minulla on 9kk ikäinen ihana poika jonka kanssa asumme kahdestaan.
Erosimme lapsen isän kanssa muutama kuukausi sitten. Eroa ei olisi voinut välttää, yksinkertaisesti emme voineet emmekä halunneet enää olla yhdessä. monia syitä oli joita en nyt jaksa kirjotella.
Nyt ongelmani on se kun en pääse irti suhteestamme.. seurustelimme noin 3vuotta emmekä asuneet yhdessä.
Mietin koko ajan häntä vaikka en tahtoisi!
Eromme ei ollut hätiköity päätös. Enkä kadu sitä!
En vain tiedä mikä minua vaivaa..
Kaikenhan pitäisi olla hyvin!? olen päässyt hänestä eroon ja voin keskittyä nyt vain vauvaani mutta ei! joku ongelma minulla nyt on..
Olen myös aika yksinäinen että en tiedä johtuisko siitä..
Enkä usko että enään koskaan löydän uutta miestä..Kuka minut haluaisi..? Olen nuori yh-äiti..
Mutta rakastan lastani ja en häntä ikinä kadu!
Ja tykkään meidän elämästä. Kaikesta mitä päivittäin teemme yhdessä! =) En voisi olla ilman häntä!
Erosimme lapsen isän kanssa muutama kuukausi sitten. Eroa ei olisi voinut välttää, yksinkertaisesti emme voineet emmekä halunneet enää olla yhdessä. monia syitä oli joita en nyt jaksa kirjotella.
Nyt ongelmani on se kun en pääse irti suhteestamme.. seurustelimme noin 3vuotta emmekä asuneet yhdessä.
Mietin koko ajan häntä vaikka en tahtoisi!
Eromme ei ollut hätiköity päätös. Enkä kadu sitä!
En vain tiedä mikä minua vaivaa..
Kaikenhan pitäisi olla hyvin!? olen päässyt hänestä eroon ja voin keskittyä nyt vain vauvaani mutta ei! joku ongelma minulla nyt on..
Olen myös aika yksinäinen että en tiedä johtuisko siitä..
Enkä usko että enään koskaan löydän uutta miestä..Kuka minut haluaisi..? Olen nuori yh-äiti..
Mutta rakastan lastani ja en häntä ikinä kadu!
Ja tykkään meidän elämästä. Kaikesta mitä päivittäin teemme yhdessä! =) En voisi olla ilman häntä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Saan vauvan muutaman kuukauden päästä ja meillä on lapsen isän kanssa luultavasti ero tulossa. En usko että mikään voisi enää korjata tilannetta enkä jaksa teeskennellä etteikö mitään olisi vialla. Emme ole ikinä asuneet yhdessä ja usein mietin että "huomenna jätän hänet ja sitten alkaa "uusi elämäni" Kuitenkin aamulla kun herään niin mielessäni on ajatus että ehkä katson vielä tämän päivän, jos jotain tapahtuisi. En osaa päästää irti vaikka se olisi meille kaikille parempi niin... :(
kun lapsesi on hiukan enemmän iällä ja hiukan itsenäisempi tekemisten suhteen, jolloin aikaa jää sinullakin enemmän miettiä elämänkumppanuusasioita.
Muista arvostaa itseäsi, olet ansainnut parasta myös elämänkumppanuussaralla. Hyvällä huumorilla ja elämänmyönteisyydellä herättää kiinnostusta, ja jolle lapsi on este, ei olisi sinun arvoisesikaan. Joka todella rakastuu, rakastaa sinua siksi kuka sinä olet, ja hyväksyy että sinä olet myös äiti.
Nyt kannattaa rauhassa käydä läpi suru erosta, vaikka sitä toista ihmistä tietenkin kaipaa lähelleen, tiedät kuinka onnellinen tai onneton olisit juuri tuon miehen kanssa, josta olet eronnut. Tukeudu ystäviin ja sukulaisiin nyt kun lapsi on pieni, kyllä sinä ehdit järjestää muun elämän, kunhan tunnet itsesi tarpeeksi vahvaksi ja ymmärrät, ettei ihmisen viehätys todellisessa rakkaudessa perustu siihen onko hän äiti vai ei. Todelliselle rakkaudelle ei ole esteitä koskaan.
Elämä on hyvää, sinulla on ihana lapsi ja se on kauneinta maailmassa. Rakkaus tulee sinun luoksesi kyllä, kun et keskity sen etsimiseen liikaa, vaan opettelet ensin olemaan onnellinen myös yksin.