Kun puhutaan sijoitetun tulon jälkeisestä kuherruskuukaudesta niin minkälaisia kokemuksia teillä jo sen eläneet on - kauanko kestää?
"Kuherruskuukaudesta" kysymys.
kohta ajankohtainen
4819
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Riippuu siitä onko sinulla omia lapsia,kuinka pieni ja millaissta oloista lapsi tulee.Paljonko pystyt käyttämään aika keskittymään lapseen jne?Alkuun lapsi haluaa olla kiltti,mutta kyllä se arkikin sieltä tulee.
Kyllä se vaan on niin, että nk. kuherruskuukausi lapsen kanssa riippuu hyvin monesta seikasta. Tärkeintä on pitää pää kylmänä, sillä arki tulee varmasti eteen ja jos ei tule on syytä huolestua.
Sinä päivänä kun lapsi käyttäytyy normaalilla tavalla, itkee, kiukuttelee tms. voit olla iloinen ja tyytyväinen. Lapsi on oppinut luottamaan sinuun, lapsen luottamuksen saaminen voi kestää pitkäänkin ja se riippuu paljolti lapsen taustasta ja kokemuksista.
Minulla lapset 5 ja 7 vuotiaat muuttivat uuteen kotiin erittäin ongelmaisista tilanteista.
Vanhin oirehti kokoajan nuorin vasta nyt.. ½ vuotta muuton jälkeen on alkanut oirehtimaan, ennen hän oli juuri tuollainen "Kaikkien äitien unelmalapsi"
Tätä hetkeä ollaan arkivanhempien kanssa odotettu, lapsi joutui pois päivähoidosta, koska hoitajat eivät pärjänneet hänen kanssaan.
Nyt kun lapset olivat luonani hiihtoloman, tämä nuorempi huusi minulle "Äiti sä haluat vain että mä kuolen, Äiti sä et Rakasta mua" Tilanne oli erittäin vaikea itsellenikin (lasten isä on kuollut juuri 1½v sitten)
Jouduin ottamaan aika kovastikin kiinni lapsesta ennen kuin alkoi ymmärtämään että puhun hänelle. Sanoin "Saanko rakastaa sinua edes pikkuruisen millinverran -näytin sormilla-)
Tilanne laukesi siihen siltäosin "Äiti Rakastatko sinä minua oikeasti"?
Heidän arkikodissaan, arkivanhempien kanssa on juuri käyty sama keskustelu "Kun kukaan ei rakasta, kaikki tahtoo että kuolisin, tahtoisin kuolla ja päästä isin luo"
Hitsi vieköön..
Itku tulee..
Mutta, kyllä se hetki koittaa kun kaikki tunteet purkautuvat. Silloin on syytä olla lähellä hyvä ja Rakastava ihminen, Teidän tapauksessa Te -Arkivanhemmat.
Voimia Teille ja Kiitos että jaksatte pitää huolta Meidän lapsistamme, kun omat voimavaramme eivät riittäneet.
sadan päivän sääntö eli kuherrusta kestää noin kolme kk ja sen jälkeen päästään varsinaiseen työskentelyyn sijoitetun lapsen kanssa ja tosin silloin myös biot heräävät voimain tuntoonsa mm. neuvomaan sijareita "oikeisiin" lapsensa kasvatusmetoihin.. ja sitä lystiä sitten piisaakin... siis onnea valitsemallesi tielle...