Taas itken hiljaa, huutaen,
elämääni siedä en.
Luovuttaa en haluaisi,
jos toisen ulospääsyn keksisin.
Pelko, tuska on liian kova,
se minusta yliotteen saa.
Otteesta pois pääse en,
kun en näe syytä minkä vuoksi taistelen.
Kaikki tämä turhauttaa,
voimat hennot katoaa.
Täytyykö nyt luovuttaa,
kun ei voimaa ole jatkaakaan?
elämääni siedä en.
Luovuttaa en haluaisi,
jos toisen ulospääsyn keksisin.
Pelko, tuska on liian kova,
se minusta yliotteen saa.
Otteesta pois pääse en,
kun en näe syytä minkä vuoksi taistelen.
Kaikki tämä turhauttaa,
voimat hennot katoaa.
Täytyykö nyt luovuttaa,
kun ei voimaa ole jatkaakaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla on myös ollut samanlaisia tuntemuksia tässä viimeaikoina. Olisko kevätväsymystä vai mitä mut muutaman päivän olen miettinyt ulospääsyä toivottomasta tunteesta. Nyt sit parina päivänä olen pakottanut itseni ulos ihan kävelemään ja olo on huomattavasti parantunut. Kokeile sinäkin jos vaikka olisi apua. Tsemppiä sinulle!
Tunnen mustaa sisälläni,
se polttaa jäljet sieluuni.
Olo on ahdas, niin tukala,
päässä pyörii kuin humala.
Sieluni silmillä sen tahtoisin nähdä,
tuntea, kokea ja selvittää, mikä on hätänä.
Unohdusten maille sen tahtoisin laittaa,
heittää, peittää, irrottaa,
olla taas ehjä.