MLL:n nettikysely: lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksissa vielä parannettavaa
Harrastukset antavat lapsille tärkeitä kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista ja osallisuudesta. Kouluissakin lapsia kuullaan, mutta oppilaiden osoittamiin epäkohtiin ei aina tartuta. Lapsiasiavaltuutetun mielestä koulu voisi olla lasten osallistumisen foorumi.
Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korostavat lapsen oikeuksien päivänä lasten osallistumisen ja kuulluksi tulemisen oikeutta. Lapsilla on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen sekä oman perustuslakimme mukaan oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
MLL selvitti nettikyselyllä, miten suomalaiset lapset ja nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa toteutuvan koulussa ja harrastuksissa. MLL:n yhteistyössä IRC- Gallerian kanssa toteuttamaan nettikyselyyn vastasi 10 420 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.
MLL:n nettikyselyyn vastanneista 83 % koki, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon harrastuksissa ja toimintaa suunnitellaan yhdessä ohjaajan kanssa. 97 % vastaajista kertoi valinneensa harrastuksensa itse. Joka viides vastaajista kuitenkin kertoi, ettei hänellä ole yhtään harrastusta. Avoimissa vastauksissa tärkeimmät syyt harrastusten puuttumiseen olivat rahan puute ja harrastusmahdollisuuksien vähäisyys omalla asuinpaikkakunnalla.
Noin puolet vastanneista (47 %) sanoi, että oppilailla on vaikutusvaltaa kouluissa tehtäviin päätöksiin. 44 % koki, että opettajat arvostavat oppilaiden mielipiteitä. Kuitenkin vain 28 % vastaajista oli sitä mieltä, että oppilaiden osoittamiin epäkohtiin tartutaan. Koulussa nuorilta kysytään useimmin mielipidettä kouluruoasta sekä koulun retkistä ja tapahtumista.
Perusopetuslakiin lisättiin kuluvan vuoden aikana oppilaskuntaa ja sen tehtäviä koskeva säännös. 93 % yläkoulua käyvistä vastaajista ilmoitti, että koulussa toimi oppilaiden valitsema oppilaskunnan hallitus. Alakoululaisista samoin ilmoitti 48 %. Hieman alle puolet peruskoululaisista näki, että oppilaskunnan hallitus pystyy vaikuttamaan erittäin tai melko hyvin koulun asioihin.
Ei isoja alueellisia eroja
Kyselyn tuloksissa ei ollut merkittävää eroa suurten kaupunkien ja pienten paikkakuntien välillä. Maakunnittain parhaat arvosanat vaikuttamismahdollisuuksistaan antoivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lapset ja nuoret. Maakuntavertailussa hännänhuippuja olivat Kymenlaakso ja Pohjanmaa.
Ikä lisää vaikutusmahdollisuuksia. Merkittävä muutos tapahtuu yläkoulun jälkeen: lukiolaiset ja ammattikoululaiset arvioivat vaikutusmahdollisuutensa selvästi paremmiksi kuin ylä- tai varsinkaan alakoululaiset.
Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä
MLL haastaa aikuisia antamaan nuorille mahdollisuuksia tehdä itse ja saada kokemuksia vaikuttamisesta ja osallisuudesta jo ihan pienestä. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvaessaan kokemuksia siitä että heitä kuullaan ja he saavat vaikuttaa. Lapsilla ja nuorilla on mielipiteitä ja he haluavat vaikuttaa omiinsa ja ympäristönsä asioihin. Kun jo lapsuudessa oppii että omilla mielipiteillä on merkitystä, osallistuu aikuisenakin helpommin yhteisiin asioihin esimerkiksi äänestämällä.
Osallisuus tarkoittaa, että lapset ja nuoret asettavat itse tavoitteita, keskustelevat, tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Kun nuoret saavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kuten asuinympäristöönsä, harrastusmahdollisuuksiinsa tai kouluunsa he kasvavat kantamaan vastuuta. Osallisuus kasvattaa kiinnostusta yhteisiin asioihin ja ehkäisee syrjäytymistä.
Suurin este lasten ja nuorten osallisuudelle löytyy aikuisten asenteista. Aikuisten on syytä pysähtyä kuuntelemaan lasten ja nuorten mielipiteitä niin kotona, koulussa, muissa kunnan palveluissa kuin vapaa-ajallakin. Lasten ja nuorten näkemysten huomioon ottamiseen velvoittavat paitsi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus myös Suomen perustuslaki ja nuorisolaki.
Lapsiasiavaltuutettu: Koulusta lasten osallistumisen foorumi
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa, että lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita ja lasten tärkeysjärjestys voi olla erilainen kuin aikuisten. Lasten osallistuminen vaatii aikuisilta aikaa ja asennemuutosta.
Maria Kaisa Aula korostaa koulua lasten osallistumisen ympäristönä. – Koulu voi toimia hyvänä esimerkkinä yhteisöstä, jossa lasten mielipiteet huomioidaan. Samalla koulu voi tarjota kanavan lasten kuulemiselle myös kotikunnan ja asuinalueen asioissa. Myös yhteiskuntaopetusta tulee muuttaa arvokeskusteluun ja vaikuttamiseen aktivoivaksi, Aula toteaa.
- Koulu on nyt kovin tieto- ja suorituspainotteinen. Osallistuvampi koulu tukisi paremmin lasten kokonaishyvinvointia. Tähän liittyy lasten oman tiedon arvostaminen, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä kasvu yhteisön jäseneksi, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
Perustiedot MLL:n kyselystä
Kysely toteutettiin nettikyselynä MLL:n Nuortennetissä 2.-8.11. ja IRC Galleriassa 6.-8.11. Kyselyyn saatiin 10 420 vastausta 7-20 -vuotiailta lapsilta ja nuorilta 365 kunnasta.
Vastaajien määrä korreloi lasten lukumäärään varsinkin suurissa kaupungeissa.
95 % vastaajista oli 12 – 17-vuotiaita. Vastaajista 81,1 % (N 8451) oli tyttöjä ja 18,9 % (N 1969) poikia.
Lisätietoja:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Nuorisotyön päällikkö Ossi Heinänen, 075 324 5605, 040 545 0994
Johtava asiantuntija Esa Iivonen, 075 324 5581, 040 757 9950
Viestintäjohtaja Liisa Partio, 075 324 5512, 040 580 8984
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
Lisätietoa Lapsen oikeuksien yleissopimuksesta www.mll.fi/toiminta/lapsen_oikeuksien_edistaminen/
www.lapsiasia.fi
Harrastukset antavat lapsille tärkeitä kokemuksia vaikutusmahdollisuuksista ja osallisuudesta. Kouluissakin lapsia kuullaan, mutta oppilaiden osoittamiin epäkohtiin ei aina tartuta. Lapsiasiavaltuutetun mielestä koulu voisi olla lasten osallistumisen foorumi.
Mannerheimin lastensuojeluliitto ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korostavat lapsen oikeuksien päivänä lasten osallistumisen ja kuulluksi tulemisen oikeutta. Lapsilla on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen sekä oman perustuslakimme mukaan oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
MLL selvitti nettikyselyllä, miten suomalaiset lapset ja nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa toteutuvan koulussa ja harrastuksissa. MLL:n yhteistyössä IRC- Gallerian kanssa toteuttamaan nettikyselyyn vastasi 10 420 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.
MLL:n nettikyselyyn vastanneista 83 % koki, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon harrastuksissa ja toimintaa suunnitellaan yhdessä ohjaajan kanssa. 97 % vastaajista kertoi valinneensa harrastuksensa itse. Joka viides vastaajista kuitenkin kertoi, ettei hänellä ole yhtään harrastusta. Avoimissa vastauksissa tärkeimmät syyt harrastusten puuttumiseen olivat rahan puute ja harrastusmahdollisuuksien vähäisyys omalla asuinpaikkakunnalla.
Noin puolet vastanneista (47 %) sanoi, että oppilailla on vaikutusvaltaa kouluissa tehtäviin päätöksiin. 44 % koki, että opettajat arvostavat oppilaiden mielipiteitä. Kuitenkin vain 28 % vastaajista oli sitä mieltä, että oppilaiden osoittamiin epäkohtiin tartutaan. Koulussa nuorilta kysytään useimmin mielipidettä kouluruoasta sekä koulun retkistä ja tapahtumista.
Perusopetuslakiin lisättiin kuluvan vuoden aikana oppilaskuntaa ja sen tehtäviä koskeva säännös. 93 % yläkoulua käyvistä vastaajista ilmoitti, että koulussa toimi oppilaiden valitsema oppilaskunnan hallitus. Alakoululaisista samoin ilmoitti 48 %. Hieman alle puolet peruskoululaisista näki, että oppilaskunnan hallitus pystyy vaikuttamaan erittäin tai melko hyvin koulun asioihin.
Ei isoja alueellisia eroja
Kyselyn tuloksissa ei ollut merkittävää eroa suurten kaupunkien ja pienten paikkakuntien välillä. Maakunnittain parhaat arvosanat vaikuttamismahdollisuuksistaan antoivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan lapset ja nuoret. Maakuntavertailussa hännänhuippuja olivat Kymenlaakso ja Pohjanmaa.
Ikä lisää vaikutusmahdollisuuksia. Merkittävä muutos tapahtuu yläkoulun jälkeen: lukiolaiset ja ammattikoululaiset arvioivat vaikutusmahdollisuutensa selvästi paremmiksi kuin ylä- tai varsinkaan alakoululaiset.
Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä
MLL haastaa aikuisia antamaan nuorille mahdollisuuksia tehdä itse ja saada kokemuksia vaikuttamisesta ja osallisuudesta jo ihan pienestä. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvaessaan kokemuksia siitä että heitä kuullaan ja he saavat vaikuttaa. Lapsilla ja nuorilla on mielipiteitä ja he haluavat vaikuttaa omiinsa ja ympäristönsä asioihin. Kun jo lapsuudessa oppii että omilla mielipiteillä on merkitystä, osallistuu aikuisenakin helpommin yhteisiin asioihin esimerkiksi äänestämällä.
Osallisuus tarkoittaa, että lapset ja nuoret asettavat itse tavoitteita, keskustelevat, tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Kun nuoret saavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kuten asuinympäristöönsä, harrastusmahdollisuuksiinsa tai kouluunsa he kasvavat kantamaan vastuuta. Osallisuus kasvattaa kiinnostusta yhteisiin asioihin ja ehkäisee syrjäytymistä.
Suurin este lasten ja nuorten osallisuudelle löytyy aikuisten asenteista. Aikuisten on syytä pysähtyä kuuntelemaan lasten ja nuorten mielipiteitä niin kotona, koulussa, muissa kunnan palveluissa kuin vapaa-ajallakin. Lasten ja nuorten näkemysten huomioon ottamiseen velvoittavat paitsi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus myös Suomen perustuslaki ja nuorisolaki.
Lapsiasiavaltuutettu: Koulusta lasten osallistumisen foorumi
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula muistuttaa, että lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita ja lasten tärkeysjärjestys voi olla erilainen kuin aikuisten. Lasten osallistuminen vaatii aikuisilta aikaa ja asennemuutosta.
Maria Kaisa Aula korostaa koulua lasten osallistumisen ympäristönä. – Koulu voi toimia hyvänä esimerkkinä yhteisöstä, jossa lasten mielipiteet huomioidaan. Samalla koulu voi tarjota kanavan lasten kuulemiselle myös kotikunnan ja asuinalueen asioissa. Myös yhteiskuntaopetusta tulee muuttaa arvokeskusteluun ja vaikuttamiseen aktivoivaksi, Aula toteaa.
- Koulu on nyt kovin tieto- ja suorituspainotteinen. Osallistuvampi koulu tukisi paremmin lasten kokonaishyvinvointia. Tähän liittyy lasten oman tiedon arvostaminen, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä kasvu yhteisön jäseneksi, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
Perustiedot MLL:n kyselystä
Kysely toteutettiin nettikyselynä MLL:n Nuortennetissä 2.-8.11. ja IRC Galleriassa 6.-8.11. Kyselyyn saatiin 10 420 vastausta 7-20 -vuotiailta lapsilta ja nuorilta 365 kunnasta.
Vastaajien määrä korreloi lasten lukumäärään varsinkin suurissa kaupungeissa.
95 % vastaajista oli 12 – 17-vuotiaita. Vastaajista 81,1 % (N 8451) oli tyttöjä ja 18,9 % (N 1969) poikia.
Lisätietoja:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Nuorisotyön päällikkö Ossi Heinänen, 075 324 5605, 040 545 0994
Johtava asiantuntija Esa Iivonen, 075 324 5581, 040 757 9950
Viestintäjohtaja Liisa Partio, 075 324 5512, 040 580 8984
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
Lisätietoa Lapsen oikeuksien yleissopimuksesta www.mll.fi/toiminta/lapsen_oikeuksien_edistaminen/
www.lapsiasia.fi
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.