Uusi kunta on päätetty perustaa. Jospa nyt keskittyisimme siihen, miten kuntaan saataisiin rahaa ulkopuolelta. Tilanne ei muutu jos samat rahat pyörivät samalla alueella.
Jospa keskittyisimme myös etsimään kunkin entisen kunnan vahvuuksia ja sitä, miten niitä voitaisiin hyödyntää parhaiten. Jos me aiomme menestyä, tulee kaikkien puhaltaa yhteen hiileen.
Tässä ihan tilastollista pohjaa, joka osoittaa, että paljon parjatussa Rantsilassa on hyviäkin puolia:
Työpaikkojen lukumääärä:
Rantsila 685
Pulkkila 681
Kestilä 559
Piippola 419
Yritysten lukumäärä:
Rantsila 108
Pulkkila 80
Piippola 73
Kestilä 61
Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä:
Rantsila 727
Pulkkila 642
Kestilä 578
Piippola 494
Ja tähän keskusteluun ei kaivata katkeria ja negatiivisia kommentteja.
Jospa keskittyisimme myös etsimään kunkin entisen kunnan vahvuuksia ja sitä, miten niitä voitaisiin hyödyntää parhaiten. Jos me aiomme menestyä, tulee kaikkien puhaltaa yhteen hiileen.
Tässä ihan tilastollista pohjaa, joka osoittaa, että paljon parjatussa Rantsilassa on hyviäkin puolia:
Työpaikkojen lukumääärä:
Rantsila 685
Pulkkila 681
Kestilä 559
Piippola 419
Yritysten lukumäärä:
Rantsila 108
Pulkkila 80
Piippola 73
Kestilä 61
Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä:
Rantsila 727
Pulkkila 642
Kestilä 578
Piippola 494
Ja tähän keskusteluun ei kaivata katkeria ja negatiivisia kommentteja.
Vastaukset 10
Vanhimmat
noissa tilastoissa on?
Rantsila on hyvä paikka, koska siellä on pari työpaikkaa enemmän kuin Pulkkilassa. Suhteellisesti niitä on siellä kuitenkin vähemmän!
negatiivisia kommentteja!
Meinaatko tukkia turvat meiltä?
Oletko joku lipponen?
Uutta kuntaa ei saisi edes arvostella, vaikka me asiaan syyttömät veronmaksajat revimme selkänahastamme rahat sen pohjattomaan molokin kitaan!
Saadaanhan rahaa ulkopuoleltakin, kun valtio pistää porkkanarahaa kolmen vuoden aikana 7,5 milliä.
Eipä riitä kuitenkaan velkojen maksuun, ja jättiläismäisen kuntaorganisaation palkkakuluihin.
Kuntien yhdistymisellä tavoitellaan yleensä organisaation keventämistä. Nyt nuo työpaikat on kuitenkin sementoitu vuosiksi, eikä Siikalatvalla silloin juuri muita asukaan, kuin kuntatyöntekijöitä/toimihenkilöitä.
Ei ole elämäsi helppoa, eikä läheistesi, kun kylvät tuota katkeruuttasi.
ole, eikä ole koskaan ollutkaan helppoa, aina on saanut joka €uron eteen ponnistella.
Kuitenkin elämäni on vain mitätön sivujuonne tässä tulevassa Siikalatvassa!
Tässähän piti käsitellä tuon tulevan kunnan asioita, eikä minun vaatimatonta elämääni.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että tuon keinotekoisen kunnan synnyttäminen oli meidän nettomaksajien (=pulkkisten ja piipposten) kannalta äärimmäisen huono ja raskas ratkaisu.
Tietenkin se noille lopuille kahdelle nettosaajalle sopii!
Meidät pakotettiin liitokseen muka alueen yhtenäisyyden nimissä. Minkä yhtenäisyyden?
Rantsila on ilmoittanut monessa yhteydessä (viimeksi telkkarissa), ettei se halua olla kairanmaan kanssa missään tekemisessä. Vain Oulun suunta käy.
Haapaveden kokouksessa ylvästeltiin, että niitten suunta on takapajuinen suunta. Pulkkilan suuntahan on käytännössä sama. Tuollaisia lausuntoja antavat maan pahimman kriisikunnan edustajat!
Rantsila on näistä kunnista ainoa, joka on positiivinen, ulospäinsuuntautunut, optimistinen. Nämä muut kunnat ovat sisäänpäinkääntyneitä, kuihtuvia ja ahdistavia.
En ollenkaan ihmettele etteivät Ranttiset mielellään tähän kuntaliitokseen ryhtyneet. Ja uskonpa että ranttiset joutuvat maksamaan kovan hinnan tästä päätöksestään. Nyt sekin joutuu samaan apaattisuuteen ja kurjuuuteen mukaan.
Kaikissa näissä kylissä kulkeneena on vähän vaikea yhtyä mielipiteeseesi. Ei tuollaista eroa kyllä huomaa.
Tuskin yksi on tuollainen paratiisi ja helv....!
Ei ole herkkua varmasti ranttisillekaan tämä kuntaliitos.
Ensimmäisenä lakkautetaan kaksi Rantsilan toimivaa kyläkoulua, myös yläaste siirtyy Pulkkilaan. Tonttikampanjat lopetetaan, koska asukkaat halutaan keskittää Pulkkilaan. Myös yritykset halutaan vain Pulkkilaan, joten jo myös valmistunut yrityskylä haudataan.
Kunnanviraston palvelut poistuvat Rantsilasta.
Kyllä Rantsilasta väki lähtee tämän kuntaliitoksen jälkeen hippulat vinkuen Oulun seudulle.
Nythän Pulkkilasta on tulossa sellainen keskus, kuin sen olisi pitänyt olla jo aikaa sitten!
Pulkkila on nyt Siikalatvan keskus, myöhemmin siihen liitetään Haapavesi, Kärsämäki ja Pyhäntä, keskuspaikkana tietenkin Pulkkila. Se on silloin voimakkaampi keskus, kuin Ylivieska, varmaan Oulun jälkeen seuraava!
Pitää saada uusia palveluita, isoja kauppoja ja hotelleita. Prisma, Citymarket, Biltema ja joku autoliike, vaikka Mersu!
Enpä nauramatta lukenut juttuasi:)
Olet liene Pulkkilasta joten tässä sulle faktaa.
Hieman historiaa:
Ns. Siikalatvan kunnat muodostivat aikaisemmin Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Pyhäntä. Rantsilaa ei luettu kuuluvaksi Siikalatvan kuntiin aiemmin (toisin kuin nyt).
Aikaisemmin Siikalatvan kuntien pääpaikka oli Kestilä, tarkemmin sotien jälkeisestä ajasta aina 60-luvun loppuun. Kestilä oli ylivoimaisesti suurin kunta näistä neljästä. Kestilän väkiluku oli parhaimpina vuosina lähes 4000 kun toiseksi suurimmassa kunnassa Pulkkilassa oli n.2500 asukasta parhaimmillaan. Piippolassakin oli parhaimmillaankin vajaa 2000 asukasta ja kaikista pienin oli Pyhäntä, n. 1600 asukasta.
Valtion herrat esittivät Kestilän päättäjille virastotalon rakentamista mihin olisi tullut mm. valtion virastoja mutta Kestilän silloiset päättäjät eivät tajunneet sitä mahdollisuutta mikä heille tarjottiin ja pääpaikaksi vaihtui Pulkkila. Pulkkilassa kunnan herrat oli viisaampia ja ottivat ilomielin vastaan tarjouksen ja Siikalatvan kuntien pääpaikka vaihtui asukasluvultaan lähes puolta pienempään kuntaan ja Kestilä menetti keskuspaikan aseman.
Keskuspaikan aseman saatuaan Pulkkila on aina ollut määräilemässä ja kaikki palvelut on pitänyt saada Pulkkilaan.
Esim. Kestilään rakennettiin 1970-luvun lopulla vuodeosasto. Se ei sopinut Pulkkilalle ja sinne piti rakentaa isompi ja Kestilän vuodeosasto lakkasi toimimasta.
Se aika on ollutta ja mennyttä eikä historian-kirjoja voi muuttaa. Tuo mikä eniten huvitti kirjoituksessasi oli se että Haapavesikin muka liitetään Pulkkilaan:)Tässä näkyy taas tämä Pulkkilan määräilevä asenne.
Kyllä se on todettava että nämä 5 kuntaa olisi kaikki pitänyt liittää Haapaveteen, mukaanlukien Pyhäntä ja Kärsämäki. Silloin oltaisiin saatu suht elinvoimainen keskikokoinen kunta Suomen kartalle.
Lopuksi vielä todettakoon että Kestilän ja Vaalan liittäminen olisi ollut parempi vaihtoehto kuin liittyminen Siikalatvaan. Kestilällä ja Vaalalla on ollut iät/ajat yhteistyötä ja Vaala ei ole kuten Pulkkila, määräilevä vaan yhteistyöhaluinen.
Luulen että suurin syy Kestilän ja Vaalan yhdistymiselle oli se että Vaala luetaan kuuluvaksi Kainuuseen ja Kestilä kuuluu taas Pohjois-Pohjanmaahan.