Mitä tehdä. Meillä ei ollut avioehtosopimusta ja eron tullen en saannut yhteisestä kodistamme oikeammin mitään. Yhteisiä vuosia kertyi 17 josta 14 avioliittossa. Jouduin pikaseen muuttamaan turvakotiin ja sen jälkeen minulla ei ollut minkäänlaista oikeutta noutaa entisestä kodistani mitään. Minulla oli henkilökohtaisia tavaroita, kalusteita ym
Nyt tahtoisin tietää mitä minä teen vai onko liian myöhäistä tehdä yhtään mitään? Muutin silloisesta kodistani -06 keväällä.
Nyt tahtoisin tietää mitä minä teen vai onko liian myöhäistä tehdä yhtään mitään? Muutin silloisesta kodistani -06 keväällä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos ja kun sinulla ja puolisollasi oli avioliiton aikana omaisuutta, siitä pitäisi tehdä ositus. Voitte tehdä sen joko sopimuksella tai hakemalla pesänjakajan.
Niin, puolet kuuluu sinulle. Eli kummankin velat ja omaisuudet arvioidaan rahana. Lasketaan yhteen ja plussana viivan alapuolelle jäänyt jaetaan puoliksi.
Pieleen meni, vaikka tuokin VOI antaa oikean summan tasingoksi. Esimerkki selventänee.
A:lla omaisuutta 100 ja velkaa 200, nettovarallisuus siis -100
B:llä omaisuutta 300 ja velkaa 0, nettovarallisuus 300
Sinun mukaan menisi näin:
100 - 200 300 - 0 = 200
tuo jaetaan tasan... eli kummalekin 100
EIPÄS...
Lasketaan kummankin nettovarallisuus, joka oli:
A:lla -100
B:llä 300
Ositusmatematiikassa negatiivinen nettovarallisuus on nolla.
B:n maksettava tasinkoa A:lle "vain" 150, jonka jälkeen nettovarallisuudet ovat:
A:lla 50
B:llä 150
Juu, juu, näin tietysti, jos vastataan oikiksen pääsykokeissa tai juristi juristille, mutta eiköhän täällä kuitenkin riitä ne periaatteet, miten menee.
...niin, sinun kertomasi periaate oli väärä. Sen perusteella jos laskee osituksen ja tasingon tulos voi olla pahasti pielessä ... ja ihan käytännön elämässä.
Sillä ei suurta merkitystä ole jos pääsykokeissa tuota ei tiedä (tietää sitten seuraavana vuonna), mutta jos ositusta "tusataan" keskenään niin virhe saattaa tulla kalliiksi jos lasketaan kuten sinä virheellisesti neuvoit.
Mitenkäs tämä ei oikein nyt kuulosta oikein menevältä.
Voiskos vaikka nixnax olla samaa mieltä asiasta?
Ositusmatematiikassa negatiivinen nettovarallisuus on nolla.
Niin löysin jo tämän.
jossa löytyy hyvitys hassattuun omaisuuteen:
Vastikkeista
1) Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike. Puoliso on käyttänyt vo-omaisuutta oman ao-omaisuutensa lisäämiseen (”parantamiseen”). Ennen velkojen kattamista puolison ao-omaisuudesta palautetaan laskennallisesti lisäystä vastaava määrä vo-omaisuuteen.
Vastikkeista
2) Yhteenlaskettua säästöä koskevat erät (miinus-erä tai plus-erä). Velkojen kattamisen jälkeen annettavat vastikkeet ovat laskueriä, jotka vaikuttavat puolison avio-osan suuruuteen. 2.1) Avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöä määrättäessä siitä vähennetään velka, jota puoliso on tehnyt esim. avio-oikeudesta vapaan omaisuuden hankkimiseksi tai joka on johtunut siitä, että puoliso on huolimattomasti hoitanut taloudellisia asioitaan. Velka vähennetään ensisijaisesti vo-omaisuudesta ja vasta sen jälkeen ao-omaisuudesta. Vastike LISÄTÄÄN yhteenlaskettuun säästöön ja sen määrä on laskennallisesti yhtä suuri kuin ao-omaisuuden osalle tullut velkamäärä. Yhteenlaskettuun säästöön tehty lisäys vähennetään velallispuolison avio-osasta. 2.2) Toisella puolisolla on oikeus vastikkeeseen, kun toinen osapuoli käyttää ao-omaisuutta vo-omaisuuden hankintaan tai maksaa ao-omaisuudella sellaista velkaa, joka on aiheutunut siitä, että hän on hankkinut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.
asiaan vaikuttavat seikat, etkä jättäisi ratkaisevia pois!
... eli sinun mielestäsi yo. esimerkissä B maksaisi tasinkoa 200 eikä 150 ...
Epäile ihan rauhassa vaan... oikea vastaus on kuitenkin 150 ...
miten miten A olisi omaisuutensa miinukselle keplotellut?
Ei tollainen välttämättä läpi mene.
Voi tuollaiseen tilaan (velkaa enemmän kuin varallisuutta) joutua, ja ihan ilman keplopptelua ja vilpittömin mielin. Muutama esimerkki...
Otetaan pankista lainaa, ja sitten jonotetaan 1000 muun tomppelin kanssa esim. Saunalahden osakkeannin avautumista... ja vuoden päästä todetaan että osakesalkku huvennut kymmensosaan siitä mitä siitä maksetttu, mutta velka jäi.
Ollaan menty takaamaan velipojan firman lainat, konkurssi tuli ja takaajat pääsivät maksumiehiksi... negatiivinen nettovarallisuus voi olla todellisuutta hyvin nopeasti takaajalle.
Tai, oma firma mennyt perseelleen syystä tai toisesta... tässä maassa riittää entisiä yrittäjiä kyllä joilla käteen harjoituksesta jäi vain velat.
Jottei puolison negatiivinen nettovarallisuus määräänsä enempää "lankea" varakkaamman maksettavaksi tasingon kautta... on se ngatiivinen nettovarallisuus ositusmatematiikassa edelleen nolla... vaikka olisi pakkasella miljoonan.
Sikäli olet oikeassa, että omaisuuden hukkaamisella toki voi "järjestää" nettovarallisuutensa negatiiviseksi... mutta se on petos, ja asia on selvitettävissä ja ositus saatettavissa usein oikeudenmukaiseen päätökseen.
Omaisuuden ositusta koskevat säännöt löytyvät avioliittolain neljännestä osasta. 99 pykälässä puhutaan omaisuuden säästöstä ja säästöhän ei voi olla negatiivinen. Siitä seuraa että nettovarallisuus on aina vähintään nolla. Tämä sääntö hyödyttää sitä osapuolta, jolla varallisuutta on.
Mikäli velkaantunut puoliso on häslännyt rahansa huolimattomuuttaan, niin toinen osapuoli saa siltä osin vielä erikseen vastiketta (94§). Jos toinen osapuoli on yrittänyt piilottaa rahansa, niin sitten rikoslaki peliin.
Miten on M36, onko tasinko 150 vai 200?
Ositusesimerkissä jossa:
A:lla omaisuutta 100 ja velkaa 200
B:llä omaisuutta 300 ja velkaa 0
Lasketaan ensin kummankin nettovarallisuus
A:lla -100 ==> 0
B:llä 300
Ositusmatematiikassa kun negatiivinen nettovarallisuus on nolla.
B:n maksettava tasinkoa A:lle "vain" 150 (ei 200), jonka jälkeen nettovarallisuudet ovat:
A:lla 50
B:llä 150
Eli, ei mennyt "fifty-fifty"... kuten sinnikkäästi osa ihmisistä luulee...
Ohessa ao. pykälä, säästö voi olla nolla, ei negatiivinen.
============================
AL 99 § (23.9.1948/681)
Kun puolisoiden omaisuus on eroteltu ja se vastike, mikä puolisolle 92 §:n nojalla ehkä on tuleva, on otettu lukuun, määrätään sen omaisuuden säästö, johon puolisoilla on avio-oikeus, erikseen kumpaisenkin puolison omaisuuden osalta siten, että omaisuuden arvosta vähennetään ne puolison yksityiset velat, jotka ovat syntyneet ennen 90 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua ajankohtaa sekä veloista, joista puolisot ovat vastuussa kumpikin omasta ja toistensa puolesta, niin paljon kuin hänen osalleen tulee. (16.4.1987/411)
Jos omaisuus, johon ei ole avio-oikeutta, avioliittoa päätettäessä tahi silloin, kun se avioliiton aikana avioehtosopimuksin tehtiin tahi lahjakirjalla tai testamentilla puolisolle annettiin sellaiseksi omaisuudeksi, oli kiinnityksen nojalla tai muuten erityisesti velan vakuutena, on tätä velkaa 1 momentissa mainitusta arvosta vähennettävä ainoastaan sikäli, kuin sitä ei voida saada maksetuksi tästä tai tämän tilalle tulleesta omaisuudesta. Sama olkoon lakina velasta, jonka puoliso on tehnyt sellaisen omaisuuden hankkimiseksi tai parantamiseksi, johon ei ole avio-oikeutta.
Jos velka on johtunut siitä, että puoliso on huolimattomasti hoitanut taloudellisia asioitaan tai muuten menetellyt hänen oloihinsa soveltumattomalla tavalla, on tätä velkaa vähennettävä 1 momentissa mainitusta arvosta ainoastaan sikäli, kuin sitä ei voida saada maksetuksi sellaisesta omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta.
Vaan minä en olisi maksanut tonkaan vertaa tasinkoa.
Yo. esimerkissä tasinko on maksettava ellei ole avioehtoa, tai ositusta sovitella muuten...
Mutta jos A:n negatiivinen nettovarallisuus on syntynyt ilman "keplottelua" ja vilppiä tai tarkoituksena hyötyä osituksesta, niin tasinko tulee maksuun ja ääritapauksessa pesänjakajan "avustamana".
Tässä mm. syy miksi avioehto kannattaa tehdä.