Onko se normaalia jos ei jaksa kodin ulkopuoliset asiat kiinnostaa. Tietysti päivittäin lapsen kanssa käymme ulkona ja ihmisten ilmoilla. Pääsäääntöisesti hoidan lapsen yksin, lisäksi kaksi lasta jotka "hoitoiän" ylittäneitä. Ei kiinnosta eikä jaksa pitää yhteyttä kavereihin, eikä uusiakaan solmia. Pari kaveria kuitenkin on joiden kanssa lapsi-juttuja ja yhteyksiä viikottain pidetään, siinäpä ne. Kysymys kuuluu siis, että onko tämä ihan normaalia kotiäidin "väsymystä" vai pitäisikö tehdä jotain? Jaksatteko te pienten lasten äidit hoitaa suhteita arjen päälle?
Onko äidin väsymys normaalia?
åitylix3
4513
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni oli sama kun tyttäreni syntyi ettei jaksanu oikein kavereiden kanssa viettää aikaa kun ainut mistä pystyin puhumaan oli uusi ihana vauva, mutta nyt kun typy on 1v7kk on kaverit taas tulleet suureksi osaksi elämääni ja on rentouttavaa välillä nähdä muitakin kuin vain lapsiperheitä, eihän tuo välttämätöntä ole mutta itse ainakin koen sen tarpeelliseksi koska en muuten juuri jaksaisi arjen pyöritystä viikosta toiseen, ja kun uusi tulokas on tulossa 2kk kuluttua niin yritän olla eristymättä taas ystävistäni joilla ei ole lapsia.
Ihan normaalilta tuo kyllä kuulostaa ja tiedän että kavereiden tapaaminen ilman lapsia on vaikeaa kun on sumplittava hoitovuorot varsinkin jos ei molemmat vanhemmat ole kotona samaan aikaan jolloin toinen voisi jäädä kotiin lasten kanssa..
Hyvää kevään jatkoa sinulle ja perheellesi.
Mulla ihan sama juttu. Ei jaksa joka päivä kiinnostaa kotiseinien ulkopuoliset jutut. Tosin vauvakin suht vaativa, se vaatii lisäveronsa. Kyllä tämä tästä ohi menee! Nautitaan aurinkoisesta keväästä..!
ja häpeäkseni tunnustan hoitavani täysaikaisesti yhtä ainutta lasta :(. Lapsi 1v9kk on taas vaativassa vaiheessa eli päivät räyhätään ja yöt kukutaan. Tänäänkin tosi rikkonaisen yön päätteeksi on itku tosi herkässä. Tytön ei tänään tarvinnut kovin paljon protesti-/huomionhakukiljuntaa harrastaa (tytöllä on todella kova ääni kaikkien mielestä), kun äiti jo purskahti itkemään eikä meinannut saada itkua loppumaan. Eli väsymystä on ja myös väsymystä lapsen ainaiseen vaatimiseen. Mies tekee paljon töitä, joten ei tällä hetkellä osallistu käytännöllisesti katsoen juuri ollenkaan lapsen hoitoon. Saattaa joskus laittaa lapselle dvd:n pyörimään...
Ehkä täytyy lähteä hakemaan apua alakuloon, sekä oman että lapsen edun vuoksi.
Kyllä se meillä iseillä on ihan sama. Kaiken lisäksi olen yrittäjä. Äiti käy kolmivuorotöissä ja opiskelee samalla (kaksi vuotta enää jäljellä). Minä vedän ensin kymmentuntisen päivän lapsen (poika1V3KK) kanssa ja sitten "keskityn" omiin töihini. Ja sitten vielä remontoin taloa. Välillä on pattereissa aika vähän virtaa molemmilla. Olemme olleet kahden vaimoni kanssa erossa lapsesta kerran, 2tuntia elokuvissa. Mutta kyllä lapsi kuitenkin antaa enemmän kuin ottaa. Ja aika lyhyt on tuo lapsuus loppupeleissä.