Tunsitko ihastuksen olevan molemminpuoleista heti?
Miksi ihastuit
juuri häneen?
193353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
sopivasti erilainen kuin minä. Alussa kiinnostuksen herätti hänen vakavuus ja järkevyys, kun itse olen hiukan toisenlainen..Tosi komea hän on ja toivottavasti hän itse sen tiedostaa kun peiliin katsoo!
kaikinpuolin ihana ja lämmin ihminen. luulin, että tunne olisi ollut molemmin puolinen, mutta erehdyin. taitaa tosin olla kyse rakastumisesta kohdallani, koska 1,5 v tapaamisestaan vieläkin ajattelen ja ikävöin päivittäin...en usko, että pelkkä ihastuminen "kantaa" niin pitkälle.
kaikkea hyvää hänelle toivon.
n-->m
Sama aika kulunut ja erehdyin myös ;(. M->N..
Ihan henkimaailman juttu. Onhan se (mies) aika täydellinen paketti kaikinpuolin. Ainaskin olis mulle täydellinen, omasta mielestäni siis. Hänen aatoksista en uskalla sanoa mitään, eli en tiedä onko molemminpuolista (olispa!).
Ennakkoluulot vaivasi, inhosin kai koko tyyppiä aluksi. Mutta eipä ollut pelkkä kaunis kuorrutus, kuten luulin - varsinaista herkkua sisältäkin!
Kovasti miettinyt, ja kun ei hyvin tunneta, voin väärässäkin olla miten tyypin tulkitsin. En tuntenut aikoihin tuntenut mitään ihastumista, vaan jonkinlaista tuttuutta...oli helppo olla hänen seurassaan alusta alkaen, mikä ei ole minulle ominainen olotila...Hyväntahtoinen, rauhallinen, joustava diplomaatti, saanut siitä kärsiäkin. No, sitä hyväntahtoisuutta sain osakseni työni kautta, joka ei niitä kiitollisimpia ole, joten saatoinpa sitten sekoittaa oman kiitollisuuden ja ihastuksen ja hänen ystävällisyyden kaikki keskenään. Oli miten oli, ei kait sellaiseen voi olla ihastumatta, jos toinen vaan on kimpale kultaa!
kaunis hymy(tänään)eräässä hiihtotapahtumassa toimitsijana.
Ihastuin, koska hän käyttäytyi niin lumoavasti. Kohteli minua kuin olisin ollut erityinen. Mutta ei sillä lipevällä tavalla, vaan silmät suurina hymyillen, huolta pitäen. Muutenkin hyvin silmiähivelevä kokonaisuus, ei siis ihme jos siinä vähän lankeaa. Vaan kun silmänsä saa viimein taas auki, huomaa kuinka se hymy ei todellisuudessa olekkaan vain sinua varten, ja vaikka hän huomioikin minua erityisesti, hän tekee sitä eripaikoissa myös monille muille.
jos on JUST sulle erityisen hellyttävä. Pitääkö rautalangasta vääntää? ;)
koin ja ajattelin (edelleenkin) myös eräästä miehestä samalla tavalla. Enkä todellakaan tiedä missä mennään, ei ota selvää. Kuvittelenko vain tuon saman hymyn muille vai en...?
juurri sinulle;)
myös monille muille? kiitos nyt tuostakin.
virhe
se ongelma onkin..voi olla.. :)
kun olen tässä kaipaillut jo kuukausitolkulla, olen sitä mieltä, että jos voisin ottaa aikaa takaisin, en uskaltaisi enää vilkaistakaan häneen. Tietäispä poikakulta mihin rakoon on mut jättänyt :(
Sanotaan kuitenkin että on tässä muutkin hampaita kiristellyt. On se vaan tyhmää kaipailla...liikaa. Noh, spekulointi on joka tapauksessa tyhmää kun ei tiedä tarpeeksi, tai ehkä se onkin hyvä -ken tietää:(
jos se miehenalku on ujo, eikä halua paljastaa muille, mitä sua kohtaan tuntee? Jos tollanen vie energiaa, vaarassa on, että menee pesuvesi lapsen mukana. Missä se muka voisi osoittaa sulle, että olet erityinen....
..mutta jos sitä ei ota, pitää muuttaa ajatuksia.
Miten joku muu voi kiristellä sinun hampaitasi?
...ja poikamainen. Hänellä on iloiset silmät ja älyttömät jutut. Hän nauraa paljon ja on monipuolinen, älykäs ja aikaansaava.
Ikävä kyllä hän ei ole ihastunut minuun.