Kristalli sydämet

Siivet palaneet auringon valossa
Perhonen kävelee naisen kasvoilla
Kristalli sisällään hiljaa himmenee
Tuuli käy kylmänä
Nainen palelee

Erämaan hiekkaa ja lasinen maa
Perhoset kuihtuu ja kipu katoaa
Tyhjyys jää jäljelle ja tämä maa
Yksin ja hiljaa itkeä saa

Siipensä kuihtuneet erämaan hiekassa
Enkeli astelee lapsen kannoilla
Valonsa sisällään hiljaa kylmenee
Tuuli käy kuumana
Lapsi vaikenee

Eräman hiekkaa ja lasinen maa
Perhost kuihtuu ja kipu katoaa
Tyhjyys jää jäljelle ja tämä maa
Yksin ja hiljaa itkeä saa

Nainen ei liiku, lumeen peittyy
Lpasi ei hengitä, voimat ehtyy
Kristallit elämän hiipuvat heillä
Siivet murenee enkeleillä


Siinäpäs oli taas tunnepurkaus. Kirjottelin vähän koulussa :)
4235
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Oli aivan välttämätöntä lukea tuo sinun runosi, kun itse kirjoitin melkein saman nimisen runon tänne muutama viikko sitten.

Mut omasta mielestäni tuo on todella hyvä, tai enemmänkin surullinen. Sinulla on varmaan murhetta harteillasi.

Äänestä
  • Aloittaja

    No... olen aika yksinäinen tyyppi... 11vuosi koulukiusattuna menossa... ... että kyllä kai tässä vähän on murheita, mut selvitä aion. Kristalli sydämet... hmp... Kristalli siivet olis ollu kiva, mut ku ei tossa puhuta niistä nii se idea vähän luhistu... ... No, mut tsemppiä sinneki kirjottamiseen. Toivottavasti tekstiä syntyy. :)

    Äänestä

on surullisen kaunis.

Äänestä
  • Aloittaja

    Palautetta runoista tulee valitettavan vähän, mutta yritän kuitenki kirjottaa jotain... nää on kuitenki tapa purkaa mun masennuksen tunnetta...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_8723822 kirjoitti:

Siivet palaneet auringon valossa
Perhonen kävelee naisen kasvoilla
Kristalli sisällään hiljaa himmenee
Tuuli käy kylmänä
Nainen palelee

Erämaan hiekkaa ja lasinen maa
Perhoset kuihtuu ja kipu katoaa
Tyhjyys jää jäljelle ja tämä maa
Yksin ja hiljaa itkeä saa

Siipensä kuihtuneet erämaan hiekassa
Enkeli astelee lapsen kannoilla
Valonsa sisällään hiljaa kylmenee
Tuuli käy kuumana
Lapsi vaikenee

Eräman hiekkaa ja lasinen maa
Perhost kuihtuu ja kipu katoaa
Tyhjyys jää jäljelle ja tämä maa
Yksin ja hiljaa itkeä saa

Nainen ei liiku, lumeen peittyy
Lpasi ei hengitä, voimat ehtyy
Kristallit elämän hiipuvat heillä
Siivet murenee enkeleillä


Siinäpäs oli taas tunnepurkaus. Kirjottelin vähän koulussa :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu