Kesällähän ainakin pitokerroin tien ja renkaan välillä kasvaa mitä leveämpää rengasta laittaa. Mut miksi talvella suositaan reilusti kapeampia renkaita? Ymmärrän jos syy on, ettei vetelis niin pahasti jää/lumiurilla, mutta eikös talvella päde samat fysiikan lait pitokertoimen suhteen. Mut mulla on kuitenkin sellainen perstuntuma, etteivät oikeen leveät talvirenkaat ole niin pitävät kuin normikokoiset, joten olenko väärässä?
Syy miksi laiton viestin BMW-palstalle on, että me bemaristit olemme maailman parhaimpia ja viisaimpia kuskeja, ja meillä tuuppaa takarenkaat lyömähän tyhyjää :)
Syy miksi laiton viestin BMW-palstalle on, että me bemaristit olemme maailman parhaimpia ja viisaimpia kuskeja, ja meillä tuuppaa takarenkaat lyömähän tyhyjää :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
sanoisin että ainakin 225x45 sopii hyvin etelän "talviin". Sitäpaitsi tuo oli vakiorengastuksena jo tehtaalta tullessa. Mitä tulee pitoon, sitä on todellakin enemmän, kuin kapeammassa. Tämä on siis vain oma vaatimaton perstuntumamielipiteeni.
Renkaiden ja tien välissä vaikuttaa kitka. Kitka on riippuvainen renkaiden ja tien välisestä kitkakertoimesta ja renkaalle kohdistuvasta painosta (auton massa / 4 * 9,81). Eli teoriassa renkaan ja tien väliseen kitkavoimaan ei vaikuta renkaan ja tien välisen kosketuspinnan suuruus.
Käytännössä leveemmissä renkaissa on jonkin verran pitoetua kuivalla asvaltilla, mutta en tarkalleen tiedä miksi. Ainakin on enemmän kulutuspintaa kerrallaan, ehkä siksi kumi ei anna niin helpolla periksi kiihdytyksessä/jarrutuksessa.
Talvella leveämmät renkaat kantavat lumen ja jään päällä paremmin, eikä kuvio ja nastat pureudu yhtä hyvin tien pintaan. Leveemmissä renkaissa myös loska ja vesi ei pääse kulkeutumaan renkaan uria pitkin pois renkaan alta yhtä helpolla, minkä takia ne lähtevät helpommin vesi/loskaliirtoon. Eli myös kesällä rankkasateessa kapeat renkaat ovat turvallisemmat.
Tuohon yhtälöön kun heität nelivedon, niin "vysiikka" saa uuden ulottuvuuden.
Neliveto ei vaikuta renkaiden ja tien väliseen kitkaan millään tavalla. Kiihdytyksessä neliveto hyödyntää neljän renkaan kitkan (= kitkakerroin*auton massa*9,81), kun taka/etuveto hyödyntää vain kahden renkaan kitkan (= kitkakerroin*auton massa*9,81/2). Eli kaikkien renkaiden kitka jaetaan kahdella, koska vain puolet renkaista vetää. Jarrutuksiin ja sivuttaispitoon neliveto ei auta.
tasauspyörästö ja auton painon jakautuminen etu/takapyörien välille vaikuttaa vetoon, mutta ei pysähtymiseen, sivupitoon eikä vesi/loska-liirto ominaisuuksiin.
Johtuu yksinkertaisesti siitä, että leveämmällä kesärenkaalla on suurempi kitkakerroin kuin kapeammalla, eli kyllä se kosketuspinta-ala nimenomaan vaikuttaa. Kyseesä siis kuiva asvaltti.
Eli loppupeleissä ainoat asiat mitkä vaikuttavat ovat kitkakerroin ja nopeus potenssiin kaksi. Massalla ei ole vaikutusta. Eli
Liikemassa=Kitkakerroin
1/2*m*v^2=u*m*g
Eikö kitkakerroin ole kahden materiaalin välillä vakio, eikä siihen vaikuta materiaalien välisen kosketuspinnan suuruus?
Toki kumi voi olla poikkeus, koska kapeampi rengas ei välttämättä kestä siihen syötettävää voimaa. Tämä siis täysin mutu.
Kitkavoimaan vaikuttaa materiaalien välinen kitkakerroin ja kappaleita yhteen puristava voima (tässä tapauksessa paino).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka
Näin se ainakin tkk:ssa selitetään.
Niinhän se tekee, kun puhutaan pelkästä kitkakertoimesta. Vaan kun jo vauhdissa olevaa kappaletta aletaan pysäyttämään (Liike-energia), niin massalla ei olekkaan mitään merkitystä. Ainoastaan nopeus ja kitkakerroin vaikuttavat. Sen voit helposti todeta aiemmin kirjoitetusta kaavasta.
Ja kitkakerroinhan ei ole mikään vakio. Se muuttuu jarrutustilanteessakin, lepokitka muuttuu liikekitkaksi, renkaan lämpötila muuttuu jne jne.
Näin opetetaan TTKK:ssa, nykyisessä TTY:ssä.
Ainakin nastarenkaisssa kapeammalla renkaalla saadaan suurempi pintapaine per nasta. Katoppas joskus ralliauton talvirenkaita, ovat kapoiset kuin pierunkuori.
Kesällä puolestaan leveämpi rengas lisää renkaan ja tien välistä kitkaa, eli kitkakerroin kasvaa, kuten itsekkin totesit.
Kesä- ja talvirengashan eroavat toiminnaltaan toisistaan, eli talvirengas pyritään saamaan pureutumaan vaikkapa jään pintaan kun kesärengas taas rullaa sen päällä.
lumipeitteen päällä 10 asteen pakkasessa, jolloin nastoilla ei tee vittuakaan. Siis esim sellainen tie jota on kuitenki ajettu mut ei jäinen...
niin parasta rengasta haettaessa lumiselle tielle , hiekalle, asvaltille, jäälle, paras olisi jokaiselle pinnalle erilainen rengas. mut käytännön syistä täytyy kompromissejä tehdä. asvaltilla toimii levee ja lumisohjossa mahdollisimman kapee jotta rengas ottaa kovaan pintaan kiinni.
ja käytäntö. Yhtälön ratkaisut pätee aika suppeasti. Käytännösssä on niin paljon muuttujia, ettei niitä osaa ennakoida tai laskea erkkikään.
Vai mites kävi sille insinöörille, joka teki tarkat laskelmat, kuinka kurkut pitää valmistaa. Vaimon 30-vuoden kokemus ja vastaväitteet, eivät paljoa painaneet. Pilalle meni kurkut.
soralla paremmin.! Ei auta maammelaulukaan.???