Palstalla on jo pitkään käyty eipäs juupas keskusteluita vanhoillislestadiolaisuudesta ja siitä onko vanhoillislestadiolaisuus ainoa tie pelastukseen.
Ensinnäkin: miten Raamatun valossa voidaan perusteella kokonaista liikettä vastaan tai sen puolesta? Ei mitenkään!! Raamatussa on tuhansia elämänohjeita, joita eri kristilliset liikkeet ovat omasta näkökulmastaan pyrkineet parhaansa mukaan toteuttamaan.
Toiseksi Raamattu on samaan aikaan täysin jumalallinen ja täysin inhimillinen kirja, joten se sisältää Jumalan tahdon, mutta samalla sen kirjoittajien inhimillisyyden. Tämän vuoksi Raamatusta voidaan perusteella lukuisia erilaisia uskonnäkemyksiä ja elämänohjeita. Jotkut niistä istuvat paremmin esim. vanhoillislestaadiolaisuuteen, toiset huonommin.
Mutta jo pelkästään se, että UT sisältää voimakkaasti uskonvanhurskautta painottavia kirjoja, kuten useat Paavalin kirjeet ja toisaalta hyvien tekojen ansioita painottavia ns.juutalaiskristillisiä kirjeitä kuten Heprealaiskirje, osoittaa että jo UT:n kirjojen kirjoitusaikana hyväksyttiin kovin erilaisia uskonkäsityksiä.
Tämä suvaitsevaisuus otettiin huomioon myös siinä, että kirkolliskokoukset hyväksyivät useita erilaisia ekumeenisia uskontunnustuksia. Myös Luther painotti kristityn oikeutta kyselyyn. Jo Luther piti pienten ryhmittymien väitteitä omasta ainutlaatuisuudestaan hurmahenkisinä. Tätä hurmahenkisyyttä pyrittiin sittemmin rajoittamaan mm. konventikkeliplakaatein.
Paavali piti valitettavana jo UT:n aikoihin ihmisten jakautumista erilaisiin uskonnollisiin ryhmittymiin, jotka väittelevät oikeaoppisuudestaan. Paavali ihmetteli, että jos joku on Pietarin, toinen Paavalin ja kolmas jonkun muun uskonnollisen johtajan puolella, niin kuka silloin enää tunnustaa Kristusta?
Jos vanhoillislestadiolainen sanoo uskontunnustuksessa tunnustavansa pyhän yhteisen seurakunnan, tarkoittaako hän Suomen ev.lut. kirkon seurakuntaa vai heidän omaa yhteisöään,RY:tä. Kirkkomme opin mukaan pelastumme uskon ja Jeesuksen sovituskuoleman kautta. Mihin siihen tarvitaan kirkkoa kirkon sisällä.
Kaste sakramenttina toimii uskon synnyttäjänä ja ehtoollinen sen vahvistajana, ikään kuin matkaeväänä. Sakramentit mahdollistavat siis pelastuksen ja armon.
Vanhoillislestadiolaisuudessa tuo ei riitä. Itseasiassa VL:t väheksyvät edellisten merkitystä, nostamalla uskonystävien jakaman syntien anteeksiannon ikään kuin sakramentin asemaan. Ikään kuin pelastuksen välineet: usko, sana ja sakramentit eivät voisi välittyä kirkossamme.
Kommentteja odotellen...
Ensinnäkin: miten Raamatun valossa voidaan perusteella kokonaista liikettä vastaan tai sen puolesta? Ei mitenkään!! Raamatussa on tuhansia elämänohjeita, joita eri kristilliset liikkeet ovat omasta näkökulmastaan pyrkineet parhaansa mukaan toteuttamaan.
Toiseksi Raamattu on samaan aikaan täysin jumalallinen ja täysin inhimillinen kirja, joten se sisältää Jumalan tahdon, mutta samalla sen kirjoittajien inhimillisyyden. Tämän vuoksi Raamatusta voidaan perusteella lukuisia erilaisia uskonnäkemyksiä ja elämänohjeita. Jotkut niistä istuvat paremmin esim. vanhoillislestaadiolaisuuteen, toiset huonommin.
Mutta jo pelkästään se, että UT sisältää voimakkaasti uskonvanhurskautta painottavia kirjoja, kuten useat Paavalin kirjeet ja toisaalta hyvien tekojen ansioita painottavia ns.juutalaiskristillisiä kirjeitä kuten Heprealaiskirje, osoittaa että jo UT:n kirjojen kirjoitusaikana hyväksyttiin kovin erilaisia uskonkäsityksiä.
Tämä suvaitsevaisuus otettiin huomioon myös siinä, että kirkolliskokoukset hyväksyivät useita erilaisia ekumeenisia uskontunnustuksia. Myös Luther painotti kristityn oikeutta kyselyyn. Jo Luther piti pienten ryhmittymien väitteitä omasta ainutlaatuisuudestaan hurmahenkisinä. Tätä hurmahenkisyyttä pyrittiin sittemmin rajoittamaan mm. konventikkeliplakaatein.
Paavali piti valitettavana jo UT:n aikoihin ihmisten jakautumista erilaisiin uskonnollisiin ryhmittymiin, jotka väittelevät oikeaoppisuudestaan. Paavali ihmetteli, että jos joku on Pietarin, toinen Paavalin ja kolmas jonkun muun uskonnollisen johtajan puolella, niin kuka silloin enää tunnustaa Kristusta?
Jos vanhoillislestadiolainen sanoo uskontunnustuksessa tunnustavansa pyhän yhteisen seurakunnan, tarkoittaako hän Suomen ev.lut. kirkon seurakuntaa vai heidän omaa yhteisöään,RY:tä. Kirkkomme opin mukaan pelastumme uskon ja Jeesuksen sovituskuoleman kautta. Mihin siihen tarvitaan kirkkoa kirkon sisällä.
Kaste sakramenttina toimii uskon synnyttäjänä ja ehtoollinen sen vahvistajana, ikään kuin matkaeväänä. Sakramentit mahdollistavat siis pelastuksen ja armon.
Vanhoillislestadiolaisuudessa tuo ei riitä. Itseasiassa VL:t väheksyvät edellisten merkitystä, nostamalla uskonystävien jakaman syntien anteeksiannon ikään kuin sakramentin asemaan. Ikään kuin pelastuksen välineet: usko, sana ja sakramentit eivät voisi välittyä kirkossamme.
Kommentteja odotellen...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Perustele kaste käsityksesi jollakin tavalla?
ei ole muutama.
Auringonpistos?
Sanoit, että kaste on uskon synnyttäjä. Kaste on kirkkomme sakramentti, mutta raamattu opettaa, että joka uskoo ja hänet kastetaan niin hän pelastuu. Siis uskoo hänen päällensä, jonka Jumala lähtetti ja seuraa häntä. Ensin on usko ja sitten tulee kaste. Usko Jeesuksen päälle ei yksin riitä, vaan täytyy myös olla omakohtainen usko ja pyhänhengen kautta avattu ymmärrys uskomisen asiasta. Ymmärryksellä ei voi uskoa, mutta uskolla voi ymmärtää. Uskon ja ymmärryksen synnyttäminen ei ole ihmisen työ, vaan Jumalan työ. Eli ihminen ei yksin voi puhella Jumalan kanssa ja saada sitä kautta syntejään anteeksi, vaan usko tulee kuulosta.
gxffdhfgdx