Jälkeläiset perivät vanhempiensa omistaneen kiinteistön. 2/3 haluaa myydä sen eniten tarjoavalle, kun taas 1/3 vastustaa myyntia ja haluaa säilyttää osuudfen omistuksessaan. Miten menetellään?
1 kiinteistö, 3 perijää
ulppa ö kai?
4966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Selvittäkää itsellenne paljonko pesästä häviää rahaa ennen perinnönjakoa, kun erimielisyytenne johtaa teistä jonkun hakemaan käräjäoikeudelta pesänjakajan. Kustannukset maksatte yhteisesti.
Pesänjakaja nimittäin hakee aikanaan oikeudelta luvan ja myy talon eniten tarjoavalle. Prosessi voi kestää vuoden tai pari ja jakajan kulut nousevat tuhansiin, jopa ylikin keskinäisen riitelynne ansiosta.
Teidän kannattaa siis myydä talo alihintaan, jos yksi teistä haluaa ostaa muiden osuudet. Ellei kukaan halua, niin myykää se sovinnossa.
Hommatkaa tietoa jarruttamisen vaikutuksista, koska lain mukaan pesä jaetaan varmasti yhdenkin osakkaan sitä vaatiessa ja hakiessa em. pesänjakajan.
Eipä olisi ensimmäinen talo, joka hupenee riitaisan sisarusparven tunnetilojen selvittelyyn.
oikein pirusti lyö kapuloita rattaisiin.
Elämä täyttyy äksonilla ja kaikilla on jännää.
Parhaan palan tietenkin vie selvittäjä ja aivan oikeutetusti. Hommasta on paljon vaivaa ja paperien täyttämistä.
Kun perintö on hukattu niin mielikin on seesteinen. Enää ei tarvitse nähdä murhetta moisesta omaisuudesta, joka voi viedä ihmisen vaikka haudan partaalle.
Huoleton on hevoseton poika totesivat mustalaisetkin aikoinaan ja ovat täysin oikeassa.
Tarjotkaa säilytyshaluiselle etuosto-oikeutta ja neuvotelkaa hinnasta.
Jos se keskustelu ei johda mihinkään vaatikaa perinnönjako suoritettavaksi. Jos ei sovulla niin käräjäoikeuden kautta - jos yksikin perillinen vaatii perinnönjakoa, on se tehtävä.
Kiitos kaikki selvisi.
-Hän sanoi älkää riidelkö perinnöstä.
1/ 3 osan edustaja sanoo sen menevän alihintaan.
välittäjän arvio on mielestäni kohtuullinen.
joten 1/3 osan edustaja antakoon tarjouksensa .
Emmehän me riitele, vaan asiat. Poikani antoi tarjouksen välittäjän arvion mukaan. kun ei kelpaa, antakoon oman tarjouksensa. Näinhän se menee.
Suljen itseni asiasta, esteellisyyteeni nojaten. Tyydyn päätökseen
jonka kaksi muuta sopivat.
Eipä tässä muuta kuin perinnöstä nauttimaan....
Hänen tarjouksensahan on tietenkin korkeampi, vai kuinka?
Onko meillä nyt käsillä riita vai mikä? vai onko joku meistä ahne?
kenties minä?