Pidin aikoinaan kristityt homot -palstaa, joka sittn hiipui, sillä uskon näkemyksen asioista on hyvin vaikeaa päästä yksimielisyyteen.
Kirjoitin juuri lestadiolaisuus - lestadiolaisuus -palstalle vastauksen homoutta miettivälle, haluavat voivat lukea sen tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000033200512
Muistan aikaisemmista keskusteluista, kuinka jotkut rinnastivat homot ja naispapit samaan, omia oikeuksiaan ajavaan joukkoon. Minusta ne eivät silleen aja samaa asiaa. Naisteologit hakevat pappeudella korkeampaa hyväksyntää, valtaa ja arvovaltaa, kun taas homot hakevat perustarvettaan, tarvettaan läheisyyteen siten että itse myös nauttisi siitä, ei kulissiavioliittoa jostain sukulaisten vaatimuksista.
Itse hyväksyn homouden hyvin pitkälle, mutta en naispappeutta; äitinikin sanoi ennen naispappeuden tuloa, että ei pitäisi kuunnella iltahartauksia, joissa nainen saarnaa, niistä jää huono olo. Eivät sovi siis luonnonlahjojensakaan johdosta papin virkaan, minun mielestäni siis.
Homoudessa minä kristittynä en ole kuitenkaan, ainakaan omalla kohdallani jaksanut hyväksyä seurustelua ja virallistettua parisuhdetta. Toisten kohdalla täytyy tietenkin suvaita, mutta sitä ajattelee, että itse vieraantuisi kaikkein tärkeimmästä, kristillisetä yhteydestä ja omantunnonrauhasta. Asia kyllä edelleen raastaa mieltäni ainakin jossain asteessa. Seksi kuuluu yksityiselämään, ja ihmisellä on ymmärrykseni mukaan maallinen sekä hengellinen puolensa, ja ollapa siinä täydessä henkisessä terveydentilassa!
Kirjoitin juuri lestadiolaisuus - lestadiolaisuus -palstalle vastauksen homoutta miettivälle, haluavat voivat lukea sen tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000033200512
Muistan aikaisemmista keskusteluista, kuinka jotkut rinnastivat homot ja naispapit samaan, omia oikeuksiaan ajavaan joukkoon. Minusta ne eivät silleen aja samaa asiaa. Naisteologit hakevat pappeudella korkeampaa hyväksyntää, valtaa ja arvovaltaa, kun taas homot hakevat perustarvettaan, tarvettaan läheisyyteen siten että itse myös nauttisi siitä, ei kulissiavioliittoa jostain sukulaisten vaatimuksista.
Itse hyväksyn homouden hyvin pitkälle, mutta en naispappeutta; äitinikin sanoi ennen naispappeuden tuloa, että ei pitäisi kuunnella iltahartauksia, joissa nainen saarnaa, niistä jää huono olo. Eivät sovi siis luonnonlahjojensakaan johdosta papin virkaan, minun mielestäni siis.
Homoudessa minä kristittynä en ole kuitenkaan, ainakaan omalla kohdallani jaksanut hyväksyä seurustelua ja virallistettua parisuhdetta. Toisten kohdalla täytyy tietenkin suvaita, mutta sitä ajattelee, että itse vieraantuisi kaikkein tärkeimmästä, kristillisetä yhteydestä ja omantunnonrauhasta. Asia kyllä edelleen raastaa mieltäni ainakin jossain asteessa. Seksi kuuluu yksityiselämään, ja ihmisellä on ymmärrykseni mukaan maallinen sekä hengellinen puolensa, ja ollapa siinä täydessä henkisessä terveydentilassa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistan kyllä tuon palstan, olin siellä itsekin kunnes palstan vetäjä poisti minut sieltä. Se oli hotmailin yksityinen yhteisö, johon piti anoa jäsenyyttä. Sillä tavalla jotenkin "tunnettiin" toisia, koska ulkopuoliset eivät voineet sinne kirjoittaa ja jäsenetkin vain omalla nimmarilla, vaikka en ainakaan itse tavannut ketään. Kuitenkin keskustelusta päätellen jotkut tapasivat jopa toisiaan eri puolilla Suomea liikkuessaan.
Ikävä kuulla, että se yhteisö on kuollut, vaikka ei se koskaan kovin aktiivinen ollutkaan. Keskustelu oli hieman fiksoitunut lestadiolaisuuteen. "Viimeisinä aikoina" ennen poistamistani sieltä vetäjä kyllä yritti pitää yllä keskustelua antamalla vinkkejä, mitä kannattaisi lukea, mutta niihin ei kukaan koskaan reagoinut mitenkään.
Itse koin vetäjän hieman dominoivaksi, enkä ihan hiemankaan:-). En tiedä, millaisena hän piti minua, paitsi että hän luuli minun olevan naisen, joiden "tervetulleisuudesta" käytiin kerran vilkasta keskustelua, minusta kun nainenkin voi olla "kristitty homo".
On varmaan totta, että "uskon näkemyksen asioista on hyvin vaikea päästä yksimielisyyteen". En kyllä tiennyt, että yhteisöllä olisi ollut niin suurellinen päämäärä. Itse olen pyrkinyt tutustumaan toisiin uskonnäkemyksiin ja ymmärtämäään niitä, sikäli kuin resursssit antavat myöden. Eikä ne kovin paljon anna, mutta ainakin se pitää nöyränä.
Terveisiä nimimerkille "vl joku" ja kaikille muille entisille "kristityille homoille"!
En halua syytellä ketään, aion vain sanoa oman mielipiteeni homoudesta ja uskosta...
Olen huomannut, että homous on nykyajan trendi melkein kaikessa.. itse vihaan tuota elämäntapaa, mutta en homoja itsessään..
Raamattu kieltää kaiken homouden hyvin tiukasti!
Uskon kuitenkin, että on olemassa näitä niinkutsuttuja "kristittyjä homoja", mutta en usko, että on homoja, jotka elävät todellisessa uskossa... Homous sisältää lihallisen himon pelkässä sanassaan, mikä ei ole mielestäni sopiva kuvaamaan minkäänlaista uskovaista...
Siunausta kaikille homoille siltikin, halusitte tai ette..
raamattu kieltää monia asioita, niistä tunnetuimmat ovat varmasti kymmenen käskyä. Silti kirkon penkeissä ja rauhanyhdistyksen seuroissa istuu Jumalan nimen turhaan lausuvia, varkaita, murhamiehiä, pettäjiä ja kylmiä sydämettömiä ihmisiä.
Itse olen se miksi Jumala on minut luonut, jokin bi-seksuaalisuuden ja lesbouden välimuoto, naimisissa miehen kanssa, mutta ikuisesti rakastaen naista, jota en voi saada. Eikä se rakkaus ole himoa, vaikka sitäkin hitunen on mukana. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että paljon enemmän himo on läsnä heteroseksuaalisissa suhteissa.
Itselleni uskon ja lesbouden yhteensovittaminen ei tuota mitään ongelmia, kuinka tuottaisi, sillä ne molemmat ovat osa minua. Tällaiseksi Jumala on minut luonut, kuinka voisin olla muuta.
Olen ns. kristitty homo, mutta välillä kuitenkin mielipiteeni on, ettei voi olla kombinaatiota kristitty ja homo; homous on nykyään trendi kaikessa, niin kuin sanoit, ja varsinaisissa homopiireissä, niinkuin vastaamasi kirjoittaja osoitti, on samat juorut, takanapuhumiset ja kotkotukset kuin kellä tahansa juoruämmillä.
Luther on sanonut, ettei ihminen voi tietää toisesta, onko hän kristitty, eikä kristitty tiedä aina itsestäkään, sinäkään jehovantodistajana et voi sitä tietää.
"Siunausta kaikille homoille siltikin, haisitte tai ette.."
Juu, vastataanhan sitä uskottomallekin papille vuorotervehdyksessä, sitä toivoen, että niin myös siunun henkesi kanssa.
En usko, että on heteroja, jotka elää todellisessa uskossa... Heterous sisältää lihallisen himon pelkässä sanassaan.