Viestini sopisi varmaan paremmin jonnekin muualle, mutta katson löytyykö täältä paria kommenttia.
Olen seurustellut kumppanini kanssa 6 vuotta. Hänellä on 19 ja 16-vuotiaat lapset. Itselläni 15 ja 12. Yhdessä emme asu.
Suhteen alussa mies halusi kovasti muuttaa yhteen, mutta minä jarruttelin, kun pelkäsi uusperhekuviota ja ajattelin, että antaa lasten ensin totutella ajatukseen hissuksiin. Vuosi sitten mies painosti yhteenmuuttoon ja minä suostuin, mutta mies sanoi, ettei pysty. Haluaa seurustella kanssani edelleen ja kun kysyin mitä se tarkoittaa, sanoihän että pari päivää viikossa on riittävä määrä tavata.
Mies on myös sulkenut minut ja lapseni täysin hänen ja hänen lastensa elämän ulkopuolelle. Hänen lapset asuvat äidillään ja tapaavt isää joka toinen vkl. Ymmärrän, että mies haluaa keskittyä lapsiinsa täysin tuolloin, mutta muutos on dramaattinen. Aiemmin teimme kaikkea yhdessä: matkustimme, kokkasimme. kävimme leffoissa ja nyt en ole nähnyt hänen lapsiaan yli kahteen kuukauteen.
Olen kysynyt, onko tämä suhde loppu, siitäkö kaikesta kysymys. Näin ei kuulemma ole. Miltä tämä ulkopuolisesta tuntuu?
Olen seurustellut kumppanini kanssa 6 vuotta. Hänellä on 19 ja 16-vuotiaat lapset. Itselläni 15 ja 12. Yhdessä emme asu.
Suhteen alussa mies halusi kovasti muuttaa yhteen, mutta minä jarruttelin, kun pelkäsi uusperhekuviota ja ajattelin, että antaa lasten ensin totutella ajatukseen hissuksiin. Vuosi sitten mies painosti yhteenmuuttoon ja minä suostuin, mutta mies sanoi, ettei pysty. Haluaa seurustella kanssani edelleen ja kun kysyin mitä se tarkoittaa, sanoihän että pari päivää viikossa on riittävä määrä tavata.
Mies on myös sulkenut minut ja lapseni täysin hänen ja hänen lastensa elämän ulkopuolelle. Hänen lapset asuvat äidillään ja tapaavt isää joka toinen vkl. Ymmärrän, että mies haluaa keskittyä lapsiinsa täysin tuolloin, mutta muutos on dramaattinen. Aiemmin teimme kaikkea yhdessä: matkustimme, kokkasimme. kävimme leffoissa ja nyt en ole nähnyt hänen lapsiaan yli kahteen kuukauteen.
Olen kysynyt, onko tämä suhde loppu, siitäkö kaikesta kysymys. Näin ei kuulemma ole. Miltä tämä ulkopuolisesta tuntuu?
Vastaukset 9
Vanhimmat
olet kiinnostunut näkemään?
Se mies ei välitä sinusta. Hän haluaa vain rusinat pullasta ja yhteinen arki ei häntä kiinnosta. Tiedät sen kyllä itsekin.
Niinpä. Ekaan kommenttiin totean: Vaikka emme asu yhdessä, olemme olleet paljon yhdessä viimeisen 6 vuoden aikana ulkomaita myöten ja lapset ovat kasvaneet siinä sivussa ja luonnollisesti olen myös kiintynyt hänen lapsiinsa. Ei siinä halussa tavata hänen lapsiaan ole muuta dramatiikkaa.
Itsekin olen tosiaan tullut siihen lopputulemaan, ettei mies juurikaan välitä viettää arkea kanssani. Olen kysynyt kovin suoraan halusta jatkaa suhdetta yms. Suhdetta haluaa jatkaa ja seurustella, muttei asua yhdessä, koska nauttii yksinasumisesta. Hän toteaa, että nyk. on paljon ihmisiä, joilla on omat asunnot. KOvasti kuitenkin välttelee yhteistä aikaa, jota joudun ikään kuin mankumaan kovasti.
Eilen kun kysyin, rakastaako hän minua lainkaan, kiemurteli ja kaarteli ja sai sanottua vain, että pitää paljon ja että rakkaus on voimakas sana... Joo taidanpa tietää tosiaan itsekin, mistä kaikesta on kyse. Miksi hän kuitenkin sen kieltää? Olisi kiva kuulla jonkun miehen kommentti tässä.
Olet siis miehelle enää vaki pano. Jos itsellesi riittää pelkkä seksisuhde niin olkaa yhdessä, jos kaipaat parisuhdetta niin erotkaa.
Tai se vanha. Kyllä tuo kaikin puolin kuullostaa omituiselta. Hänkö yksinään siis määrittelee, millainen teidän suhteenne on? Hänellä on monopoliasema saneluun. 2 päivää viikossa? Sama jonkun muun kanssa. Ei tuo ole mikään suhde, vaan tuo on tapa pitää sinua varalla, jos parempaa ei löydy. Ja ehkä on jo löytynyt.
Anteeksi, mutta näin minä asian näkisin.
Kuka maksaa asumisesi tällä hetkellä?
Ihan itse lyhennän omaa asuntolainaani. Mies asuu vuokralla omassa kämpässään. Mä olisin suostunut tässäkin moneen järjestelyyn: myymään osan asunnosta hänelle, ottamaan vastaan vuokraa, muitakin vaihtoehtoja oli esillä.
Olen miettinyt, että hän halunnee jatkaa poikamieselämää: huoletonta eloa, jossa ollaan vastuussa vain itsestä. Joka toinen viikonloppu voi sitten ottaa vastuullisen isän roolin. Sehän on vaan kätevää.
"Joka toinen viikonloppu voi sitten ottaa vastuullisen isän roolin. Sehän on vaan kätevää."
Vaan jospa on niin, että lasten äiti ei anna lapsia useammin? Sossu kun tuppaa olemaan kovin äidin puolella, olipa tämä millainen tahansa.
Sinun lapsiisihan hänellä ei ole mitään isävelvoitetta. Kait sen ymmärsit?
Ei kannata jäädä odottamaan tilanteen muuttumista. Yleensähän parisuhteet muuttuvat vain huonompaan, kun se "kuherruskausi" loppuu ja päästetään oma todellinen minä esiin.
Siis nokka päin tuulta ja uusiin maisemiin!
Älä vastaa miehen yhteydenottoihin, älä alennu ruikuttamaan huomiota. Muutu etäiseksi, käy vaikka kirjastossa silloin kun hän haluaisi olla luonasi, tee itsellesi kiireitä ja unohda lopulta koko mies.