Suomalainen rakentaa keskimäärin 150 neliöisen talon. Suurin osa tekee puu/villa -taloja. Seinissä on villaa vähintään sen 200 mm ja katossakin 350 mm. Ikkunat ja ovet on lämmöneristykseltään parempia kuin koskaan ja jokaisessa talossa on lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto.
Tuollaisen talon sähkönkulutus on melkoisen helppoa laskea.
1. Taloussähkö (pienkoneet, pyykinpesu, sauna, valaistus yms.): 6000 kwh
2. Ilmanvaihto: 3000 kwh
3. Lämminvesi: Y kwh
4. Lämmitys: X kwh
Yhteensä: 9000 kwh Y kwh X kwh
No niin... Ensimmäisenä tähän tietysti joku tulee viisastelemaan, että "meillä on 160 m2 talo ja KOKONAISSÄHKÖNKULUTUS on vain 9000 kwh", mutta siis nyt puhutaan taloista, joissa on tyyppihyväksytty ja tehokas ilmanvaihto ja modernin pientalon verran pienkoneita, joita vähintää nelihenkinen perhe käyttää joka päivä ja siis sauna lämpiää sähköllä, eikä puilla.
Mutta siis arvioitaessa eri lämmitysjärjestelmien paremmuutta, pitää selvittää tuon X:n ja Y:n euromääräiset kustannukset. Tai ei itseasissa tarvitse. Niillä kun ei ole mitään merkitystä, kun ajattelee asiaa ihan moraalin kannalta.
- Maalämpö taitaa olla kannattamaton noin pieneen taloon.
- Kaukolämpöä tai maakaasua on harvoin saatavilla.
- Suorassa sähkössä pelottaa valtiovallan pelottelu ja sähkön hinnannousu.
- Pelletti vaatii varastotilaa ja huoltoa, eikä hinnastakaan ole varmuutta.
- Öljyä ei kannata edes ajatella, kun sen polttaminen on sallittua vain autoissa, joissa se on siis ekoteko.
- Aurinko ja tuuli on lasten kengissä ja valmistajiakin joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa.
- ILP:t ja PILP:t ei yksin riitä, vaan joudutaan turvautumaan muihin ratkaisuihin.
- Puulämmistys taitaa olla ainoa yleisesti (ja Matti Vanhasenkin toimesta) hyväksytty lämmitysmuoto, jos siis on määräämättömästi ilmaisia omia puita ja asuu alueella, jossa pienhiukkaset haittaa vain omia hengityselimiä.
Eli siis on lopulta aivan se ja sama minkä lämmitysmuodon laitat tuon kokoiseen taloon, koska se on kuitenkin jonkun mielestä väärä valinta.
Sovitaan siis näin... Lopetetaan keskustelu siitä mikä on paras lämmitysmuoto alle 200 neliöiseen 2000-luvulla rakennettuun moderniin pientaloon. Sillä ei ole nimittäin mitään merkitystä. Jos säästät 50 euroa / kk sähkölaskussa, maksat luultavasti 50 euroa / kk suurempaa lainan lyhennystä tai 50 euroa / kk öljystä tai pelletistä.
Tuollaisen talon sähkönkulutus on melkoisen helppoa laskea.
1. Taloussähkö (pienkoneet, pyykinpesu, sauna, valaistus yms.): 6000 kwh
2. Ilmanvaihto: 3000 kwh
3. Lämminvesi: Y kwh
4. Lämmitys: X kwh
Yhteensä: 9000 kwh Y kwh X kwh
No niin... Ensimmäisenä tähän tietysti joku tulee viisastelemaan, että "meillä on 160 m2 talo ja KOKONAISSÄHKÖNKULUTUS on vain 9000 kwh", mutta siis nyt puhutaan taloista, joissa on tyyppihyväksytty ja tehokas ilmanvaihto ja modernin pientalon verran pienkoneita, joita vähintää nelihenkinen perhe käyttää joka päivä ja siis sauna lämpiää sähköllä, eikä puilla.
Mutta siis arvioitaessa eri lämmitysjärjestelmien paremmuutta, pitää selvittää tuon X:n ja Y:n euromääräiset kustannukset. Tai ei itseasissa tarvitse. Niillä kun ei ole mitään merkitystä, kun ajattelee asiaa ihan moraalin kannalta.
- Maalämpö taitaa olla kannattamaton noin pieneen taloon.
- Kaukolämpöä tai maakaasua on harvoin saatavilla.
- Suorassa sähkössä pelottaa valtiovallan pelottelu ja sähkön hinnannousu.
- Pelletti vaatii varastotilaa ja huoltoa, eikä hinnastakaan ole varmuutta.
- Öljyä ei kannata edes ajatella, kun sen polttaminen on sallittua vain autoissa, joissa se on siis ekoteko.
- Aurinko ja tuuli on lasten kengissä ja valmistajiakin joutuu etsimään kissojen ja koirien kanssa.
- ILP:t ja PILP:t ei yksin riitä, vaan joudutaan turvautumaan muihin ratkaisuihin.
- Puulämmistys taitaa olla ainoa yleisesti (ja Matti Vanhasenkin toimesta) hyväksytty lämmitysmuoto, jos siis on määräämättömästi ilmaisia omia puita ja asuu alueella, jossa pienhiukkaset haittaa vain omia hengityselimiä.
Eli siis on lopulta aivan se ja sama minkä lämmitysmuodon laitat tuon kokoiseen taloon, koska se on kuitenkin jonkun mielestä väärä valinta.
Sovitaan siis näin... Lopetetaan keskustelu siitä mikä on paras lämmitysmuoto alle 200 neliöiseen 2000-luvulla rakennettuun moderniin pientaloon. Sillä ei ole nimittäin mitään merkitystä. Jos säästät 50 euroa / kk sähkölaskussa, maksat luultavasti 50 euroa / kk suurempaa lainan lyhennystä tai 50 euroa / kk öljystä tai pelletistä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minusta kannattaa valita se/ne lämmitysmuodot jotka itsestä tuntuvat parhailta pitkässä juoksussa ja joihin on investointivaiheessa varaa.
Ihan sama vaikka bensalla lämmittää.
Mutta millaisilla ilmanvaihtolaitteilla saadaan kulumaan ilmanvaihtoon todellakin 8220w/d ?? Olisiko tollainen 1000-1500w/d lähempänä? En tiedä, mutta vastatkaa jotka tiedätte.
Otetaan ihan perus kuutiokone, jota ajetaan puolella teholla, eli puhaltimien yhteenlaskettu energiantarve on noin 160w paikkeilla (mallista aina riippuen toki). Tuon koneen täytyy käydä 24 h vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä, jotta ilma vaihtuu kaksi kertaa tunnissa, kuten rak. määräykset vaatii.
160 W x 24 h x 365 vrk = 1402 kwh/vuosi
Tuo enegia menee siis pelkkien propellien pyörittämiseen. Laitteen ohjauselektroniikka ei paljoa vie sähköä. Ehkä tuollaisen 150 kwh/vuosi, eli nyt ollaan tasolla 150 1402 = 1552 kwh/vuosi.
Lämpötilan laskiessa alle nollan, alkaa IV-kone kaipaamaan tuloilman esilämmitystä. Jos oletetaan että tällaisia päiviä on 1/10 osa kaikista päivistä suomessa, eli 36,5 päivää vuodessa ja tuon esilämmityspatterin ottoteho 1500 w, saadaan esilämmityksen kulutukseksi.
1500 w x 24 h x 36,5 vrk = 1314 kwh
Eli yhteensä propelliteho, ohjauselektroniikka ja tuloilman esilämmitys tekee 1552 1314 = 2866 kwh/vuosi.
Joku voi toki sanoa, että ei pidä koskaan tuloilman esilämmitystä päällä. No tällöin on kaksi vaihtoehtoa. Eli taloa lämmitetään sen verran yli, että esilämmittämättömän tuloilman vetoa ei tunne, tai puhallinnopeuksia lasketaan alle rak. määräysten ja silloin tingitään sisäilman laadusta ja asunto altistetaan terveys- ja kosteusongelmille.
Totuus ei juuri muutu, jos ajatellaan pyöriväkennoista konetta, jossa ei ole lainkaan tuloilman esilämmitystä, koska siinä taas energiaa kuluu sen kennon pyörittämiseen.
Tulokset on laskettu melko suoraviivaisella matematiikalla, eikä toki pidä sisällään sitä, että viikko-ohjelmilla voi pienentää kulutusta, kun asunnossa ei oleskella. Edelleen ei ole laskettu auki saunomisen tai ruuanlaiton aikaista ilmanvaihdon tehostamista tai kuutiokoneen tuloilman pätkimisen vaikutuksia kovilla pakkasilla.
vuoden Vallox Digitin (siis kuutio-lto) ja pistorasian välissä. Halpa mittari Clasilta, mutta ei-tieteellinen tarkkuus riittänee. Sähköinen jälkilämmitys, tuloilmapyynti 18C, nopeus 3/8 paitsi saunottaessa 5/8. Talossa ilmakuutioita apaut 500m3.
Kulutus per eilisilta 1789 kWh ~ 4,9 kWh/d. Nopeudella 3/8 puhaltimien ottoteho on manuaalin mukaan 100 W = 2,4 kWh/d = 876 kWh/a.
"jotta ilma vaihtuu kaksi kertaa tunnissa, kuten rak. määräykset vaatii."
Tarkoitit kai kerran kahdessa tunnissa.
... vertailukohdaksi lämpimimmän talven viimeiseen 1000 vuoteen!!??!
Jos marras-helmikuu olisi ollut ns. normaalitalven lämpötiloissa, olisi se Vallox toki kuluttanut enemmän.
No kukaanhan ei osaa sanoa, onko seuraavat 100 talvea lämpimämpiä, samanlämpöisiä vai kylmempiä kuin nyt käynnissä oleva talvi.
Koska vaikutat varsin pätevältä kaverilta, niin voit ryhtyä arvioimaan vaikkapa lämmitystarveluvun kautta mitä systeemi kuluttaisi normaalina talvena. Minä en viitsi. Asumme Etelä-Suomessa.
Ainoa, jolle lämmtysmuodon valinnalla on paljon merkitystä on se , joka sen pääsee myymään ja sitten siihen vielä energian tai polttoaineen toimittaa.
Jos rakentaa haja-asutus alueelle talon vesikiertoisella lattialämityksellä niin kannattaisiko tehdä seuraavasti,Vesivaraaja 3-5 m.2. johon vastukset sähkölle.Sähkön voisi tehdä disel agregaatilla jossa pakokaasut menisi lämmön talteenoton kautta ulos ja myös jäähdytysvesi agregaattiin otettaisiin samasta säiliöstä.Kun talossa tarvittaisiin sähköä niin samalla vesi lämpiäisi ja muina aikoina käytetäisiin akkuja.Jollekin Pelle-Pelottomalle homma tulisi jopa edulliseksi kun tekisi sen vanhoista jätteistä.Kehitystyössä vain mielikuvitus asettaa rajat.
Kaupunkien ulkopuolella saa avohakkuu aukkoa 300-400€/ hehtaari. Siihen kasvamaan kloonihaapaa - taimet 1500€. Seuraavaksi 90 vuodeksi on oma kuntosali ja lämmitys hoidettu. Toki aukko sen verran läheltä kotia ettei tarvitse sinne autoilla vaan menee kottikärrien kanssa.