Hei nuoret ja anteeksi että tulen jakelemaan neuvojani palstallenne. Haluaisin kuitenkin alleviivata pari pointtia teille nuoret, etenkin naiset.
Kun mietitte mitä lähdette opiskelemaan, miettikää millaisiin töihin tutkinnolla pääsee. Miettikää, liikkuuko alalla rahaa ja millaisia työntekijöitä ala tarvitsee! Tosi harvalla iso palkkapussi on elämän keskeisin arvo, minä ainakin arvostan eniten perhettä, ystäviä ja harrastuksia. Kuitenkin minusta olisi kiva myös ostaa uusia vaatteita ja kuluttaa, vaikkapa sitten eettisesti ja hyväntekeväisyyttä harjoittaen. Arvovalinnat ovat tärkeitä ja kutsumusta kannattaa kuunnella, mutta jos ei ole töitä, niin ei tässä yhteiskunnassa ole kiva elää.
Ei kannata kuunnella oppilaitosten mainoslauseita, vaan miettiä mihin oppi vie. Hauskalta kuullostava ala tai yliopistokoulutus eivät ole itseisarvoja! Kannattaa myös rehellisesti miettiä, mihin omat rahkeet riittävät. Minä olin huono matematiikassa, mutta halusin lääkikseen. Hain kolme kertaa, mutta en tietenkään päässyt, vaikka sitkeästi luin pääsykokeisiin yhteensä 1,5 vuotta. Nyt olen lähes 10 vuotta opiskeltuani valmistunut maisteriksi luonnontieteelliseltä alalta (ja koska ala oli korvike eikä kiinnostanut, valmistuminen venyi). Nyt olen ollut vuoden työttömänä, koulutustani vastaavia töitä ei ole tarjolla. Lisäksi olen tosiaan 30-vuotias ja minua syrjitään ehkä siksikin että oletetaan että pamahdan paksuksi heti kun saan työpaikan. Ja totta kai nyt alkaa jo miettiä että olisi aika perustaa perhe. Rahaa ei ole mihinkään, mieheni riippakivenä elän. Koko elämä on jäissä kun työtä ei ole.
Lähipiirissäni on viisi ikäistäni naista, joilla on käytännössä sama tilanne: yliopistosta valmistunut tai trendialaa opiskellut, ja töitä ei ole. Eli kärjistäen: jos haluatte ajaa autolla, kulkea siisteissä vaatteissa jne. miettikää mitä kannattaa lähteä opiskelemaan.
Toivotan teille naiset hyvää kevättä ja hyviä valintoja!
...ja ai niin: hankkikaa työkokemusta aina kun voitte! Työkokemus voi ratkaista kun haet elämäsi työpaikkaan!
Kun mietitte mitä lähdette opiskelemaan, miettikää millaisiin töihin tutkinnolla pääsee. Miettikää, liikkuuko alalla rahaa ja millaisia työntekijöitä ala tarvitsee! Tosi harvalla iso palkkapussi on elämän keskeisin arvo, minä ainakin arvostan eniten perhettä, ystäviä ja harrastuksia. Kuitenkin minusta olisi kiva myös ostaa uusia vaatteita ja kuluttaa, vaikkapa sitten eettisesti ja hyväntekeväisyyttä harjoittaen. Arvovalinnat ovat tärkeitä ja kutsumusta kannattaa kuunnella, mutta jos ei ole töitä, niin ei tässä yhteiskunnassa ole kiva elää.
Ei kannata kuunnella oppilaitosten mainoslauseita, vaan miettiä mihin oppi vie. Hauskalta kuullostava ala tai yliopistokoulutus eivät ole itseisarvoja! Kannattaa myös rehellisesti miettiä, mihin omat rahkeet riittävät. Minä olin huono matematiikassa, mutta halusin lääkikseen. Hain kolme kertaa, mutta en tietenkään päässyt, vaikka sitkeästi luin pääsykokeisiin yhteensä 1,5 vuotta. Nyt olen lähes 10 vuotta opiskeltuani valmistunut maisteriksi luonnontieteelliseltä alalta (ja koska ala oli korvike eikä kiinnostanut, valmistuminen venyi). Nyt olen ollut vuoden työttömänä, koulutustani vastaavia töitä ei ole tarjolla. Lisäksi olen tosiaan 30-vuotias ja minua syrjitään ehkä siksikin että oletetaan että pamahdan paksuksi heti kun saan työpaikan. Ja totta kai nyt alkaa jo miettiä että olisi aika perustaa perhe. Rahaa ei ole mihinkään, mieheni riippakivenä elän. Koko elämä on jäissä kun työtä ei ole.
Lähipiirissäni on viisi ikäistäni naista, joilla on käytännössä sama tilanne: yliopistosta valmistunut tai trendialaa opiskellut, ja töitä ei ole. Eli kärjistäen: jos haluatte ajaa autolla, kulkea siisteissä vaatteissa jne. miettikää mitä kannattaa lähteä opiskelemaan.
Toivotan teille naiset hyvää kevättä ja hyviä valintoja!
...ja ai niin: hankkikaa työkokemusta aina kun voitte! Työkokemus voi ratkaista kun haet elämäsi työpaikkaan!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoituksesi on täyttä asiaa!
Mietin tätä opiskelujuttua hieman liikaakin. :D
Itse olen juuri siinä tilanteessa, että pitäisi lähteä etsimään jatko-opiskelupaikkaa. Ongelma on vain siinä, että en oikeastaan yhtään tiedä mihin hakisin. Olen opiskellut nyt 3 vuotta Kauppaoppilaitoksessa, enkä ole yhtään varma kannattaako alaa jatkaa eteenpäin. En väitä, etteikö ala olisi kiinnostava, mutta onko jatkokoulutuksen jälkeen mahdollisuutta saada töitä? Tämä ahdisti suuresti, sillä haluaisin työskennellä valokuvaajana tai elokuvien ja viihdeohjelmien parissa.
Ajatukset tulevaisuudesta saivat minut niin ahdistuneeksi, että lopulta pääsyin poraamaan ystäväni olkapäätä vasten. Onneksi kuitenkin ystäväni lohdutti sanomalla, että ei minun tarvitse huolehtia niin kovasti tulevaisuudesta.
"Voit mennä opiskelemaan valokuvaajaksi jos haluat, mutta se ei silti tarkoita että sinun olisi työskenneltävä sellaisena lopun ikääsi. Voit kouluttautua vielä sen jälkeenkin vaikka ihan eri alalle!"
Tämä sai todella huoleni karisemaan olkapäiltäni. Voin huoletta mennä opiskelemaan sellaiselle alalle, kuin ikinä haluan. Ja kun valmistun sieltä, voin vieläkin kouluttaa itseäni ihan toiselle alalle esim. koulupsykologiksi. :)
Joten kyllä sitä sitten jotenkin palkkansa tienaa ja töitä löytyy vaikka kaupan kassalta, jos niin on. (En toki tätä toivo, mutta paremmanpuutteessa sekin sujuu.)
Tällainen piitkä vastaus. :D
Samaa toivotan myös sinulle! :)