Huomenta

Moikka! Mistäs sitä noin kohteliaita miehiä olet vastaasi saanut?Hyvä kuitenkin niin , piristikö kommentit? Olen ollut tässä välillä siellä Pohjolan Pariisissa, kivaa oli ja ei ollut(milloin sitä kokonaan tyytyväinen osaisi olla?)Tänään poikkean naapuri maahan syntymä päiville ja tulen huomenna pois , sitten Maanantaina lähdenkin viikon reissulle erämaahan.. Terkut tämän kautta myös Otolle, HZTA.lle , lisbetille , Sukunamille ja KAIKILLE MUILLE!!! Tavaillaan taas .Ps. menen synkkäreille vasta illalla.Ps.Ps. Minäkään en taida lainkaan yhdyssanoja....

LAITANKO vielä kolmannen kerran?? Ensin kone moitti , että olen laittanut jo kerran saman viestin , joten vaihdoin otsikkoa 1 niinpä tulikin toiseen kertaan... Haittaako tuo mittään..Harjoitus tekee mesterin , joten alanpa tässä nyt harjoittelemaan!

saman ikäset kaverit pojittelee toisiaan,vanhainkodeissa puhutaan tytöistä ja pojista.
Kyllä sen äänen sävystä erottaa onko ilkeily kysymykses,mun pääst ei kruunu putoa jos pojitellaa kaveriporukas.

kuka sanoo ja miten. Johonkin paikkaan sopii, jossain toisessa tuntuu epäasialliselta ja joskus suorastaan vähättelyltä. Sinun tapauksessa kyseessä oli varmasti ihailuksi tarkoitettu lausuma. Toivottavasti ilahduit ja annoit vähintään iloisen hymyn vastalahjaksi.;))

Olen huomannut, että sanojen käytössä pitäisi olla joskus tosi tarkkana. Välillä joutuu yllättäen huomaamaan, että joku ymmärtää sanat ihan toisin kuin itse on tarkoittanut. Omiksi kompastuskivikseni ovat jo muutamia kertoja osoittautuneet sanat "pojat" ja "täti-ihmiset", ja kuitenkin on pitemmän päälle vaikea muistaa varoa niitä. Ikäiseni ja vanhemmat "pojat" eivät pahastu, mutta nuoremmat voivat kokea sanan vähättelynä, ihan niin kuin me naiset tytöttelyn. Kerran täti-ihmiset mainittuani itseäni nuoremmasta kuulijakunnasta yksi nainen sätti minua ikärasismista ihan tosissaan. Olin pitänyt sanaa vaarattomana ja vähemmän epäystävällisenä kuin muut mieleeni tulleet vaihtoehdot.

On se niin pahuksen vaikeata yrittää muuttaa omia tottumuksiaan. Päätän taas kerran aloituksesi kannustamana yrittää. Yritän alkaa puhutella miehiksi muitakin kuin alle kouluikäisiä miespuolisia, kutsua naisia naisiksi ja tarvittaessa määritellä ihmisen ikäryhmän numeroilla. - Kuulostaa vähän tylsältä, enkä ihan luota onnistumiseen, mutta lupaan yrittää.;))

Minä käytän sitää omaa, neutraalia, ilmaustani.
Se sopii kaikille.

Kohtasin monta ämmäläyskää jotka, sauvat kainalossa, kirkuvan värikkäässä, kauhtuneessa tuulipuvussa, löntystelivät ja puhuivat kännykkään.
Kehuivat varmaan, toiselle samanlaiselle, kuinka: "Nää uudet sauvat on ihanat!", tuntee ihan kuinka läski sulaa".

...ehei haittaa, siitä vaan, en kuuntele edes äänensävyjä, tyttö kun tyttö.
Isäni tytötteli minua aina, vielä nelikymppisenäkin. Tuntui ihan mukavalta.

Itse en kyllä kutsu ketään aikuista ihmistä tytöksi tai pojaksi. Ei vaan tunnu luontevalta.

riippuupi siitä, minkä ikäinen olo minulla sattuu olemaan :)

vastaanottajasta.
Kysyin eräällä kurssilla "Sanonko arvon naiset vai tytöt?"

Iloinen vastaus kuului "Tytöttele rauhassa, niin tuntee itsensä hetken aikaa nuoreksi"