Minulla on nyt kovin vaikea tilanne. Tyttöystäväni on koko alkuvuoden ollu todella masentunut ja joutunut useampaan kertaan yliannostuksen vuoksi ambulanssilla sairaalaan ja on nyt ollut suljetulla jo joitakin viikkoja. Eilen sitten hänellä todettiin persoonallisuushäiriö. Netissä on siitä vaikka mitä, mutta kun vielä ei ole kerrottu meille että mikä persoonallisuushäiriö on kyseessä.
Olemme tässä nytten pari päivää miettineet että kannattaako seurustelua jatkaa minun takiani. Tämä alkaa pikkuhiljaa tuntua todella raskaalta itselleni (tosin itselläni on myös muitakin ongelmia esim. läheisen lähestyvä kuolema) joten haluaisin tietää että onko kukaan taistellut häiriötä vastaan yhdessä ja selvinnyt sen yli niin että suhde on pysynyt kasassa vaikka vaikeaa on välillä ollutkin?
Olemme tässä nytten pari päivää miettineet että kannattaako seurustelua jatkaa minun takiani. Tämä alkaa pikkuhiljaa tuntua todella raskaalta itselleni (tosin itselläni on myös muitakin ongelmia esim. läheisen lähestyvä kuolema) joten haluaisin tietää että onko kukaan taistellut häiriötä vastaan yhdessä ja selvinnyt sen yli niin että suhde on pysynyt kasassa vaikka vaikeaa on välillä ollutkin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Että kumppanille olisi kuntoutuskoti/ palvelukoti paikallaan lyhytaikaisesti, jossa on hoitajat ja toisia vertaisia kuntoutumassa. Näin voisi tilannetta seurata rauhassa hetken aikaa. Saisit sinäkin levätä asiasta, kun tietää että toinen on hyvässä hoidossa.
Katso google > kuntoutuskoti, tai palvelukoti.
Löytyy paikkoja.
Mieti rauhallisesti.> Hyvää yötä:
Jos meinaat alkaa tosissasi persoonallisuushäiriöisen kanssa seurustelemaan on tärkeää että häiriötä hoidetaan koko ajan tai se ei saa ainakaan alkaa hallitsemaan teidän elämäänne. On hyvä että tyttöystäväsi häiriöstä tiedetään. Se voi hoitamatta temmata mukaan sinutkin vain tyydyttämään tyttöystäväsi tarpeita. Muista olla oma itsesi, pitää pääsi ja ajatella myös itseäsi. Helppoa sinulla ei tule missään tapauksessa olemaan.
Oon siis itsekin kärsinyt masennuksesta ja varasin ainakin nyt yhden ajan vanhalle psykologilleni jolla en periaatteessa saisi enää käydä, mutta halusin ajan nopeasti ja kaupungilla kun kestää..mutta huomenna kuulen ammattilaisen mielipiteen asiasta.
Rankkaa olisi kyllä ilman persoonallisuus häiriötäkin sillä nyt pelkän vklopun aikana masentunut lähisukulaiseni yritti itsemurhaa ja toinen syövästä kärsivä läheinen joutui sairaalaan, luultavasti viimeisen kerran. Mutta eikai sitä voi kun yrittä mennä eteenpäin ja katsella päivä kerrallaan!