Pitääkö mielestänne paikkansa havaintoni, että ranskalaisissa autoissa parhaiten säilyttää arvonsa Peugeot; Renault on toisella tilalla ja kaikkein nopeimmin putoaa Citroënin arvo?
Oma käsitykseni perustuu eri autoliikkeissä tekemieni vaihtoautojen hintojen vertailuihin.
Olen postannut tämän kysymyksen jokaisen tässä mainitun automerkin keskustelupalstalle.
Oma käsitykseni perustuu eri autoliikkeissä tekemieni vaihtoautojen hintojen vertailuihin.
Olen postannut tämän kysymyksen jokaisen tässä mainitun automerkin keskustelupalstalle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin hänne väittävät riippuu kellä mikin merkki on kestänyt,itselläni on ollut peugeot 205 kestävyydeltään ei ilahduttava usein meni virrankakaja kokonaisuudessaan rikki,nyt on citroén 1,9 itranen farmari auto,vähän käytettynä
-98 preak hinta haitari on melkoinen
Itse en ole asiaa sinänsä seurannut, koska kiinnostaa noista vain yhden merkin hinnoittelu. Korkeintaan sen olen merkillepannut, että sitä yhtä merkkiä noista myydään, varsinkin vanhempia malleja (esim BX) kuntoonsa nähden naurettavan halvalla. Taitaa hintakehityksessä suurin tekijä olla essonbaari-uskomukset. No, se on meille harrastajille ainoastaan positiivinen seikka. Enemmän kuitenkin kiinnostaa noiden ostaminen, yhtään en ole tainnut rahalla myydä, vaihtokauppoja on kyllä tullut tehtyä. Samanmerkkiseen toki.
Tosin mielestäni millään tahansa ~15v vanhassa käyttöautolla ei juurikaan edes ole helposti määriteltävää rahallista arvoa, vaan käyttöarvoa josta sitten ostaja ja myyjä yrittävät päästä yhteisymmärrykseen.
En voisi edes kuvitella myyväni XM:ni kellekään renkaanpotkijalle...
Jos sen arvo 2-3 tuhatta euroo, oikea arvo mitataan ihan muuten...
Toisaalta, kun ostanm auton ostan sen itselleni vuosiksi eteenpäin ja silloin painavat eniten se mitä auto voi minulle noina vuosina tarjota.
Mutta ei se jälleenmyyntiarvo ihan merkityksetön ole. Alfa 156 olis oikein mukava peli mutta en sellaista omilla rahoillani ostaisi. Käytetyn kenties tai sitten firma-autoksi. Voisi olla sportimpi koska ostettiin kartanovolvo vaimokkeelle perheautoksi (7h).
Toki, kun uudemmasta kalustosta puhutaan, joka on tarkoitus vielä myydä eteenpäinkin. Itselläni kuitenkin kun tuo omistus on harrastusluonteista, tulee väkisinkin pitäydyttyä vanhemmassa kalustossa kun tarkoitus on pitää autokanta sellaisena jossa pystyy vian kuin vian korjaamaan itse. ja tuohan tarkoittaa sen ikäistä kalustoa että kaupallista arvoa sille on aika mahdoton määrittää. Ja tarkoitus on pitää noita niin kauan että päätyvät varaosiksi, joten jälleenmyyntiarvo on merkityksetön mulle sinänsä. Muutamaa vaihtokauppaa lukuunottamatta idea on ollut se, että kun kaluston huonoin alkaa olla kypsä varaosiksi, hankitaan sinne parempaan päähän täydennystä.
oikeassa. on turhaa maksaa kulkuvälineestä joitten hinnat on pidetty keinotekoisen korkealla .
tuossa 80 luvun lopulla ei ollut mitään merkitystä mitä kämppä maksoi kunhan välirahan osuus oli jotenkin siedettävä, joten kuten kaikki tietävät romahdus tuli. kotteroitten kanssa on sama asia ,joku hommaa kalliin masiinan jonka arvo tulee putoamaan ellei sillä ole joko historiallista arvoa tai sitten se on muuten erikoinen joita ei ole tehtykkään kovin monta kpl:tta.
joten me jotka harrastamme noita hiukan erilaisia
kotteroita ostamme niitä halvalla siksi kun monet muut eivät ymmärrä niitten erikoisuutta joka tulee myöhemminkin pysymään erilaisena kuin muut.
tosin esim. C5 on jo kuten pösö jossa on sitikkaa vain jousitus ja pienet desingnit mutta ei enää mitään muuta. muutenhan se on jo kuten tavalliset pösöt. hyviä silti.
vaihtoarvot tulevat pysymään järkevällä tasolla kun ei mistään kotterosta kannata maksaa tolkuttomuuksia. pysytään sitikoissa niin rahatkin säästyy vaikka ylläpito hukkaakin niitä tosin kun aina kerralla laittaa kuntoon eikä vain parsi koko aikaa niin menee aina vuosia ettei tarvitse tehdä kuin samat mitä mersu/volvo/baijerilainen moottori wärkki ja nuo itämaiset vaativat.
Omien kokemuksieni mukaan ainakaan Peugeot ei säilytä arvoaan noista parhaiten, vaan tod.näköisimmin käytännössä huonoiten.