oli uusi pyykkinaru ulkona 2-3 vuotta kesät talvet, ja ihmettelin miten lyhyessä ajassa naru haurastui.
Kymenlaaksossa oli samoin naru (ei kylläkään samanlainen kuin Ilomantsissa) ulkona noin viisitoista vuotta ja se tunui vielä oikein kestävältä, mutta en ruvennut enää keväällä puhdistamaan sitä.
Olen usein miettinyt, oliko Ilomantsissa ollut naru niin paljon heikkolaatuisempi, vai oliko -ei helkkari- ilmassa jotain syövyttävää.
Kuinka monta vuotta arvelette nailonsäikeistä (en ole varma onko se nailonia vai muovia) nyörimäiseksi punotun narun kestävän ulkona lahoamatta?
Kymenlaaksossa oli samoin naru (ei kylläkään samanlainen kuin Ilomantsissa) ulkona noin viisitoista vuotta ja se tunui vielä oikein kestävältä, mutta en ruvennut enää keväällä puhdistamaan sitä.
Olen usein miettinyt, oliko Ilomantsissa ollut naru niin paljon heikkolaatuisempi, vai oliko -ei helkkari- ilmassa jotain syövyttävää.
Kuinka monta vuotta arvelette nailonsäikeistä (en ole varma onko se nailonia vai muovia) nyörimäiseksi punotun narun kestävän ulkona lahoamatta?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Parissa vuodessa ne menee topaleiksi. En tiedä miksi, ehkäpä siksi että kauppa käy ja tavara vaihtuu.
ja laitan sen tänään johonkin sopivaan paikkaan testattavaksi, miten se kestää täällä.
Ilomantsissa on kaadettu paljon metsiä ja on tullut mieleen, että metsähallituksella ja muilla metsäfirmoilla olisi ainakin houkutus käyttää vesakkomyrkkyä.
Jos sitä käytettäisiin, saattaisi olla myös houkutus tehdä se sen kummemmin ilmoittelematta.
En tosin tiedä, lahottaako vesakkomyrkkykään pyykkinaruja.
Tähän loppuun kirjoitan vielä, että tiedossani ei ole pienintäkään vihjettä siitä, että 60-luvulla tapahtuneen skandaalin jälkeen olisi ainakaan helikopterista käsin levitetty vesakkomyrkkyä.
naruista?
Vie narua yliopistolle ympäristötieteiden tai kemian alan tutkijoiden tai opiskelijoiden analysoitavaksi.
Ei tartte vuosikausia omia tuloksia odotella.
narua ole ollut tallessa enää vuosiin. Sitä narua oli muista syistä pätkä täällä vakiasunnossani, eikä se ole käynytkään mökillä.
Nuuka kun olen, olen mökiltä lähtöä tehdessäni irrottanut sinne ostamani uuden pyykkinarun ja vienyt sen sisälle.
Ilomantsin kohdalla on eri maiden ylilentopaikka jossa menee satoja ellei tuhansia koneita päivittäin samaa reittiä.
Ne ketkä esim enosta ajaa ilomantsiin päin ,henkilöautolla aurnkosena säänä näkee jopa kymmenkuntakonetta lentävän ilomantsin suunnan ilmatilassa..yhden puolen tunnin aikana.
Sanovat muka että ilmakehän kuljetettäväksi jäisi koneiden saasteet kaikki!
En usko tuota..saasteista suurin osa laskeutuu ilomantsiin.
että Ilomantsissa on vähän kylmempää talvella ja muutenkin hieman erilainen sää kuin kymeenlaaksossa, sää vaihtelut ja lämpötila erot sitten haurasti tuon narun vähän nopeammin. Tai toki voihan siellä metsähallituksen myrkytkin olla asialla..
mutta on vaikea vertailla, kun ei ole tullut käytyä talvella siellä Ilomantsissa.
Muistan kyllä lapsuudestani, millaiset talvet siellä oli, pakkanen tosiaan paukkui metsässä kun hiihdin kouluun.
Mutta eikös se sään lämpeneminen nykyisin tunnu vahvasti siellä Ilomantsissakin?
Täällä Pohjois-Kymenlaaksossa lunta on vaihtelevasti 15- 30 senttiä ja on noin 5-12 asteen lyhyitä pakkaskausia. Joskus harvoin on koviakin pakkasia, eikä silloin juuri muusta puhutakaan kuin pakkasesta. Tänä talvena lunta on ollut vain vähän ja sää muutenkin ollut erittäin leuto.
En ole tehnyt kertaakaan lumitöitä, vaikka pari kertaa on lunta satanutkin. Tänään lunta on hiukan siellä täällä.
Muistin juuri nähneeni sellaisen sääkartan, jossa oli Suomen eri alueita verrattu siten, että oli laskettu kuinka monta sadepäivää vuodessa oli missäkin päin ollut.
Sen mukaan Pohjois-Karjalassa oli eniten sadepäiviä. Siinä voi olla yksi selitys sille, miksi pyykkinarut hapertuvat siellä nopeammin kuin täällä.
VAROVAINEN ettet hirtäydy siihen.
että pitäisi hirttäytyä, se kannattaa tehdä Ilomantsissa, - olettaen tietysti, että käyttää vanhaa pyykkinarua siihen tarkoitukseen?
Ilomantsinkin ilmanlaadusta löytyy netin kautta tietoa. Tässä yksi linkki:
http://www.airquality.fi/ilmanyt/nyt/ilmanyt.php?as=36&rs=Valitse kunta&ss=428&p=stationindex&sc=200&pv=02.03.2008&j=23&et=graph&tj=3600&ls=suomi
että rikkidioksidia asteikolla 0-1 tarkasteltuna on esim.
Ilomantsissa rikkidioksidia on vaihtelevassa määrin, mutta ei niin paljoa kuin Helsingissä.
Joutsenossa rikkidioksidia ei ole, mutta sehän onkin Ilomantsiin verrattavaa maaseutua.
Kymenlaaksoa ei siitä voinut tarkastella, mutta esimerkiksi Kuusankosken ilmassa olevia rikkidioksidinmääriä saatan arvailla silmämääräisesti; joissakin metsiköissä kuusten latvat olivat muuttuneet ruskeiksi ja elottomiksi.
Täällä missä nykyään asun, kuusten latvat näyttävät olevan terveet.
Mistä johtuu, että Ilomantsin ilmassa on rikkidioksidia?
eikä 0-1, kuten virheellisesti ilmoitin.
Jk. Liekö vika koneessa vai missä mutta kun esikatselussa kappalevälit näyttävät samanlevyisiltä, niin viestin lähetettyäni ne ovat muuttuneet.
Ei ole pitkä aika siitä kun Ilomantsissakin havupuun neulaset ruskettuivat tietyillä alueilla laajassa mitassa. Ihmettelin itsekin hiihtolenkeillä käydessäni ilmiötä. Rikkilaskeumilla oli ratkaiseva osuus ja päästöjä tuli tuolta rajan takaa idästä. Happosateet oli yhteen aikaan tuttu termi. Alla olevista parista linkistä saa lisätietoa:
http://www.helsinki.fi/biosci/environment/Asiakirjat/Opmon21-2002.pdf
http://www.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/ilmanlaadun_bioindikaatioselvitys.pdf
voi katsella ikään kuin uusin silmin.
liene kuin yksi saastuttaja, VAPO.
avautuneista tutkimustuloksista selvisi muitakin saastuttajia.
Mutta maailman epävakaista oloista johtuen en lopettaisi Suomessa maataloutta ja karjanhoitoa kokonaan. Jonkinlainen omavaraisuus eli pahimman vara pitäisi mielestäni olla.
Samoin omavaraisuussyistä johtuen metsistä, soista ja ilmasta, - mutta ainakin kalavesistä on pidettävä hyvää huolta.
Ja niinhän jotkut tahot jo pyrkivätkin menettelemään. Puuttuu vain yhtä - valtaa heillä ei ole tarpeeksi.
Ilomantsissa on ilmasto mannermaisempi kuin muualla Suomessa: kylmemmät talvet ja lämpimämmät kesät. Aurinkoa ja valoa piisaa kesäisin enemmän kuin etelässä. Aurinko ei tunnetusti tee hyvää muoveille. On ollut myös kesiä että Ilomantsissa on satanut enemmän kuin monella muulla paikkakunnalla. Tällaiset ääriolot panevat materiaalit koville. Eli poikkeavat ilmastolliset olosuhteet ovat yksi mahdollinen selitys, jopa uskottavampi kuin myrkyt.
männiköistä:
Huhuksessa on laajoja mäntypistiäisten vaivaamia alueita. Pistiäisvaiva on kestosorttia ja männiköitä on jouduttu kaatamaankin sen takia.
Syynä nykyinen tehometsätalous. Riukulaisen harvaksi harvennetut männiköt, joista on kaikki lehtipuusto hakattu pois ja jonka juuristo on voinut vahingoittua metsäkoneiden möyrinnässä, eivät kestä normaaliin metsän elämään kuuluvia tuholaisia.
Osa syy lienee myös metsän lannoituksella, joka muuten kuin tuhkalla tehtynä pitäisi lailla kieltää!
Jos metsiä kasvattettaisiin jatkuvan hakkuun periaatteella, ja annettaisiin tuollaisillakin hietakankailla luontaisesti siellä täällä versovien koivujen rikastuttaa maan pieneliöstöä, eivät pistiäisten hyökkäykset pystyisi metsää tuhoamaan.
tietysti jatkuvan kasvatuksen ja poimintahakkuun periaatetta.
selvästi järkkynyt mainitsemassasi tapauksessa.
Vaikka eri eliöiden keskinäisestä symbioosista tiedetään aika paljon, odotan että metsistä paljastuu vielä yllätyksiä symbioosiin liittyen.
Pentti Linkola yhden lajin tasavälein kasvavista metsistä: PUUPELTOJA.
Laitatko sähköpostiosoitteesi, niin voin näyttää yhden syyn kuvan kera miksi pyykkinarusi ei kestä.