Kihlaus ja Kosinta??

juuri niin, että kun mennään kihloihin, niin se tarkoittaa, että on sovittu naimisiinmenosta. Varsinaista kosintaahan ei kihlaus periaatteessa vaadi, vaan kun pari on yhteisesti sopinut menevänsä naimisiin tulevaisuudessa, niin ollaan lain silmissä kihloissa. Sormuksia ei tarvitse olla. Naimisiin ei ole mahdollista mennä ilman kihlautumista, vaikka pari ei itseään kihloissa olevana pitäisikään.

Kihlaus nimenomaan tarkoittaa aikaa joka on kosinnan ja naimisiinmenon välissä. Kun kosintaan suostutaan tarkoittaa se, että on luvattu mennä naimisiin ja siitä alkaa häiden suunnittelu. Se kuinka pitkä suunnitteluaika on, on minusta ihan jokaisen oma asia. toiset menee heti seuraavana kesänä ja itse olen ajatellut laittaa häät neljän vuoden päähän. (jos kosintaani tänään edes suostutaan :D )

Kysyin kans ystävältäni, kun menivät kihloihin, että koskas on häät ja sain vastaukseksi, että ei kai tässä nyt naimisiin olla menossa. En sitten ruvennut valistamaan enempää. mutta se näyttää olevan yleistyvä käytäntö, että mennään kihloihin vaan suhteen "tiivistämisen" takia. Ja ehkä siksi, että saadaan sille toiselle se sormus käteen, että muutkin sitten näkee että on "vakavasti varattu".

oikeassa. Nämä muut ovat sekoittaneet, kun kihlauksesta tullut jotain ihme teinimuotia... ostavat huvikseen vaan sormukset deittailun kunniaksi.

Kun on sovittu naimisiin menosta ollaan kihlauduttu. Sopimus (lupaus) = kihlaus. Kun toinen kosii ei olla vielä kihloissa vaan sitten kun toinen antaa myöntävän vastauksen (eli pelkkä kosinta ei ole kihlaus). Mutta asiasta voidaan sopia keskenään muutoinkin, eikä kummankaan tarvitse kosia ns. perinteisesti. Ja sormukset ei ole pakolliset. Kihlaus on vielä määritelty lakikirjassakin.

Moni nykyään ajattelee, että kihlaus on yhtä kihlojen eli kihlasormusten vaihtaminen. Jotkut sopivat yhdessä etukäteen päivän koska kihloja vaihdetaan. Ja kihlaus voi merkitä kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta yleensä se on vakavan seurustelun, sitoutumisen ja varattuna olon merkki. Tai koeaika ennen naimisiin menoa/kosintaa. Välttämättä se ei liity lainkaan naimisiin menoon, eikä siitä puhuta kihlautuessa. Vaan myöhemmin kun halutaan mennä naimisiin kositaan. Tai sitten ei mennä koskaan naimisiin.

Omasta mielestäni kihloissa on vaan silloin, kun on sovittu naimisiin menosta. Mutta joku muu voi olla siis eri mieltä. Me kihlauduttiin mieheni kanssa, kun suostuin miehen kosintaan.

Niin mäkin oon aina ajatellut ja ajattelen vieläkin. Tai kosia ei välttämättä tarvitse, kunhan jotenkin yhdessä sovitaan, että mennään naimisiin. Mun mielestä ei voi mennä naimisiin, menemättä ensiksi kihloihin. Pitäähän siitä naimisiin menosta jotenkin sopia! Mutta monelta oon kyllä saanut kommenttia, että niin tehän ette oo/olleet kihloissa? Ja, että niin nykyäänhän ei oo pakko mennä ensiksi kihloihin kun menee naimisiin. En oo jaksanut selittää mitään.

Aikaisemmin kihlaus oli nimenomaan avioliittolupaus!