metsänomistajilta myydä puuta vaihtelevilla hinnoilla. On perkele aikoihin eletty !
Eiköhän tuo talkoohengen peräämisen oikea osoite liene kuitenkin näitten pörssiyhtiöitten suunnalla joissa valtio on omistavana osapuolena.
Ensimäiset talkoot voisivat olla vaikka vastuun työntekijöistään kantamistalkoot.
Ahneus ei tunnu loppuvan ikinä.
Ilmaseksi pitäs puut antaa että Karvinen &co vois jakaa vielä vähän enemmän osinkoja!
Eiköhän vaan kypsytellä mekin puita metsässä niinkuin Matti uuniperunoitaan parempia aikoja odotellessa.
Eiköhän tuo talkoohengen peräämisen oikea osoite liene kuitenkin näitten pörssiyhtiöitten suunnalla joissa valtio on omistavana osapuolena.
Ensimäiset talkoot voisivat olla vaikka vastuun työntekijöistään kantamistalkoot.
Ahneus ei tunnu loppuvan ikinä.
Ilmaseksi pitäs puut antaa että Karvinen &co vois jakaa vielä vähän enemmän osinkoja!
Eiköhän vaan kypsytellä mekin puita metsässä niinkuin Matti uuniperunoitaan parempia aikoja odotellessa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Älä muuta viserrä!
Vuonna -95 koivumotin kantohinnalla sai 72 litraa löpöä, tänä päivä vain parikymmentä litraa.
Siinä sitä talkoohenkeä riittää - mutta miksi teemme talkoita pörssikeinottelijoiden taskuihin?
Annetaan siis puiden lihoa. "Vajaatuottoisinakin" ne tuottavat paremmin kuin arvopaperit kassakaapissa, koska määrä lisääntyy ja arvo nousee vääjäämättä!
puun hintaa, sama se on minulla reppuselkäisellä jätkälläkin, sain minäkin vuonna 1995 tuntipalkalla noin 60 litraa polttoöljyä mökkiini mutta nyt saan vain noin 16 litraa, siis minun palkan pitäisi tämän sinun laskutavan mukaan nousta noin nelinkertaisesti, mitäs tähän sanot,,,,öljyn hintaan ei voi nykyään verrata mitään, se tulee vain lisää nousemaan.
Vuonna 1995 löpö maksoi 1,42 mk/litra, joten tuntipalkkasi on silloin ollut 85 mk.
Löpö nyt on 0,72 euro/litra, joten nyt palkkasi on 11,50 euro.
Eipä ole häävisti palkkatasosi kehittynyt! Ilmeisesti nuo ovat bruttopalkkojasi, aika isotuloinen olit jos 1995 sait 85 mk/tunti nettona.
Minulla on ollut paljon parempi säkä, palkkani on parantunut jopa vähän enemmän kuin keskivertopalkansaajan, joilla nousua vuodesta 1995 tähän päivään on n. 75%.
Palkkani (brutto) vuonna -95 oli 8000 mk/kk = 77,7 kiintomottia koivupropsia.
Nyt palkkani on 2600 euro = 173 mottia koivupropsia.
Metsän puun hinta on siis suorastaan romahtanut verrattuna palkkatuloihin!
Polttoöljyyn vertaaminen on sen vuoksi oleellista, että puu sisältää energiaa kuten öljykin. Puuta voidaan myös käyttää energiaraaka-aineena, ei sitä ole pakko jauhaa paperiksi jos paperia ei tarvita eli sen hinta on alle tuotantokustannusten siinä tapauksessa että raaka-aineesta maksettaisiin edes sen sisältämän energian hinta!
tein silloin vähän ahkerammin hommia, nuorena katsos pystyy tekemään vähän riuskemmin, mutta mettän myyjä saa aina sen mikä sattuu olemaan markkinahinta oli vanha ukko tai nuori pojanmulkku, mutta myy hyvä mies tukkipuusi polttolaitokselle hakkeena jos kerta saat siitä enemmän kuin sellupuuna,,,,tällä palstalla aina natistaan jotta puú on liian halpaa, sehän täytyy mydä sinne mistä maksetaa eniten meni se sitten tulen eli kantturan ruuaksi,,, vai mitä mieltä olet ite.
Näin se on kuin sanot. Sinne myydä missä maksetaan. Tai jättää myymättä, ainakin tällä hetkellä se on oikea ratkaisu koska hinta tulee nousemaan välttämättä.
Natinani kohdistuu lähinnä lyhytnäköiseen teollisuusjohtamiseen, mieluummin suljetaan tehtaita tai ostetaan tuplasti kalliimmalla tuontipuuta kuin ollaan valmiita maksamaan raaka-aineesta kotimaassa. Kuten joku proffa totesi päivän hesarin yleisönosastossa: kvartaalikapitalismi tuhoaa suomalaisen tuotannon!
perinteinen "kustannusrakenneajattelumalli" voimissaan. Eli: tehtaan portin ulkopuolella mikään ei saisi maksaa mitään, mutta tehtaan portin sisäpuolella ei ole millään mitään väliä.
Luulin jo hetken, että nuo vanhat kultaiset ajat olisi jo eletty, vaan ei näytä olevan.
Tähän asti on metsästä kaikki muu paitsi saha- ja vaneritukki menneet hakkeeksi ja se on myyty lämmöksi. Kohta taitaa mennä se tukkikin samaan osoitteeseen. Nimittäin noihin TALKOISIIN en enää osallistu. Onneksi kaarakistoa ei ole kovin montaa sataa hehtaaria.
Vähän samoilla linjoilla. Ei kukaan ole tarjoutunut meille talkoisiin. Kartellein on vaan hinnat painettu alle kulujen.
Nyt valtiovalta ahneuttaan päätti verottaa samat puut toistamiseen jolloin myyjän saama hinta romahti. Sitten vielä kehtaavat itseä että miksei kukaan myy.
Viime leimikosta mení tukit sahalle mutta propsit lämpölaitokseen. Paremman hinnan sain.
Yksi paha virhe tehtiin kun metsäverotuksen siirtymäaika oli niin pitkä, olisi pitänyt siirtyä kertarysäyksellä myyntiverotukseen, joka on selkein verotusmuoto.
Verovenkoilijat kalusivat viimeisinä vuosina metsänsä tyhjäksi ja markkinoille syntyi häiriöitä. Tämä virhe tulee kertautumaan vielä parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua kun metsien ikärakenne on pielessä ja vielä enemmän hoitamattomia nuoria metsiä. Näin lyhytnäköistä on touhu niin isännillä kuin metsäteollisuudellakin.
Pinta-alaverotus oli erittän epätarkka ja kieroutunut.
Verotuksessa noudatettavat periaatteet olisivat joutuneet kovasti kyseenalaisiksi, jos veromuutos olisi tehty ilman siirtymäaikaa tai lyhyellä siirtymäajalla. Markkinahinnat olisivat häiriintyneet todella pahasti. Nyt hakkuuvarantoa oli mahdollisuus purkaa sopivasti, eikä kyse ollut todellakaan verovenkoilusta.
Pinta-alaverotus oli hyvin tarkka ja kannusti tasaiseen puunmyyntiin ja edesauttoi täten tasaista markkinahintaa. Pinta-alaverotuksen ympärille muodostunut verovapaus- ja vähennysviidakko sen sijaan alkoi olla jo varsin kieroutunut.
Palkkatyössä olevilla metsänomistajilla marginaaliveroprosentti kipuaa helposti 40:een ja yli. Vähennys siis vaikuttaa suuremmalla painolla kuin myyntiverotuksessa, jossa veroprosentti on 28.
kaatavat puita ja valmistavat rakennusaineitaan oikein talkoilla, joskus kuulee puheita, että on tapahtunut niin ja näin.
Sama se kuka huijaa, kun ei voi metsänreunassa vahtia. Verot tosin tulevat minulle.
omaan tyhmyyteensä, taas kerran! Näkyy jo kannatusluvuissa kepun hölmöilyt.