olin pari päivää sijaisena pitkäaikaishoidon osastolla.seurailin siinä sivussa miten vanhempia
työnsä tehneitä entisiä veronmaksajia kohdellaan.päätin ettei ainkaan minun puolisoni niille osastoille mene;ruokaa ei saa edes kunnolla niellyksi kun jo uutta lapataan.hoitaja joka saa eniten syötettyä mahdollisimman pian on kingi.rouva joka oli viety päiväsaliin ruokailemaan nukahti pää pöydän kannelle kun kellään ei ollut aikaa siirtää häntä vuoteeseen.samaiselle rouvalle eräs lähihoitaja huusi;tuleeko sylville PASKA?samainen akka oli kuin meikkikaupan anytime mainos.alalla on paljon rupusakkia joka ei sinne kuuluisi.ehkä vielä tähän PÖYRISTYTTÄVÄÄN vanhojen ihmisten kohteluun tulee muutos,mahdollisesti muualta tulevien hoitsujen kautta.hyvä niin, koska laitinen-pesola ja kumppanit näkivät vain oman edun tavoittelun ajattelemattakaan oliko kataisen lupaukseilla katetta.tyhmyydestä sakotetaan.kannatta ensikerralla miettiä kenelle valkokaulusköyhälistön kannattaa antaa äänensä.
eipä palkankorotus päätä huimannut ja suomalaisten lisäpalkkaaminen osastoille on katkolla.muualta tullaan edullisemmin.
kannattaisi muistaa;mekin tulemme vanhoiksi ja ehkä silloin meidän lapsille puhutaan niitä liirumeita kuin tämänpäivä potilaiden omaisille.
työnsä tehneitä entisiä veronmaksajia kohdellaan.päätin ettei ainkaan minun puolisoni niille osastoille mene;ruokaa ei saa edes kunnolla niellyksi kun jo uutta lapataan.hoitaja joka saa eniten syötettyä mahdollisimman pian on kingi.rouva joka oli viety päiväsaliin ruokailemaan nukahti pää pöydän kannelle kun kellään ei ollut aikaa siirtää häntä vuoteeseen.samaiselle rouvalle eräs lähihoitaja huusi;tuleeko sylville PASKA?samainen akka oli kuin meikkikaupan anytime mainos.alalla on paljon rupusakkia joka ei sinne kuuluisi.ehkä vielä tähän PÖYRISTYTTÄVÄÄN vanhojen ihmisten kohteluun tulee muutos,mahdollisesti muualta tulevien hoitsujen kautta.hyvä niin, koska laitinen-pesola ja kumppanit näkivät vain oman edun tavoittelun ajattelemattakaan oliko kataisen lupaukseilla katetta.tyhmyydestä sakotetaan.kannatta ensikerralla miettiä kenelle valkokaulusköyhälistön kannattaa antaa äänensä.
eipä palkankorotus päätä huimannut ja suomalaisten lisäpalkkaaminen osastoille on katkolla.muualta tullaan edullisemmin.
kannattaisi muistaa;mekin tulemme vanhoiksi ja ehkä silloin meidän lapsille puhutaan niitä liirumeita kuin tämänpäivä potilaiden omaisille.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Jokainen jolla on hoitajan paperit kelpaa vanhustyöhön. Tuntuu vähän että vanhustenhoitoon ei todellakaan ole varaa valita hoitajia. On se kyllä järkkyä joskus nähdä hoitaja verenpunaisissa tekokynsissään ja haisee hajuvedelle että meinaa astmakohtaus tulla terveellekki.
Tuon olen myös huomannut että monet lappaavat hirveetä vauhtia ruuan potilaan suuhun. Jos ruoka tulee hoitopaikan keittiöltä ja hoitajat sitten jakavat ruuan lautasille on se yleensä jo kylmää ja kuivunutta kun viimeiselle sitä mennään syöttämään.. Miltä itsestä tuntuisi syödä kuivaa perunamuussia ja kastiketta? lisäksi vielä jälkkärinä pulla ja kylmäksi mennyt kahvi. Hoitaja tunkee tämän kaiken huonosti nielevän potilaan suuhun 10minuutissa. Näitä on nähty... Ruokailuhan on myös hyvää kuntoutusta vuodepotilaalle kun noustaan istumaan ja itse kun syö käsi vahvistuu. Sitäkin näkee todella usein että hoitaja menee heti syöttämään jos ei syö nopeesti...
Meidän sosiaali ja terveysministerin pitäisi mennä päiväksi seuraamaan toimintaa vaikka akuuttiosastolle ja vuodeosastolle. Ei mitään vartin pikavisiittiä missä osastonhoitaja selostaa miten hyvin asiat ovat... vaan ihan tulla seuraamaan miten hoito oikeasti tapahtuu.
eniten inhotta ne kylmät ruuat.moniko syö ruokansa kylmänä juo kahvinsa niin ettei siinä ole muistoakaan siitä miltä kuppi kuumaa maistuu. ja kaikki vain siksi että järjestelmä suosii sitä.kun yritin puhua asiasta osastonhoitajan/osaston henkilökunnan kanssa; voi voi ei meillä ole aikaa(istuttiin tasapersiillämme kahvilla).AIKAA OLI USKOA laitinen-pesolaa.kysehän on ainoastaan henkilöistä joille on tärkeää olla sairaalassa töissä(status)ei sillä ole väliä miten hoitaa duuninsa.vaikka itse olen alan ihmisiä toisinaan ajattelen että meille olisi oikein että muualta tulisi hoitsuja joilla olisi motivaatiota ja halua hoitaa ne jotka ajoivat meille tämän sosiaaliturvan ja nyt jäävät lähes sen ulottumattomiin itsekäiden jälkeläistensä takia.
Ehkäpä tuo on totta pääkaupunkiseudulla, mutta ei meillä. Ammattitaitoista henkilökuntaa on vielä tarjolla ja työntekijäksi ei kelpaa kuka tahansa. Melkein kaikki ovat erikoistuneet vanhusten hoitoon. Henkilökuntaa on ehkä liian vähän, mutta työn tulosta voin sanoa laadukkaaksi.
Joko puhut niinsanottua "pa..aa" tai sitten Suomessa on vielä toivoa.Kerro meillekkin missä on se onnela johon uskallamme hakea omaisemme hoitoon.(LÄMMINTÄ RUOKAA JA AIKAA SYÖDÄ NAUTTIEN.Muistaakseni se elämän nautinto meni jotenkin noin..)
Tai pah. tapauksessa olemme itse potilaita(jokainen hoitsu tietää miten pienestä on kiinni halvaus ym.)
sen jälkeen voimme vain toivoa ettemme tukehdu(puolimakaava asento)ja voimme unohtaa miltä tuntui nauttia elämän iloista...mutta jään odottamaan mihin osoitteeseen kannattaa "roudata"sukuni..
Niin, te viisaat voittekin varmaan antaa toimintaehdotuksia sen tilanteen varalle, jossa 14 dementoitunutta ja käytöshäiriöistä vanhusta kohti on kaksi hoitajaa (viikonloppuisin näin).
Jos syömisessä avustetaan niin, että ruokailu kestäisi vaikkapa 15 min/asukas ja molemmat hoitajat avustavat 7 asukasta, tulee ruokailun pituudeksi 1h 45 min. Kun tämä tehdään aamuvuorossa aamupalalla ja lounaalla, tekee se työvuorosta 3 h 30 min, kahvi siihen päälle niin 4h 30 min. Missäs välissä ne PASKAt sitten pestään, asukkaan puetaan, puhumattakaan nyt suihkussa käymisestä tai VIRIKKEELLISESTÄ TOIMINNASTA? Lisäksi hoitajan hommiin kuuluu puuron keitto, pöytien kattaminen sekä siivous ja iltavuorossa lattian moppaus.
Näin Kustaankartanossa ainakin vielä muutama vuosi sitten. Tuskinpa on ainakaan parempaan muuttunut.
Rouvat valittajat voisivat mennä vaikka vapaaehtoistyöhön pariksi viikoksi viikoksi niin ymmärtäisitte, että "syöttötahtiin" on syynsä. Tylyä käytöstä ei tosin oikeuta mikään.
Tuo henkilökunta on mitoitettu juuri siihen että kaikki saadaan pestyä ja puettua. Mihinkään viriketoimintaan tai 20min syöttömiseen ei todellakaan ole aikaa! Se on kyllä järkyttävää... Aamuvuorossakin aamupala ja lounas vievät ihan tuhottomasti aikaa. Sitten kun vihdoin pääsee syömään mikroateriaansa niin alkaa vanhukset soittamaan kelloa, että nyt pitää päästä vessaan... Kyllä yksi käsipari enemmän olisi hienoa!
huomenta.halusin kirjoituksellani HERÄTTÄÄ raskasta työtä tekevät kanssasisaret!!miksi me suostumme moiseen paskaduuniin ja alennumme tekemään sellaista mitä emme toivo itse koskaan joutuvan kokemaan ja meille rakkaat ihmiset saisivat ihmisarvoisen vanhuuden!kysymys:miksi meitä on osastoilla aivan liian vähän ja miksei se potilaiden hengellä uhkailtu lakkokaan tuonnut mitään muutosta?miksi kaikki ovat niin tyytymättömiä vaikka oletushan oli;lisää liksaa ja kyllä me sitten!järkikin sanoo että jos kuntien kassasta kilahtaa palkkakuluihin aina vain lisää ei ole mahdollisuuttakaan saaada osastoille lisäväkeä.mielestäni meidän tulisi painottaa ettemme tee tätä työtä ellemme saa lisää käsiä.olkoon ne sitten vaikka ulkoavaruudesta,mutta muutos on tultava.jaksamista tällepäivälle
"vaan ihan tulla seuraamaan miten hoito oikeasti tapahtuu."
Aikoinaan kutsuttiin niin oliko näin, että pari tuli, muita ei kiinnostanut.
"voimme unohtaa miltä tuntui nauttia elämän iloista."
Niinpä niin. Vanhusket revitään kotoaan kesken elämän nautintojen laitoksiin ja hoiville. Siellä heillä menee ruokahalu ja kyky nauttia elämän pienistä iloista. Ja kenen onkaan sy, no hoitajapirulaisten tietenkin. Estävät vanhuksia elämästä.
meikkipyttyjä, mutta näitä ajankulukeikkailijoita kylläkin. Eräskin hoitaja "isosta sairaalasta" tuli keikkalilemaan meille ja sanoi puhuhuoneessa, et täällä sitä saa heittää aivot pukukoppiin töihin mennessään. Niinpä niin, työn jälkikin kyllä oli sen mukaista. Jos teholla nyhväät yhden potilaan kimpussa työvuorosi, voi olla vaikeuksia selvitä neljäntoista vanhuksen kokonaishoidon vastaamisesta.
Että näin sitä arvostetaan vanhustyötä.
Jos nyt vielä jauhetaan näistä ruokailuasioista, niin tottahan se on, ettei yksinkertaisesti ole aikaa jäädä istumaan pitkäksia aikaa yhden potilaan viereen. Itse ainakin ensin varmistan, että jokainen on saanut tarjottimensa ja vasta sitten alan syöttämään, siis jos hlökuntaa ei todellakaan ole riittävästi. Mielestäni paras systeemi on se, kun laitoshuoltajat hoitavat ruoan jakelun, ja hoitajat saavat keskittyä hoitotyöhön. Lisäksi mikään ei ole niin turhauttavaa, kun se, ettei löydy paria jonka kanssa auttaa joku kahta hoitajaa tarvitseva asukas esim. vessaan tai sänkyyn. Siinä sitten omaisetkin ihmettelee hidasta meininkiä.. Itse teen keikkaa monessa eri paikassa, ja välillä hirvittää kun vakihoitajat ottavat leveän haara-asennon ja nostavat yksin painavan potilaan..nothing for me..
kirjoituksesi saavat minut ajattelemaan että olet lopenkyllästynyt työhösi ja että mielestäsi on ihan "paskanhailee" miten potilaita kohdellaan,pääasia että joka kk tulee liksa ja päivä on pulkassa.en löydä mitään iloa kirjoituksistasi.
itse toivoin kirjoitukseni herättävän rakentavaa keskustelua siitä miten vanhenevan väestön ja meidän heitä hoitavien olot tulisi VIHDOINKIN laittaa paremmiksi.lisää ihmisiä(osa-aikatyöntekijöitä ruokailu ym.töihin).
mutta mitään ei tule tapahtumaan jos kaikki pitävät ihan ookoona että töistä lähtiessä leukapielet on kireinä ja hoidihan sen työni "hoidinhan".
kiva kun jaksoit ottaa kantaa keskusteluun ja voimia tähän talviseen päivään
tuon yhden ainoan kommentin ja senkin sen vuoksi, että olen lopen kyllästynyt siihen, että joka helkatin puutteesta vanhustenhuollossa syyllistetään hoitajat, joilla todellisuudessa ei ole minkään vertaan vaikutusvaltaa siihen miten vanhustenhuolto on järjesetty ja kuinka paljon siihen satsataan.Ainoa mihin hoitajana voin vaikuttaa on se miten vanhuksia kohtelen ja osittain myös omaan jaksamiseeni sekä työssä että työn ulkopuolella. Jos vanhusten hoito järjestetääisiin niin kuin hoitajat ajattelevat, moni asia olisi toisin.
aloittaessani tämän keskustelun olin sitämieltä että myös meidän vanhuksia hoitavien henkilöiden asenne on;ei ole aikaa ja meidän tulee hyväksyä se.ajattelen edelleenkin samoin.mutta halusin myös herättää keskustelua siitä että ON KORKEA AIKA lopettaa moinen ajattelutapa.tiedän että asiasta on puhut ja puhutaan.emme saa ääniämme kuulluksi.mikä on se keino jolla saamme työolot kuntoon ja AIKAA potilaille?siksihän me siellä olemme.ehkä laitinen-pesola ei ole kiinnostunut tästä lakkoaseesta,(vanhukset kuolee muutenkin)eikä tämänlainen asia tuo hänelle "meriittiä".ehkäpä nämä vanhukset tulisi "jättää"osastolle omin nokkineen omaisten hoidettaviksi.silloin saattaisi syntyä niin suuri haloo(omaisethan ovat tunnetusti tarkkoja vaatimaan,kunhan eivät itse joudu hoitamaan).
olisiko nyt oikea aika vaatia enemmän osastoille henkilökuntaa ja potilaille parempia oloja,vai menikö ne vaatimukset palkkaneuvottelun mukana viemäriin.(raha ei aina tuo onnea).
kiva kun otit kantaa ja mukavaa työpäivää parempia työoloja odotellen.
No minä ainakaan en suostunut; nyhvään nykyisin juurikin siellä teholla yhden potilaani kanssa. Paremmalla palkalla. Ilman valtavaa fyysistä kuormitusta. Teen muutakin kuin perushoitoa (joka tosin on tärkeä osa tehopotilaan hoitotyötä), ja koen, että teen koulutustani vastaavaa työtä toisin, kuin vanhustyössä. En todellakaan ole siivooja tai laitosapulainen, jos olisin niitä hommia halunnut tehdä, olisin niihin hommiin myös kouluttautunut.
Onneksi täällä pääkaupunkiseudulla on valinnanvaraa. Ja kyllä, paljosta saamme syyttää itseämme, me löysät, tahdottomat lampaat.
"olisiko nyt oikea aika vaatia enemmän osastoille henkilökuntaa ja potilaille parempia oloja,"
En kyllä enää ymmärrä, mistä sitä voisi vaatia kun tavoite on se et saadaan suihku kerran viikossa, ruoka ja lääkkeet hoitajan "juosten kusten".Kenekään kohdalle et ehdi juurikaan pysähtymään, jos joku jaksaa huonosti, se on vielä enemmän toisilta pois. Hoitajat valittavat esimiehellä,esimies levittelee käsiään et niin se on muuallakin, omaiset haukkuvat hoitajia. Miksei esim omaishoitajaliitto tai vanhustyön keskusliitto ole enemmän myös julkisuudessa toimimassa.Hoitajan kädet ovat monella tapaa sidotut.
"nukahti pää pöydän kannelle kun kellään ei ollut aikaa siirtää häntä vuoteeseen."
Mikset itse siirtänyt häntä vuoteeseen pois pöydän päältä nukkumasta. Minä sinuna olisin vienyt hänet siitä huoneeseensa, käynyt hakemassa jonkun kaveriksi, jos hän oli kahden autettava. Olisit sanonut että siirretään hänet nyt vuoteeseen kun on niin väsynyt. Kaiken valittamisen ja toisten arvostelemisen sijaan voi toimia itse, tehdä edellä ja kohdella vanhuksia hyvin. Niin minä ainakin teen. Toimin juuri niin kuin parhaaksi katson niiden vanhusten kohdalla joiden hoidosta olen vastuussa. Ei se auta yhtään tätä vanhusta, jos täällä palstoilla vaan haukkuu työkavereita.
TOIMI!
yksin en voinut siirtää ja pyyntööni vastattiin ihan kohta.ihan kohtaa ei nyt sitten tullut.
mietin miksi niin moni teistä suhtautuu tähän asiaan niin "puolustelevasti"ihankuin asiat olisi hyväksyttävissä sillä ettei ole työpareja.totuus on että asiat eivät parane ellei niihin saada muutosta!!!muutos on tapahduttava ja se tapahtuu vain sillä että asiat nostetaan esille.nyt taas moni kiljuu etteikö niin ole tehty.jos on tehty miksi mitään ei tapahdu.jos tämä ala ei olisi niin kateellista ja kilpailevaa joukkoa keskenään muutos olisi mahdollista.älkääkä taas sösöttäkö ettei niin ole!!(onko omatuntosi puhdas niin ettet KOSKAAN ole arvostellut kuinka marja tai mirja teki sitä muttei tätä).
olisiko aika alkaa vaatimaan parempia työolosuhteita!laittakaa superit ja tehy
asialle.töissä olisi paljon mukavampaa kun ei tarvitsisi lähteä kotiin huonon omantunnon kanssa miten se työpäivä tänäänkin...
Oletko itse tehnyt tuon asian eteen jotai? Oletko nostanut asioita esille, oletko ottanut yhteyttä superiin, tehyyn, kunnan päättäjiin. Miksi sen aina pitää olla sen jonkun toisen, joka niin tekee, kunhan muut muttet sinä?
olen ollut kotirouvana useamman vuoden.(ei kannata kirjoittaa mitään ettethän sinä silloin voi jne.)olen tehnyt sijaisuuksia ja palaan työelämään.
näiden muutoman työssäolojakson aikana olen yrittänyt saada aikaan rakentavaa keskustelua työoloista ym.se ei ole saanut suuremmin tuulta purjeisiin.lähes kaikki hyväksyy sen ettei ole aikaa.niinpä ajattelin aloittaa keskustelun tällä palstalla.mutta surukseni huomaan että asenne on täälläkin sama.lähes jokainen ottaa "nokkiinsa" ja tuntee että syyllistän heitä.tarkoitus oli herättää keskustelua työoloista ja miten niitä voisi parantaa.en usko että mikään lakko voisi tätä ongelmaa korjata.kysehän on VAIN vanhoista ihmisistä(ei ole minun asenne)
otit puheeksi tehyn ja superin;oletko itse ollut yhteydessä ko.asiasta jompaankumpaan liittoon?jos olet mitä sait vastaukseksi.jos et:hoidatko pitkäaikais-sairaita?jos hoidat;hyväksytkö ruuan lappaamisen jne.
mukavaa päivänjatkoa,keskustelu varmaankin jatkuu.ja koska suomalainen nainen on sisukas ja itsetietoinen me varmaankin saamme vielä asiat kuntoon.siihen asti;hasta vuelta...
hoidatko pitkäaikais-sairaita?
Juu, vanhuksia, kyllä, mutta päivystysosastolla.
"hyväksytkö ruuan lappaamisen jne."
En hyväksy lappamista. Meillä ongelmana on lähinnä se kun vanhuksille akuutissa terveysongelmavaiheessa useinkaan ei maistu ruoka. Suurin osa meidän vanhuksista syö itse, osa hieman autettuna.
Miten neuvoisit niitä kolmea hoitajaa esim, joiden kontolla on parikymmentä vanhusta, joista kaikkki enemmän tai vähemmän syötettäviä. Laskes paljonko jää aikaa yhtä potilasta kohden aina yhdellä ruoalla. Hoitajat sitä eivät ole suunnitelleet.
Aina ei ole todellakaan niin etteikö ehdittäisi hoitaa vaan joskus se voi olla vaikkapa työkaverin kiusaamista ja yhteistyökyvyttömäksi leimaamista niinkuin minun tapauksessani kävi.
Hoitoala on varmaan niitä kaikista pahimpia kiusaamispaikkoja, minulle lavastettiin tilanne etten osaa tehdä yhteistyötä muiden hoitajien kanssa.
Tilanne oli seuraava.Eräs Mummo joka oli virkeä mutta ainut ongelma oli ettei jalat oikein kantaneet ilman avustajaa. Hän oli tottunut syömään ruokasalissa muiden kanssa ja se oli hänelle hyvin tärkeää henkisenkin vireyden kannalta.
Jossain vaiheessa sitten porukka teki päätöken ettei mummoa nosteta sängystä, vaan annetaan "kakkia housuihin ja annetaan hänen syödä aamupala sitten muusit housuissa (vatsa toimi aamuisin ) Syyksi tähän sanottiin ettei ole aikaa nostaa häntä ylös.
Ollessani työvuorossa minulla ei koskaan ollut niin kiirettä ettenkö olis ehtinyt kaikkia nostamaan ylös ja vielä kun parinani oli sijainen joka oli ehdottomasti sitä mieltä että ennemmin nostamme mummon aamupalalle kuin alamme lorvailemaan kansliassa.
No siitähän meteli nousi, olimme rikkoneet sääntöjä, tai oikeastaan minä olin rikkonut sääntöjä, kaikki kiukku kohdistu minuun jopa sijaisen sanomiset ja kirjaamiset asiasta, pidettiin osastokokous ja puhuttelut.
Tarinalla oli asiakkaan kannalta lopultakin onnellinen loppu, mitä nyt henkisiä kärsimyksiä tuli siitä mitä jouduin sitten kärsimään kun taistelin hänen oikeuksiensa puolesta.
Tälläisiä tilanteita on varmaan paljon, porukka sanelee mitä saa tehdä ja jos teet työtäsi ammattitaidolla ja asiakkaiden ehdoilla voit olla varma että savustetaan ulos huonona hoitajana.
kertomasi on juuri sitä arkipäivää jossa moni vanhus on.se on mielestäni niiiin alaravoista etten osaa sitä sanoiksi laittaa.mutta;sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää.kukaan ei ole ikinuori ja notkea kuin pajunvitsa.ei olisi iso asia kunnioittaa potilasta tai työtoveria.kanssasisaret voivat olla todella ilkeitä,silloin ei auta kuin vaihtaa paikkaa.turha sitä on itseään piinata.työtoverit jäävät ja etsivät toisen kiusattavan keskuudestaan.sillä kiusaaja ei voi olla ilman kiusattavaa.nämä henkilöthän ovat jo peruskoulussa oleet samanlaisia.heidän itsetunto on kiinni ryhmätuesta.toisaalta he eivät voi itselleen mitään.toivoisin ettei kukaan aloita TAAS sitä valitusvirttä että jotkut ovat nyt vain niin huonoja ja jotkut vain niin hyviä.useamman naisen tulisi oivaltaa että paras kehitys itsessä on silloin kun ei enää puhu pahaa toisesta naisesta.
Jotenkin outoa, mutta kai se on uskottava, että tuollaista jossakin tapahtuu..?? Mutta ennemmin helvetti jäätyisi kuin suostuisin tuollaiseen toimintaa. Ja puhuttelua kuulostaa tosi aataminaikuiselta toiminnalta. Käytännössähän se tarkoittaa yksipuolista, ylhäältä alas tulevaa kommunikaatiota - tämän voi väkisi muuttaa dialogiksi ja kieltäytyä asettumasta minnekään hierarkisella alaportaalle.
urallani jo siihen pisteeseen, etten ole riippuvainen vääränlauisesta "ryhmähengestä". Teen niin kuin hoitajan etiikallani oikeeaksi nään ja onneksi meitä samanhenkisiä on minun työmaallani aina parikin vuorossa, vähintään. Eli kukaan ei ruokaile mömöt housuissa ja kaikki kynnelle kykenevät nostetaan ylös ruokailujen ajaksi. Ei meillä kyllä kellään ole pokkaa tulla siitä päätä aukomaan.Ja oh on jämptisti asiakkaan ja toiminnan kannalla.
tosi kiva kuulla että on osastoja joissa ihminen saa hänelle kuuluvan kohtelun.kerroit oh;sta joka kunnioittaa asiakasta jne.itse olen miettinyt että juuri että oh luo osastolla vallitsevan ilmapiirin.
kun ei tarvitse kilpailla jaksaa paremmin ja iloisemmin tehdä tätä työtä.
hauskaa illanjatkoa ja jaksamista arjen aherruksessa.
hoitotyön laadusta viime kädessä. Heille täytyy kyllä nostaa tänään hattua monessa asiassa. Miten olla samaan aikaan hyvä ihmisten johtaja ja asioiden johtaja puun ja kuoren välissä?Miten luoda yksikköön tietynlainen hoitokulttuuri ja myös huolehtia siitä, että se toteutuu? Itse kaipaisin enemmän (ja uskon että moni muukin) sellaista rohkeaa johtajaa, joka olisi myös jämäkästi tarvittaessa hoitajien ja yksikkönsä hoitotyön laadun puolesta taistelija, eikä joojoomies/nainen näiden talousihmisten edessä. Samalla kaipaisin sitä, että yksikössäni oltaisiin ajan tasalla siitä, mitä vanhusten hoidossa on milloinkin meneillään, eli pysyttäisiin ajna hermolla siinäkin asiassa, siis koulutuksia, koulutuspalautteita jne, tämähän se toisi vaihtelua ja uusia tuulia siihen tavallisen hoitotyön arkeen ja rutiineihin. Mihin kaikki tämä on unohtunut? Eli jos ei ole tiettyjä resursseja olemassa, ei toiminta voi laadukkaasti pyöriä.Rahaa on, kyse on vain siitä, mihin se halutaan kohdentaa.
Ja tuosta ryhmähengestä vielä... Arvostan suuresti näitä ammatistaan ylpeitä ja työtään tunnollisesti ja sydämellä tekeviä perus/lähihoitajia. Heidän kanssaan on ilo olla työssä, tietää, että itse ei tarvitse tarkistaa joka asiaa, et onko tehty ja miten on tehty, voi luottaa että hoitotyö pyörii laadukkaasti, vanhuksia ja heidän omaisiaan kohdellaan hyvin ja työssä on jopa kivaakin.
otsikkossa on jo kaikki tiivistetty;lisää näin rakentavia ja positiivisia kirjoituksia,sitä jo aamusta jaksaa uskoa omaan työhönsä ja on hymy herkässä.hauskaa päivää arjenahertajille
myös sinne jonnekin arjen aherrukseen :-).
Tämänpäivän uutisissa;kunta-alan työntekijät uupuneita.Joka kolmas uupuu ja harkitsee alan vaihtoa. Mielenterveysongelmat lisääntyneet.Ongelmia lisää esimiehen henkinen väkivalta.Suurinosa kuitenkin tyytyväisiä.
Voi voi sentään, mihin suomineito on matkalla....