Mitä hyötyä purjeveneessä on mesaanipurjeesta?
Siis, että mikä ero on käyttäytymisessä ketsi- ja sluuppitakiloilla?
Osaisiko joku selventää.
Siis, että mikä ero on käyttäytymisessä ketsi- ja sluuppitakiloilla?
Osaisiko joku selventää.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ketsissä purjepinta-ala on jaettu pienempiin ja siksi helpommin käsiteltäviin purjeisiin. Sluuppitakila on kuitenkin tehokkaampi.
Ketsissä purjeiden painopiste on alempana, joten kallistava voima jää vähäisemmäksi.
Matalampi maston korkeus on asia, josta on tilanteen mukaan joko hyötyä tai haittaa.
ketsissä ei ole purjeiden painopiste välttämättä alempana kuin sluupissa, jos verrataan samoilla purjealoilla olevia veneitä kaikki luovipurjeet ylhäällä.
Ketsissä tulee lisäksi veneen painopiste ylemmäksi, sillä päämasto joudutaan mitoittamaan koko vakavuuden mukaan ihan kuin sluupinkin masto.
Myötäisillä ei tule mitään etua, jos spinnu on olemassa ja sitä osataan käyttää.
Ketsistä on etua lähinnä silloin kun ollaan laiskoja purjehtimaan venettä, ja halutaan kaiken mahdollisen toimivan "automaattisesti", ne on oikein tehtynä helpompi säätää tasapainoon kaikkiin keleihin, jolloin autopilotit ja tuuliperäsimet saa pelaamaan.
En tiedä mitä tarkoitat sanalla "välttämättä"; jos ketsissä ja sluupissa on sama purjepinta-ala, painopiste ketsissä on ilman muuta alempana.
Veneen painopiste tulee toki aavistuksen ylemmäksi, kun mastoja on kaksi, mutta sillä lienee vähäisempi merkitys.
Ketsin valinnassa ei välttämättä ole kyse laiskuudesta vaan yksinkertaisesti fyysisen voiman tarpeesta. Isoa sluuppia ei hoideta pienellä miehistöllä. Jos esimerkiksi pariskunta haluaa tehdä valtameripurjehduksia, ketsi on ehdottomasti suositeltavampi kuin sluuppi.
osoitti varsin isoa lähes 100-jalkaista sluuppia voi hallita oikein hyvin yksinkin tosi kovissa olosuhteissa, kunhan varusteet on kunnossa ja niitä myös osataan käyttää. Jonkun 60-jalkaisen köliveneen purjeala ja vakavuus olisi vain murto-osa tuosta ja käsittely vastaavasti helpompaa edelleenkin sluuppina.
- Mesaanilla pystytään tasapainottamaan peräsinpainetta paremmin
- Avotuulilla saadaan enemmän räppäämätöntä, huolettomampaa, aukipysyvää rättiä tuulta ottamaan
- Hyvä kiinnityspaikka perälipulle, tutkalle, antenneille...
- Parina kertana ketsit olivat edullisia whitbred-kisassa. Kai siihenkin joku syy oli
Mesaani ei vähennä peräsinpainetta vaan lisää veneen tuuleennousuherkkyyttä ja lisää painetta.
Väittikö joku mesaanin vähentävän peräsinpainetta? Minusta siinä luki, että tasapainotetaan ja niin se omankin kokemukseni mukaan toimii. Esimerkiksi silloin kun keulasta nykäistään kokkapuulta iso genoa auki.
Ketsi on monella tapaa tasapainoisempi ja rauhallisempi kuin sluuppi. Se on parhaimmillaan avomerellä. Veneen hallinta on helpompaa, kun purjeet jakautuvat kahdelle mastolle. Pidän ketsin järkevänä vähimmäispituutena n. 40 jalkaa. Olen nähnyt lyhyempiäkin ja hyvin ovat seilanneet nekin.
Sisävesille ja saaristoon sopii sluuppi hyvin, koska se kaappaa korkealla takilalla tuulet rantojen ja saarien katveessakin.
Puuskaisella myötätuulella huomaa takiloiden tuoman käytöseron hyvin; sluuppi nyökkii, kun isoonmastoon kohdistuva vääntömomentti keinuttaa runkoa myös pitussuunnassa. Ketsi (mesaanimasto ruorin etupuolella) tai jooli (mesaanimasto ruorin takana) on rauhallisempi, koska mesaanipurje ottaa osan työntövoimasta rungon takaosaan. Sivutuulella ketsi- tai joolirikattu myös pyrkii vähemmän myötätuuleen, eli ohjaustarve on pienempi.
Veisaan tässä vanhaa Nauticat-virttäni, mutta tulkoon: Pitkäkölinen NC 42 ketsitakilalla on oikea ketsien ketsi ja niin tasapainoinen menijä, että melkein katamaranistitkin kadehtivat.
Allekirjoitan oikeastaan kaiken mitä sanoit, joskaan en tunne NC42:n ominaisuuksia
Tähän on vielä lisättävä se, että ketsin nousukyky on auttamatta heikompi kuin sluupin. Syynä on se perusfakta, että purjeiden pitäisi keulasta perään lueteltuina olla toinen toistaan tiukemmin skuutattuina. Seurauksena on se, että keulapurjeen ja ison tiukan skuuttauksen jälkeen mesaani pitäisi vetää melkeinpä "pakkiin". Siksipä ketsin mesaani on parasta laskea tiukassa kryssissä, jolloin purjepinta-ala jää paljon sluuppia pienemmäksi ja vauhti heikommaksi.
Mutta ketsipurjehtija ei haekaan vauhtia vaan helppoa käsittelyä.
voi ylirikata niin, että etumaston purjeet vastaavat sluupin purjeita ja mesaani on extraa? Näin saisi kryssillä sluupin edut ja muuten ketsin edut. Eihän tuo mesaani kooltaan edusta kuin noin kymmentä prossaa purjealasta.
purjealan painopiste on ylempänä kuin sluupissa olisi, sillä isomaston täytyy olla korkeampi kuin sluupissa, jotta pinta-alasta tulisi sama lyhyemmillä alaliikeillä, mikä taas on väistämätön seuraus siitä, että taiaosassa venettä ei tällöin ole purjeita lainkaan. Sama efekti lievempänä saattaa esiintyä myös mesaanin kanssa, kun ison ja mesaanin väliin on jätetty tyhjää tilaa.
Jos sluuppiin lisätään ylimääräinen mesaanimasto ihan veneen perään (taitaa olla tuolloin jooli), niin eikö sellaisella voisi purjehtia sekä sluuppina, että joolina aina tarpeen mukaan? Ilman mesaanipurjetta tuollainen perämasto tuskin paljoa kryssillä häiritsee.
ei nyt sentään noin paljoa pidä liioitella .
8-)
Sikäli kuin olen ymmärtänyt oikein lukemani (omaa kokemusta ei ole), joolilla purjehditaan vastaiseen useimmiten mesaani laskettuna, koska siitä olisi vain haittaa. Toisaalta joolitakia antaa paremmat mahdollisuudet kunnolliseen isopurje-genua-yhdistelmään kuin ketsi.
Joolin matala perämasto ilman purjetta häiritsee kryssillä vain vähän, mutta toisaalta siitä on avotuulilla vain vähän hyötyä muuten kuin tasapainotuksen kannalta.
Joolitakilat näyttävät kuitenkin kadonneen markkinoilta jokseenkin kokonaan.
että joolit ovat kadonneet, kun en itse ainakaan heti keksi tuohon yhtään syytä. Sopivasti mitoitettu mesaanihan vain parantaisi veneen kulkua sivutuulissa, ja kryssillä ja myötäisellä sen voi sitten laskea.
Eli jooli tuntuisi olevan mielekkäämpi nykyajan kaksimastotakila kuin ketsi, koska sillä etumasto voi olla normaali sluuppi. Ymmärsinkö oikein?
Kyllä ketsin ja joolin tasapainoinen kulku saavutetaan myös sillä, ettei niitä ylirikata. Sen vuoksi isomasto ei saa olla liian suuri. Ja mesaanimaston on oltava tietyn kokoinen, jotta siitä olisi hyötyä. Voihan tietysti olla, että jos vene on hyvin painava ja ui syvällä, se kestäisikin sekä sluupin isomaston että tarpeeksi korkean mesaanimaston. Tosin sellainen yhdistelmä näyttäisi varmaan jotenkin hassulta. Mene ja tiedä, kun en ole nähnyt.
Joolit ja ketsit ovat harvinaisia perhepursiluokassa siksikin, sillä muodikas sluuppi on menevämmän näköinen. Kaksimastoisia vierastetaan usein vanhanaikaisina ja myös siksi, että niiden käsittelyä ei tunneta tai pidetään (aivan turhaan) vaikeana. Uskon myös, että peräkansi halutaan säilyttää ohjaus- ja oleskelutilana, jonne ei haluta mesaanimastoa tielle.
En ihmettele joolien katoamista huvipursina, sillä ketsin mesaanipurjetta on helpompi käsitellä. Joolin mesaanimasto on usein hyvin takana ja sen puomi jopa veden päällä. Kestsissä ne ovat kaikki vielä turvallisesti kannella ja jopa ruorimiehen käsiteltävissä.
Täytyy myös pitää mielessä venetyyppien syntyhistoria, kun vertaillaan niiden suosiota. Ketsi, ja varmaan myös jooli, on alun perin kalastajavene, tehty helpoksi käsitellä, matala takila kaatumisen välttämiseksi, nopeus vähemmän tärkeä jne. Sluuppi on melko uusi venetyyppi ja yleistyi vasta huviveneilyn myötä. Vieläkin kadunmies ymmärtää huviveneen nimenomaan sluuppirikattuna.
Hakron näkemykseen kryssimisen vaikeudesta mesaanipurjeen kanssa yhdyn. Tosin joolilla se ei ole niin vaikeaa kuin ketsillä, koska mesaanipurje on vähemmän ison katveessa. Itse olen noussut 38-jalkaisella joolilla mesaanipurjeen kanssa n. 60 asteeseen. Tällä nousulla hyvänkokoinen mesaanipurje nosti vauhtia 6,1 solmusta 6,6 solmuun. Kuten Hakro arvelee, se oli skuutattuna melko tiukkaan ja kuten itse arvelin ennen sen nostoa, se enemmän vähensi peräsinpainetta kuin nosti vauhtia.
Jos tarkoitat liioittelulla NC:n ylistämistä, niin tunnustan mitä suurimman taipumukseni siihen. NC kontra halpisveneet kun ovat niin kuin rautapata ja muovikulho. Olen toivoton NC-fani ja ostan sellaisen, kun lakkaan köyhtymästä.
tarkoitin kyllä -
Veisaan tässä vanhaa Nauticat-virttäni, mutta tulkoon: Pitkäkölinen NC 42 ketsitakilalla on oikea ketsien ketsi ja niin tasapainoinen menijä, että melkein katamaranistitkin kadehtivat. -
- viittaustasi katamaraanipurjehtijoitten mahdolliseen kadehtimiseen; sitä ei taida juurikaan tapahtua, sen verran usein on tullut Nauticatteja ohiteltua kun ne kulkevat moottorin voimin, mitä ne useimmiten tekevät.
:-)
Minähän sanoin, että he MELKEIN kadehtivat :)
sekin olla liioittelua.
:-)
On Hudson Force 50.
Menee kuin juna, kelissä kuin kelissä.
Muistin juuri, että on ainakin eräs pursi, jossa näin on tehty. Katso http://koti.welho.com/kgahmber/tapahtumat/tositarina/BlueMagic.html
On paatilla toki kokoa ja näköä sekä takilankantokykyä, mutta julmat ovat mastotkin. Silti kuulemma seilaa hyvin. Huomaa pitkän rungon mahdollistama purjeiden tehokas sijoittelu.
Siinä malli a molemmista vaihtoehdoista, jos joku näitä ajankulukseen selailee..
http://www.dolphin24.org/history_Trina.html