Ei mitään ihmeen "niin vaikeat olosuhteet on" -stugiaisia vaan esim. maitotilojen kohdalla maksettava tuki suoraan tuottajahintaan.
Nykynen maidontuottajalle maksettava tilityshinta kun pyörinee 35 sentin tienoilla niin siihen 25 senttiä tukea päälle. Tukeja laskeskelevien viranomaisten tarve vähenis kertaheitolla kun homma muuttuis yksinkertaiseks ja nykyisestä poiketen jopa suoraselkäiseks.
Esim. typeriä ympäristötukeja ei pitäis maksaa ollenkaan. Ympäristöön liittyvien rajotusten noudattaminen ku pitäis olla itestäänselvää muutenki, yrittämisen edellytys ja noudattamatta jättämisen rangaistavaa. Nykyään kun noudattamisesta saa tukiais-almuja :)
Nykynen maidontuottajalle maksettava tilityshinta kun pyörinee 35 sentin tienoilla niin siihen 25 senttiä tukea päälle. Tukeja laskeskelevien viranomaisten tarve vähenis kertaheitolla kun homma muuttuis yksinkertaiseks ja nykyisestä poiketen jopa suoraselkäiseks.
Esim. typeriä ympäristötukeja ei pitäis maksaa ollenkaan. Ympäristöön liittyvien rajotusten noudattaminen ku pitäis olla itestäänselvää muutenki, yrittämisen edellytys ja noudattamatta jättämisen rangaistavaa. Nykyään kun noudattamisesta saa tukiais-almuja :)
Vastaukset 21
Vanhimmat
tuotteiden suorat tulotuet on kiellettyjä Eu:ssa.. Tai oikeastaan WTO neuvotteluissa nuin on päätetty.. USA:n vaatimuksesta lähinnä..
porukalle siitä, minkälaisia hölmöyksiä EU asettaa rajoituksiksi. EU:sta irti ja itsenäisinä voisimme muokata tukijärjestelmästämme halutun kaltaisen - WTO:nkin nurinoista huolimatta tahi välittämättä.
Tuo niille euroopalaisille jotka asioista päättävät, Ympäristön tila ei ole ihan noin selkeä kaikille.Suomessa vain nyökytellään noille brysselin päätöksille.
- ensin vaikka oman maamme kansalaisten keskuudessa :)
Niin toisaalta, ympäristön tila on aika subjektiivinen käsite, jonka jokainen kokee vähän miten haluaa ...
Esim. vesistöjen tila on kaikkialla Euroopassa radikaalisti parantunut, esim. seitkytluvulta, jolloin vielä yleisesti kaikkialla laskettiin jätevedet puhdistamattomina luontoon.
Suomessa tämä näkyy myös, eihän yksikään tehdas suomessa seitkytluvun alussa vielä puhdistanut jätevesiään.
Samajuttu ilman saasteissa, seitkyluvulle asti ilmansaasteita hoidettiin jatkamalla savupiippua, eli kun savupiippu oli pitempi niin paskat levisi laajemmalle ja kuormitus oli näin ollen pienempää jollakin lähialueella.
Nykyään toiminta on ihan toista.
Mitä tulee metsiin, niin sielläkin kehitys on yleisesti ollut myönteistä, vaikka kuluttajilla kuva on toinen ...
Euroopan metsien kokonaispinta-ala on tuplaantunut toisen maailmansodan jälkeen, eli tehomaatalous ja kaupungistuminen on siirtänyt valtavasti ihmisiä maalta kaupunkeihin ja sieltä yhä suurempiin asutuskeskuksiin.
Pienet tilat on yleisesti lopetettu ja syrjäkylät tyhjentyneet, sekä muut alueet jotka ei sovellu nykyaikaiseen maatalouteen.
Tässä on vaan sellanen vinoutuma, että kun EU lähtee liikkeelle siitä, ettei tukia makseta kaikille vaan niille, joilla on huonommat tuotanto-olosuhteet kuin muilla viljelijöillä.
Tässä sinun mallissasi tuet menisi pääosin niille, joilla on muita paremmat tuotanto-olosuhteet, koska nehän tuottaa eniten.
Eli eniten tukea saisivat ne, jotka sitä vähiten tarvitsee.
maatiloja jotka eivät muuten hengissä pysyisi?
Omassa mallissani ei mitenkään maksettaisi epäreilulla tavalla enemmän toisille kuin toisille. Kaikille olisi sama yksikköhintainen tuki: tuen kokonaismäärä sitten tietenkin tuotantoon sidottuna tukena riippuisi siitä kuinka paljon kokonaistuotoksesi on EIKÄ siitä kuinka siliteltävä/paijattava/hengissä pidettävä olet.
On sääli nähdä edelleen Suomessa sellaisiakin maatiloja jotka eivät pysy ilman EU:n passivoittavaa tukipolitiikkaa ja joidenka ei edes soisi olevan enää pystyssä.
Kyllä, tämä juuri on tukemisen perimmäinen tarkoitus, pitää yllä maataloustoimintaa alueilla, missä se ei muuten kannattaisi.
Sinun mallissasi veronmaksajien rahoja maksettaisiin toimijoille, jotka ei sitä oikeastaan tarvitse ollenkaan, koska toimintahan on jo itsessään kannattavaa.
Kysymys kuuluukin, että onko siinä mitään järkeä ...
Miksi kannattavaa toimintaa pitäisi julkisista varoista tukea ollenkaan.
EU:n maksamat tuet ovat valtaosin sellaisia että korkeimman satotason pellot saavat suurimmat tuet.LFA tuki onpoikkeus mutta sekin maksetaan kukin maa erikseen arvioiden.Tuet jotka maksetaan heikompien viljely olosuhteiden perusteella ovat pääosin Suomen itsensä maaksamia.
Aivan, näinhän se on.
Tosin, ei EU tuetkaan ole tuotantoon sidottuja, ne on sidottu eläinmääriin ja pinta-aloihin, jotka taas on luokiteltu eri alueilla eri lailla.
maataloutemme tukemista, jotta voimme välttyä halvempien, muualta tulevien maataloustuotteiden markkinoidemme viemiseltä.
Tuota tukea tarvitsevat jatkossakin myös ne isot, ilmeisestikin kaihtamasi 100 - 300 lypsävän navetat.
Tuotantoon kytketty tuki pakottaa panostamaan karjanhoitoon ja tuotannon optimointiin kulloinkin kyseessä olevan karjan osalta, oli siten päiden lukumäärä 20 tai 200. Pienelläkin tilalla voisi kyseisessä systeemissä pärjätä, jos on tarkka rahankäytöstään ja enemmän elämäntapanaan maidontuotantoa harjoittaa mutta pyrkien kuitenkin koko ajan optimaaliseen tulokseen, mikä päivänselviökin ajatuksena on.
Juuri jokin aika sitten olin lomittamassa paikassa, jossa huomasi nykyisten, passivoittavien EU-tukien vaikutuksen. Karjanhoitoon ja maidontuotantoon ei niin panostettu, sillä nykyisessä tukijärjestelmässä se ei ole välttämättömän tarpeellista.
Uudelleen aktivoitumista kaipaa maaseutummekin. Sitä ei edesauta passivoittavan tukipolitiikan jatkaminen.
Yhden tilan tai toimijan pohjalta, ei voi tehdä päätelmiä tukijärjestelmän toimivuudesta, kyse voi olla vain oman henkilökohtaisen motivaation hiipumisesta syystä, jota ei heti pysty näkemään ...
Tottakai jokainen toimiala tarvitsee jatkuvaa kehittämistä ja analysointia, kannattavudesta, tehokkuudesta, jne ...
En minä suuria yksiköitä karsasta, enkä vastusta, vastustan sitä, että suurimmat toimijat saavat myös suurimmat tuet yhteiskunnalta.
En myöskään aja linjaa, jossa suuret toimijat jäisivät kokonaan ilman tukia, mutta kohtuus kaikessa, jopa kerjätessä ...
Suurella toimijalla täytyy olla myös omaa vastuuta tuloksesta, eikä tulos saa perustua pelkästään tukiin, joten tukien maksamista ei pidä kytkeä tuotettuun tavaran määrään ainoastaan, putää olla muitakin kriteerejä.
"Yhden tilan tai toimijan pohjalta, ei voi tehdä päätelmiä tukijärjestelmän toimivuudesta,.."
Ei kait kukaan ole väittänytkään, että kokonaiskuvan pystyisi yhden tilan perusteella päättelemään,, mutta sen kylläkin, että mikä myös on mahdollista nykyisessä järjestelmässä.
Aikanaan tehtyjen lomitushommien (~35 erilaista maatilaa) jälkeen nyt pitkästä aikaa tein keikan itselleni uudella maatilalla ja lapsuuteni maidontuotantotilalla viettäneenä sekä nyt myöhemmin kosketuspintaa alan yliopistotasoiseen tutkimustyöhön saavana voin kuitenkin hyvillä mielin antaa arvioita myös nykyisen tukijärjestelmän mahdollistaman maataloustuotannon kokonaiskuvasta.
"..kyse voi olla vain oman henkilökohtaisen motivaation hiipumisesta syystä, jota ei heti pysty näkemään ..."
Etenkin siinä tilanteessa, jos henkilökohtainen motivaatio alaa kohtaan hiipuu sanoisin maatalousyrittäjälle seuraavaa: "Luultavasti et ole oikealla alalla. Tässä työssä tarvitaan eritoten karjanhoidollista motivaatiota, sillä karja ja sen hyvinvointi kuitenkin on kaiken tuotannon ydin, karja on tuotantoyksikkösi. Heikolla motivaatiotasolla maidotilansa kanssa pärjää pitkälti vain nykyisen, maatalousyrittäjän passivoituneen tilan mahdollistavan tukijärjestelmän ansiosta."
"..vastustan sitä, että suurimmat toimijat saavat myös suurimmat tuet yhteiskunnalta."
Vastustatko siis sitä, että henkilö/henkilöt, joka/jotka ovat suurimmat investoinnit tilaansa laittaneet, suurimmat riskit sitä myöten toimintansa vuoksi itselleen sälyttäneet, osaamis- ja tietotaitopuolellakin suurimmat kompetenssit omaksuneet ja muutenkin yleiskuvana aktiivisimpia alallaan olleet saavat myös suurimmat tuet etenkin siinä tapauksessa, jos suhteellisesti tuki kuitenkin on kaikille sama saman yksikköhintaisen tuen myötä?
Minä en osaa vastustaa. Minusta se on jopa luonnollista, päivänselvää, itsestäänselvää. Edelleenkään ei olisi pakko isoihin yksiköihin siirtyä. Oman kotitaustani vuoksi tiedän tilanteen, jossa pienen karjatilan omistaneet vanhempani vielä 90-luvun EU-Suomessa pärjäsivät yhteenlasketuilla alle 100 000 markan vuosituloillaan siinäkin tilanteessa, kun heillä lapsistaan vielä neljä asui kotona. Euroaikanakin yhteenlaskien alle 20 000 euron vuositulot kun kaksi lasta asui kotona. Periaate oli, että ei suurilla tuloilla vaan pienillä menoilla. Ehdottamassani tukijärjestelmässä myös pienellä karjatilalla pärjäisi, kun vain pitäisi menonsa suhteutettuna tuloihinsa. Luonnollista. Päivänselvää.
Kaikille lähtökohtaisesti sama tuki siis olisi kyseisessä järjestelmässä ideana. Tuloksesi riippuisi sen jälkeen muun muassa seuraavista asioista: Kuinka aktiivinen olet, kuinka paljon panostat karjasi hyvinvointiin, kuinka suuria taloudellisia investointeja teet tilallesi eli samalla kuinka suuria riskejä sälytät itsellesi, mikä on tietotaitosi/kompetenssisi, muun muassa näitä.
Mielestäni on hyvinkin luonnollista, että tulos yleensäkin määräytyisi muun muassa edellisten seikkojen perusteella. Jopa suoraselkäistä ja reilun pelin luonnetta ilmentävää. Se taas ei ole suoraselkäistä eikä ihmistä itse aktiivinen patistamaan olevaa, että kuinka paijattava/siliteltävä ja kuinka "suuren ymmärtämisemme kautta mielestämme vaikeissa olosuhteissa sinä elät". Jälkimmäinen kun itseasiassa on samaa jatkumoa sen sosiaalitukijärjestelmän kanssa, joka 60-70 -luvun vaihteessa Suomeen lanseerattuna on nykypäivään tultaessa passivoittanut liian suuressa määrin kansalaisia siihen kuvitelmaan, että rahaa vain tulee tarvitsematta välttämättä itse ollenkaan panostaa omaan toimeliaisuuteen ja aktiivisuuteen.
Yhteiskunta ei edelleenkään koostu mistään muusta kuin ihmisistään ja heidän toiminnastaan eikä yhteiskunnan menestyminen sekä hyvinvointi yhteiskunnassa koostu pohjimmiltaan muusta kuin ihmisten - niiden jotka kynnelle kykenevät - itsensä aktiivisuudesta ja osaamispääomansa panemisesta likoon myös yhteisen hyvän eteen.
"Suurella toimijalla täytyy olla myös omaa vastuuta tuloksesta.."
Eikö vastuu tuloksesta tulisi nimenomaan siitä lähtökohtaisesta oletuksesta, että tukea maksetaan tuotantoosi satsaamisen mukaan? Eikä kuten nykyään pitkälti on eli kuinka äänekäs ja keplottelevakin onnistut olemaan kertoessasi viranomaisille siitä, kuinka erilaisiin subventioihin olet oikeutettu "vaikeiden olosuhteidesi" jne. myötä.
"..eikä tulos saa perustua pelkästään tukiin"
Jos tilityshinta tuottajalle on esimerkiksi 35 snt/l ja maksettava tuki 25 snt/l, voisiko yllä siteeraamani kommenttisi päteäkään?
"..joten tukien maksamista ei pidä kytkeä tuotettuun tavaran määrään ainoastaan.."
Saa edelleenkin esittää argumentteja sen puolesta, miksi ei pidä kytkeä.
"..putää olla muitakin kriteerejä."
Kyllä. Tukioikeudelle ylipäätänsäkin voisi asettaa ehdoksi sen, että noudattaa lakia/yleisiä säädöksiä esimerkiksi ympäristörajoitusten sekä eläinsuojeluseikkojen suhteen. Lakia ja säädöksiä kun pitää noudattaa myös muussakin yrittämisessä kuten kemian alan yrityksissä eikä niiden noudattamisesta yrityksille tukea makseta.
Suomen sisällä sitä vastoin voitaisiin edelleen määritellä erilaiset tukitasot maantieteellisen sijaintisi (lähinnä leveyspiirisijaintisi) mukaan ihan kuten EU:n sisälläkin tällä hetkellä maksetaan eritasoisia tukia sijainnin perusteella.
Tuen maitolitraan sidottu yksikköhinta voisi siis porrastetusti kasvaa pohjoisempaan mentäessä. Olennaista olisi se, että tietyllä ja samalla määritellyllä tukivyöhykealueella asuville tukimahdollisuus olisi lähtökohtaisesti kaikille sama: Tuen suuruus riippuisi enää vain seikoista, joista edellisessä viestissäni jo mainitsin eli omasta aktiivisuudestasi, investointien myötä riskin ottamisestasi, osaamispääomastasi jne.
Edellä mainittu olisi järkevää jo aluepoliittisestikin, jotta esimerkiksi Oulua pohjoisemmilla alueilla elävien tuotanto-olosuhteet edes pyrittäisiin huomioimaan eteläisessä Suomessa asuvien olosuhteisiin nähden. Edellisessä on kyse fysikaalisista ja maantieteellisistä olosuhteista, seikoista joihin emme itse kykene ollenkaan vaikuttamaan. Ei seikoista kuten kuinka pienen tilan olet päättänyt perustaa; sen kun saisi kukin päättää pitkälti itse oman aktiivisuutensa, kompetenssinsa ja riskinottokykynsä tasojen suhteen tekemiensä harkintojen ja päätelmien perusteella eikä myöskään esimerkiksi siitä, kuinka hyvin noudatat yrittämisellesi asetettuja rajoituksia (~ympäristötuet).
Maitolitraan sidottu tuki kyllä nouseekin, kohti pohjoista ...
Muuten en oikein päässyt jyvälle siitä, että miksi haluat siirtää kaikki tuet niille, jotka pärjää niitä ilmankin.
Sinä haluat käyttää ilmeisesti tukia, jonkinlaisena ohjaimena, jolla maatalous räätälöitäisiin suurempien yksikköjen ja harvempien toimijoiden käsiin, eli tavallaan virkamiehet päättäisivät jatkossa vielä enempi siitä mitä tuotetaan ja millä alueilla.
Minulle usko virkamiehiin on mennyt jo aikoja sitten ...
Mutta maatalouslomittajana ja kunnan "virkamiehenä" katsantokantasi on täysin ymmärrettävä ...
Itse olen tullut alalle yrittäjäpuolelta ja kehittäisin alaa enempi yritystoiminnan suuntaan ja pitäisin tuet kokonaan irti tuotannosta, tosin näinhän ei ole nytkään ...
´
Olipa hyvä alustus ja hyvät kommentit!
Suomi on elää demareiden (Koivisto, Ahtisaari, Liikanen ym.) luomassa illuusiossa eli EU-valejäsenyydessä.
Vai voiko joku todellakin väittää, että huijaten ja valehdellen tehty sopimus on oikeudellisesti pätevä?
Ks. alla olevan linkin sisältö tiivistettynä yhdelle A-nelosarkille osoitteesta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.msg2854#msg2854
Viekää sanaa eteenpäin, nimittäin komission virallista lakitekstiä ei ole vielä julkaistu.
Julkaistuna on vasta tiedote, joka on alempana alustuksessani "Tyly kommission 141-päätös".
Tiedotteen sisällöstä ei ole edes Maaseudun Tulevaisuus vielä kertonut?
Terveisin Jorma
jostain muuta kautta näkyville.
Kyllä linkki ainakin mulla toimii.
Mutta tässä toinen linkki blobini kirjoituksiin:
http://www.promerit.net/BLOGI.jaakkola.htm
Klikkaa kohdasta
"Tiivistelmä vaalipetoksesta (141, 142 ja EMU/euro)"
Terveisin Jorma
keräämiäsi liitteitä ja viitteitä sekä kirjoituksias. Lähtökohtaisena ajatuksena ittelläkin on se, etten ollenkaan ihmettele, jos EU:iin liittymisprosessin yleiskuva on ollut hivuttautuminen ja vänkäytyminen sinne keinoja kaihtamatta, jopa perustuslakia rikkoen.
Niin asioiden laita tahtoo olla usein myös pienemmän mittakaavan kuten erilaisten yhdistysten proseduureissa, joten mikäpäs sen estää, etteikö myös Suomi-nimisen yhdistyksen liittymisessä EU-keskusjärjestöön.
lisää se 25 senttiä suoraan sille maidolle, niin voitas olla oikeilla jäljillä. Ei tarvihtis pelloilla rahastaa vaan rahan sais se joka viljelee ne maat. Ja maitotilallisenhan kannattaa silloon ostaa osa rehuista, niin saa ne omistajat pitää maat ja viljellä jos mielii rahoks pistää tai palkata työmies tekemään peltotyöt. Eli joka omistaa maata joutuu itse vastaamaan, siitä aiheutuvasta kulungista eli viljeykustannuksista:))
Se olisi ainakin selkeä ratkaisu ...