Ihmettelen miten voi olla olemassa urheilu intoisia ihmisiä, jotka rakastavat rankkaa liikuntaa. INHOAN RANKKAA LIIKUNTAA YLI KAIKEN! en voi sietää, se on kamalaa, ja sen jälkeinen olo.....
on vieläkin hirveämpi! =>> päätä särkee aivan hirveästi, pyöryttää,päässä tökkii, sydän hakkaa nopeesti, hikoilu, ei jaksa tehä mitään
on vieläkin hirveämpi! =>> päätä särkee aivan hirveästi, pyöryttää,päässä tökkii, sydän hakkaa nopeesti, hikoilu, ei jaksa tehä mitään
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihmisillä on eri motivaatioita jotka pistää edes yrittämään asioita joista ei usko tykkäävänsä. Esim. terveys ja hyvä kunto voi olla motivaatio.
Ihminen on sopeutuvainen ja älyllisesti edes normitasoa olevat ihmiset varmasti ymmärtävät sen, että täysin uudet asiat vaatii totuttelua jonka jälkeen niistä voi ruveta jopa tykkäämään oikeasti. Itse urheilen tiettyä lajia koska tykkään siitä aivan valtavasti. Ja tätä lajia tukeakseni, käyn myös juoksemassa, uimassa, vesijuoksemassa jne. Millon mikäkin tuntuu sopivalta. Haluan olla kunnossa ja haluan kehittyä.
Jos pätää särkee, pyörryttää, sydän hakkaa ja niin edelleen, se kertoo siitä että on aloittanut treenaamisen liian kovaa. On yritetty pompata tasolle jolla ei vielä ole. Siihen monen treeni tyssääkin. Mutta jos tosissaan on edes jokseenkin älykäs, pitäisi ymmärtää tuokin asia.
Mutta älä liiku. Ei se kannata. Kerran täällä eletään. Miksi ottaa siitä iloa irti kun voi turvallisesti katsella kuinka aika kuluuu ja odotella omaa loppuaan kehon rapistuessa. Kunnioitettava elämän asenne...
normaaleissa arjen askareissa.
Minulla oli aikoja että liikuin paljon, ajoin pyörällä ja kävelin.
Lisäksi on kuntopyörä ja stepperi.
Polvet vain kipytyivät.
Nyt pidän painon kurissa ja liikun mitä normaali terve ihminen päivittäin liikkuu.
Kuntoni on erittäin hyvä ikäisekseni.
Urheilija ei tervettä päivää näe.
ihmettelen miten voi olla olemassa lihavia ihmisiä, jotka rakastavat löhöilyä yli kaiken. INHOAN LIHAVUUTTA YLI KAIKEN. En voi sietää, se on kamalla ja sen aikainen olo....
on vieläkin hirveämpi=>> päätä särkee aivan hirveästi, pyörryttää, päässä tökkii, sydän hakkaa nopeesti, hikoilu, ei jaksa tehä mitään
...jos niin itsellesi uskottelet. Keho rakastaa liikuntaa, mutta se yleensä alistuu psyykelle. Negatiivinen asenne vetää puoleensa negatiivisia asioita. Mitään ei tapahdu, jos et ensiksi ajattele niin tapahtuvan. Et pese hampaitasikaan, jos et ensin ajattele peseväsi niitä.
Kannattaa mennä itseensä ja miettiä, että miksi jokin tuntuu sinusta siltä kuin tuntuu. Mieti, mistä olet traumasi saanut, ja miten voisit päästä niistä eroon. Se ei ole liikunnan syy, että vihaat liikuntaa. Liikunta ei aiheuta sinussa vihaa liikuntaa kohtaan, vaan se syntyy sinussa itsessäsi jostain syystä.
on tarkoitettu lähinnä jo pidempään liikuntaa harrastaneille.
Aloita kevyellä liikunnalla, joka tuntuu hyvältä ja päätä ei särje, eikä jyskytä missään liikaa.
Liikuntaa harrastetaan porrastettuna ja kun olet kevyeen tottunut, niin lisäät tehoja pikku hiljaa... on se laji sitten mikä tahansa.
Suosittelen sydämestäni tanssia.
Se on alussa kamalaa, paikat menee kipeeksi, henki ei kulje ja varsinkin aamuisin tuntuu, ettei pääse sängystä ylös! Voi tulla jopa tunne, että sairastuu...
Mutta mutta, kyllä se siitä pikkuhiljaa helpottaa, ei kannata ottaa alussa niin rankasti. Aloittaa kevyesti.
Olen juossut jo lenkkiä marraskuun lopusta 2006, nykyisin 10 km lenkki on aika mukava juosta. Ei juoksu enään tunnu tuskalta ja siitä osaa jopa nauttia (saa adrealiinia)
Tässä mun nykyinen tilanne... olen jo päässyt samaan tilanteeseen, missä olin ennen repsahdusta vajaa vuosi sitten. Mutta nyt EI SAA repsahtaa!! SIllä paino kertyy hemmetin helposti takas!
http://www.knubits.com/kuntoilut.html
Mutta omalla kohdalla se on niin, että aina on juostava lenkkiä, myös tämän laihdutusprojektin jälkeen. Ilman kuntoilua sitä paisuu kuin pullataikina.
Liikuntaan muodostuu jopa himo ja riippuvuus. Alku vain on hankalaa. Pari kuukauta menee niin keho jo kaipaa liikuntaa. Lue tämä, niin ymmärrät miksi kannattais opetella liikkumaan: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/02/613119
Ihmisen keho tarvitsee liikuntaa pysyäkseen terveänä. Esim. nivelet tarvitsevat liikuntaa pysyäkseen liikkuvina ja vahvoina. Todella ikävää, ettet siitä pidä, tosin kuvauksesi kuulostaa siltä, että olet aloittanut aivan liian rankasti.
Itse taas rakastan kovaa rääkkiä. Treeni ei ole kunnon treeni, jos suihkussa jaksaa sen jälkeen seistä... =) Totaalinen uupumus ei yleensä kestä pitkään ja sen jälkeen tuleva endorfiinihumala on kaiken vaivan arvoinen. Ainakin minulle.
Mutta minä olenkin aina tykännyt ääripäistä, joten kun treenataan, treenataan kunnolla, ei mitään vätystelyä. Ehkä sekään ei aivan tervettä ole, mutta se on minun tapani ja pidän siitä. Ymmärrän kyllä, jos muut eivät pidä.
Liikuntaa ei kuitenkaan kannata jättää, vaan tehdä sitä mikä itseään kiinnostaa ja juuri sillä temmolla ja intensiteetillä, joka itselle sopii.
rakastan rääkkiä, mitä enemmän hikeä, huohotusta ja kipua(mul on huono kunto) sen parempi. On mahtava tunne vetää itsensä aivan piippuun ja tuntea ku hiki vaan valuu. Mun vaan on todellla vaikea saada itseäni jumppaamaa tai lenkkeilemään, mut sitten ku saan se on vaan menoa :D
Kukaan ei pakota harrastamaan "rankkaa" liikuntaa! Riittää että harrastaa kevyttä liikuntaa kuten kävelyä tai jumppaa, vaikka 5 kertaa viikossa....
Ei haittaa vaikka et pidäkään liikunnasta. Eri ihmiset pitävät eri asioista. Ei kannatakaan liikkua pakolla, sillä tärkeintä liikkumisessa on, että se on hauskaa. Minimimäärä liikuntaa päivässä täyttyy helposti, esim. puoli tuntia kävelyä... Ei sen ole pakko olla rankkaa, kunhan edes vähän hengästyy
"Ihmettelen miten voi olla olemassa urheilu intoisia ihmisiä"
Kyseessä on monilla addiktio liikuntaan siinä missä monilla taas on addiktio syömiseen.
Mikään ei voita runnershighia, kun rankalla lenkillä sydän takoo, hiki virtaa, jalat on maitohapoilla ja yht´äkkiä olo muuttuu kevyeksi, kivut katoaa ja tuntuu niin euforiselta että voisi jatkaa juoksemista loputtomiin. Sitten kotiin, saunaan ja oman kullan kainaloon sohvaan. Nam.
Jos ei ole tottunut liikkumaan kunnolla. Esimerkiksi hikilenkin verran, niin on muistettava, että erittäin paha olo voi johtua myös ruokavaliosta. Kuntoilu yhdistettynä rasvaiseen ja vähäravinteisaan ravintoon on pidemmän päälle raskasta.
Kuntoilun lisäksi olisin muistetta myös syödä oikein. Hyvinä puolina tervellisissä ruokatottumuksissa on että kunto nousee kohisten ja liikunnan jälkein olo on entistä mukavampi. Voin sanoa, että jo pelkkä ruokavalion muutos tuo monille uutta energiaa. Toki moni syö jo valmiiksi terveelisesti; vihanneksia, hedelmiä ja oikea määrä "kunnon ruokaa", josta saa proteiineja.