.
Tästä on tuloksena sellaista ajatuksen sotkua, ettei aborttiväki itsekään ole selvillä mitä on ajatellut ja tullut sanoneeksi.
Onko jossakin muussa asiassa valheen ja itsepetoksen määrä suurempi, kuin juuri abortöörin tavoitteissa lapsensa suhteen?
Aborttiväki kuvittelee että adoptiovanhemmat suhtautuisivat lapseen yhtä vähät välittäen kuin abortöörit. Tämä ei pidä paikkaansa, ei alkuunkaan.
Äiti tai isä joka rakastaa lastaan, luopuu lapsetaan jos tämä on edellytys sille, että lapsi saa elää. Aborttiväen kammottava esineellinen maailmankatsomus ilmenee myös siinä, että heille lapsi on omaisuutta tai tavaraa, jonka arvo määräytyy tavaraa koskevien mielitymisten tai mielipiteiden perusteella.
eri asia olla raskaana jos ei lasta halua kun se et se olis toivottu. Miten raskausajasta voisikaan nauttia. Siinä varmasti ihminen stressaa ja pahasti. Ja se koulunkäynti varmasti menis pieleen. Mitäs luulet kavereiden puhuvan... Ensin ollaan raskaana ja koulusta hetkellisesti pois ja sitten kun kouluun palataan niin ei lasta missään. Kiva olis selitellä että annoinpa rakkaudesta lapseni pois kun en itse pystynyt siitä huolehtimaan. Tuskin on paljon tukijoita sen jälkeen. Henkisesti vielä rankempaa. Minkä ihmeen takia jos kerran vahinko huom. VAHINKO on tapahtunut niin pitää väkisin vaan yrittää vaikka tietää ettei elämäntilanteen takia pysty huolehtimaan lapsesta???? Kyllä niitä huonoja äitejä on paljon joiden lapset juoksee sijaisperheestä toiseen ja sekö sitten on ihanaa elämää? Kysyn vaan. Ja itse en ole koskaan aborttia tehnyt. Kolme ihanaa lasta löytyy jotka ovat haluttuja. Muuten vaan täällä hengailen ja jakelen mielipiteitä.
aborttivaiheessa mikään LAPSI vaan alkio. Jokseenkin älytöntä puhua siis lapsesta, kun kyseessä on solumuodostelma. Ja se on kato sitä lääketiedettä joka niin sanoo. Sodi sinä sitä vastaan. Ja tässä maassa on ihmisellä oikeus tehdä abortti, sitä ei kuitenkaan myönnetä kevein perustein, joten teette täällä turhaa työtä haukkumalla aborttiin päätyviä ihmisiä. Joku tuolla sanoikin, että loppuu ne "oisko kannattanu jättää se lapsi hankkimatta" huutelut, kun ihminen tekee parhaaksi näkemänsä ratkaisun. Minusta kaikista hauskinta on se, että täällä te voitte kiljua ja kirkua ihan mitä lystätte, todellisuudelle ette voi mitään. Ihminen päättää itse.
niin kauan kun et pysty alkioo muuksikaan kuin syntymättömäks lapseks osottaan!!!
Sama lääketietees luokittelee sutkin yhdeks isoks (läpeensä mädäks?) solumuodostelmaks!
Eipä sitä murhaoikeutta ole onneksi läheskään joka paikassa. Mee vaikka Puolaan ja kysele siellä tappamishinkusi perään.
jos pelkäät myöhemmin katuvasi aborttia, oletko silti täysin vakuuttunut että se on oikea ratkaisu? kaikki eivät aborttia kadu, mutta kun et ole varma ratkaisusta, on täysin mahdollista et sinä niin teet. onko se asia jonka kanssa tunnet voivasi elää loppuelämäsi?
en tiedä mikä on henkinen/fyysinen kuntosi, mutta uskotko, ainakaan henkisen, niiden parantuvan abortin, josta et ole varma, myötä?
luultavasti olisi parasta puhua aiheesta ammattilaisten kanssa. onko mitenkään mahdollista viivyttää aborttia vielä hetken jotta saisit aikaa ajatella rauhassa?
toivotan sinulle onnea ja vahvuutta, mihin päätökseen sitten tuletkin!
Olen tätä niin kutsuttua aborttiväkeä, eli kannatan naisen oikeutta päättää raskaudenjatkamisesta tai keskyttämisestä.
Kuitenkin ajttelen, että jos ja kun päätyy aborttiin, täytyy päätösen olla niin, varma ettei jo valmiiksi tarvitse ajatella, että tulee asiaa katumaan myöhemmin. Silloin abortin tekijä ei ole kovin turvallisella pohjalla päätöksensä kanssa. Aborttiin päätyvän on pohdittava asia niin perusteellisesti ja tehtävä selväksi asia itsensä kanssa, että päätöksessä ei ole jossittelun varaa. Näistä jossittelijoista tulee helpommin juuri niitä mahdollisia syyllisyyden potijoita ja masentujia myöhemmässä elämässä.
Kokemuksesta voin hyvällä omalla tunnolla sanoa aloittajalle, että älä tee sitä aborttia, jos nyt jo haikailet se oikeutusta.
Abortti on aina vaikea ratkaisu. Jokainen, joka päätyy aborttiratkaisuun tietää jo etukäteen, että kaikenlaisia tunteita ja tuntemuksia asiaan liittyen tulee jälkeenpäin. Sen asian myöntäminen on vain realismia. Itkua, surua jne. on odotettavissa, ne kuuluvat suruprosessiin, jonka abortti laukaisee, vaikka tekijä olisi aivan varma asiasta.
Jos kokee, ettei pysty senhetkisessä elämänvaiheessa kantamaan vastuuta toisesta ihmisestä, lapsesta, oman elämänsä lisäksi, se on mielestäni aikuisuutta ja vastuuntuntoisuutta. Toki on myös sellaisia ihmisiä jotka käyttävät abortointia ehkäisykeinona aina uudelleen ja uudelleen, mutta heitä lienee vain murto-osa.
Elämässä jokainen on joskus vaikeiden valintojen edessä.
Kokemuksesta voin kertoa ettei se ole välttämättä aina ollenkaan vaikea ratkaisu. Nämä päätökset joissa se ei ole vaikea, ovat niitä "onnistuneita" useimmin. Eli abortti ei aiheuta ennen eikä jälkeenpäin surua, itkua syyllisyyttä ahdistusta jne. Kun on varma asiastaan, ei näitä tunteita yksinkertaisesti tule. Ongelma onkin nämä valmiiksi epäröivät ja itsensä syyllistävät abortin tekijät. Heillä voi tulevaisuus asiansuhteen olla ikävä.
Abortti kannattaa todella tehdä vain jos on aivan varma asiasta, eli ei todella halua lasta. Jos ei siitä ole ihan varma ja ajattelee katuvansa asiaa myöhemmin, on abortti ehdottomasti parempi jättää tekemättä. Silloin todennäköisesti raskausaika muuttaa naisen käsitystä ja lapsi itseasiassa onkin haluttu kun sen saa.
Missään nimessä en sinulle onnea toivota! Jos toimit niin vastuuttomasti että tulet raskaaksi, niin kai luulisi sinun voivan kantaa vastuun touhuistasi... Harmi vaan että sinunlaisiasi MURHAAJIA on maailma pullollaan!
Tuollainen kielenkäyttö on turhaa ja epäasiallista.
Miten niin? Kai minulla on oikeus mielipiteeseeni. Abortti on MURHA.
....MURSU
Raskaaksi voi tulla myös niin, että ehkäisykeino pettää, kumppani raiskaa jne.
kun vahtii sitä omaa ehkäisykeinoaan kuin haukka niin se toimii kyllä vaikka raiskattaisiinkin.
Ja vielä kertoo muulle kuin raiskaajalle, että ei ilman kumia, niin johan on kumma jos ei luvut alene.
Nyt lähes puolet nai ilman mitään ja kehtaavat silti tulla abortia vinkumaan.
Turha sun raukan on siinä selitellä vastuuntonta käytöstä ehkäsyn pettämisellä.
käyttää mitään ehkäisyä kondomin lisäksi. Yksi syy on se että suurin osa raiskatuista on varsin nuoria jotka eivät vielä ole parisuhteessa tai aloittaneet edes seksielämäänsä.
Raiskaajalla tuppaa olemaan taipumus unohtaa kortsu...
Voisit luottaa itseesi vähän enemmän, kuin vain onneen. Mieti mitä todella haluat. Kuten joku sanoikin, olet suuressa vaarassa kärsiä abortistasi myöhemmin, sillä olet jo nyt epävarma. Pelaa taidolla, älä onnella. Onnea kuitenkin parhaan ratkaisun tekemiseen, toivottavasti lykästää!
Mitä ihmettä te aborttia vastaan puhuvat oikein ajattelette? luuletteko olevanne jotenkin pyhiä ihmisiä kun ette lasta voi abortoida, ei se ole mikään rikos tai murha ei edes synti jos tekee abortin, JOIKAISELLA naisella on oikeus tehdä abortti ihan missä elämäntilanteessa tahansa, kun on todella niin nuori että siitä koituu omalle elämäntilanteelle haittaa ja vähän enemmänkin kuin haittaa se on jo omalle mielenterveydellekin edullista että tekee abortin! Vai oletteko te sitten työntämässä omalle äidillenne lasta heti hoitoon kun ei sitten voikaan huolehtia, "oho! Tulipa synnytettyä tällänen pallero tänne, sori äiti mä en voi hoitaa tätä ku mä oon vielä itsekin lapsi" 11-17 vuotiaat eivät vielä ole todellakaan aikuisia ja eihän heillä ole edes tuloja tai mitään. Toivottavasti ymmärrätte arvostaa abortin tekijöitä, ei teillä ole oikeutta puuttua toisten elämään vahvalla kannalla, vai tunnetteko tämänkin ihmisen??
mutten kykene mitenkään ymmärtämään saati arvostamaan naista joka asettaa omat ei-pakottavat mielenoikkunsa lapsensa elämän edelle.
Toivottavasti se sujui hyvin eikä komplikaatioita syntynyt tai synny.
Onnea tässä asiassa ei voi toivottaa, mutta parempi on alkion kuolleena kuin tasapainottomana nuorena satuttamassa itseään.
Kukaan ei aborttia haluaisi tehdä; aina vain ei kaikki mene niinkuin suunnittelee.
Maailmassa on jo liikaa onnettomia lapsia/nuoria, miksi heitä pitäisi synnyttää lisää?
Aloittajalle toivon paranemista ja "arpien" umpeutumista. Jaksamisia!
Nyt toimenpiteestä on aikaa 8 päivää. Komplikaatio valitettavasti tuli, menetin nimittäin erittäin paljon verta, ja jouduin viettämään 2 vrk sairaalassa. Ikävöin jo lastani, jos hän olisi niin pitkälle kehityksessä päässyt.
Onhan se niin, että mielipiteet jakautuvat aina kolmeen osaan joka asiassa: puolestapuhujiin, vastustajiin ja niihin, jotka eivät ota kantaa.
Mutta omassa tapauksessa en voi yksinkertaisesti vastustaa tilanteen selventämistä. Minulla ei ollut juurikaan vaihtoehtoja, melkein välttämättömyys oli tehdä abortti (vaikka sana "välttämättömyys" kuulostaakin ehkä liian voimakkaalta). Minulla on valitettavasti vakava fyysinen sairaus, se ei näy ulospäin, mutta vaikuttaa psyykkeeseeni, enkä voi käydä esimerkiksi normaalia koulua saati tulevaisuudessa tehdä palkallista töitä, ellei hyvin käy. Minun kohdussani lapsi olisi lähes varmasti kuollut, ja minä itse olisin kuollut täysin varmasti synnytyksessä. En usko tässä tapauksessa ihmeisiin, vaikka minulla yksi ihme onkin; Rakastava mies, joka jaksaa kannustaa minua elämään.
Sairauteni vuoksi en voi ikinä saada lapsia, minulle ei yksinkertaisesti anneta lupaa siihen.
En halua puolustaa itseäni, mutta tottakai vähän armoa haluaisin niiltäkin, jotka niin kovasti minua murhaajaksi syyttävät ja ylipäänsä vastustavat aborttia suunnattomasti. Mutta kiitos silti kaikille kommenteista, olivat ne sitten rakentavia ja asiallisia tai sitten eivät, arvostan sitä silti suuresti.