V E R T A I L U
Vanhoillislestadiolaisuus
nyt ja ennen.
Vanha sanonta kuuluu: "On tunnettava historia, että voi ymmärtää tämän
päivän tilannetta."
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen, SRK:n, alaisuudessa
toimivaa herätyslii-
kettä kutsutaan Vanhoillislestadiolaisuudeksi. Nimi vanhoillinen antaa
turvallisen oikeassaolemisen tunteen, että oppi on pysynyt
muuttumattomana.
Lestadiolaisuutta on tutkittu paljon. En ole kuitenkaan vielä osunut
teksteihin, joissa olisi vertailtu vanhoillislestadiolaisuuden
nykyisiä opetuksia ja vaatimuksia aikaisempien aikojen käsityksiin.
Yli 80-vuotisen elämäni aikana minulle on kertynyt
dokumenttiaineistoa, jonka avulla voi vertailla, onko
vanhoillislestadiolaisuus enää vanhoillista?
SRK.n johdon kannanottoja seuratessani olen tullut siihen käsitykseen,
että vanhoillis-
lestadiolaisuuden piirissä eivät johtohenkilötkään ole pitkiin
aikoihin tunteneet oman liik-
keensä historiallisia tosiasioita. - Joku sanonee, että nämä ovat
rohkeita ja perättömiä väitteitä. Jokainen voi huomata tosiasiat
lainauksista, jotka olen ottanut seuraavista SRK – lestadiolaisten
omista julkaisuista.
L1. Kirjeitä. 1. osa. - Kirj. Juhani Raattamaa, Erkki Antti y.m. y.m.
Toim. Leonard Typpö. - [Oulu] : SRK:n [Suomen rauhanyhdistysten
keskusyhdistyksen] työvaliokunta, 1969. 92 s.
L2. Kertomus ja Pöytäkirja, lestadiolaiskristittyjen suuresta
kokouksessa. 1909. - Oulu.
L3. Pöytäkirja sovintokokouksesta Oulussa maalisk. 22-23. 1911. -
Oulu. 1911. 84 s.
L4. Pöytäkirja 1934 SRK.n suviseurojen yhteydessä pidetystä kokouksesta, 1934.
L5. Lainaukset pappien K. Lounasheimon ja O. Jussilan kirjeenvaihdosta
1921 ja 1922.
L6. Jussila, O. H., Jeesuksen seurassa. - Oulu: Tekijä, 1929. 255 s.
L7 Luther, Martti, Tohtor Martti Lutheruksen Huone-Postilla. 1. osa.
- [Hki : Leo Teniö] , 1970. 381 s.
L8 Alatalo, Jani, Kohti avoimuutta.- Jyväskylä, 2006. Pro gradu -työ :
Jyväskylän yliopisto.
Seurakunnan päätökset ja erottamiset.
Noin 1930 vl:n johto vaihtui ja tiukensi oppia huomattavasti. Se
vaikutti tilanteeseen myös Amerikassa. Sikäläisten johtaja Heideman
oli tehnyt Suomen SRK:n kanssa sopimuksen, että Suomesta Amerikassa
lähetysmatkoilla vierailevien puhujien on mentävä sinne Heidemanin
kautta. Puhujat joutuivat näin Heidemanin evästämiksi ja puheet olivat
sen mukaisia. Heideman oli Amerikassa vilpillisen elämänsä vuoksi
kyseenalaisessa maineessa. Iso osa sikäläistä seurakuntaa paheksui
Heidemanin toimintaa. He pyysivät Suomesta saarnaajia ohi Heidemanin
ja SRK.n. 1930–luvun alussa neljä vl.n puhujaa teki matkan ohi SRK.n
ja Heidemanin. Sieltä palattuaan he joutuivat matkastaan syytetyiksi
SRK.n vuosikokouksessa 1934. Kun syytetyt eivät katuneet matkaansa
eivätkä tehneet siitä parannusta, heidät ja heidän kannattajansa
erotettiin. Sen seurauksena vl. hajosi kahtia sekä Suomessa että
Amerikassa.
Erotuskokous (L4) pidettiin 1934 SRK. n suviseurojen ja vuosikokouksen
yhteydessä. Seuraavassa on otteita SRK.n julkaisemasta kokouksen
pöytäkirjasta.
S. 22: "Amerikassa käyneisiin veljiin Juntuseen, Krekulaan ja
Kaikkoseen ja heidän Suo-
messa oleviin kannattajiinsa nähden oltiin yksimielisiä siitä, ettei
heitä voida syyttää väärästä opetuksesta."
S. 24 ja 25 on vielä näin: "Me toivomme ja rukoilemme, että rakas
Isä antaisi veljillemme Juntuselle, Kaikkoselle ja Krekulalle
parannuksen armon tekemästään rakkauden rikoksesta ja sekaseuraisuuden
tukemisestaan. Mutta jollei näin tapahdu, repivät mainitut veljet
itsensä irti kristittyjen rakkaudesta."
Syytetyt ja heidän kannattajansa eivät voineet tehdä parannusta
Raamattuun perustumattomista väitteistä ja joutuivat erotetuiksi.
Erottamisten varmistamiseksi SRK otti käyttöön uudet menetelmät.
Kaikkialla alettiin julistaa, että Amerikassa käyneet ovat
vääräoppisia, vaikka pöytäkirjaan oli juuri merkitty heidät
oikeaoppisiksi. Juuri silloin otettiin käyttöön myös kielto tervehtiä
ulkopuolisia uskovaisten keskinäisellä tervehdyksellä "Jumalan
terve!". Siitä lähtien se kielto ulotettiin myös muihin suuntiin ja
herätysliikkeisiin. Sen rikkojia on uhattu erottamisella. Siitä saakka
vl.ssä on pitänyt olla "kuuliaisia seurakunnan päätöksille" vastoin
sitä kuinka 1909 oli päätetty (L 2). Siitä saakka on SRK.ssa
julistettu sen piirissä olevat ainoaksi oikeassa olevaksi joukoksi ja
Jumalanvaltakunnaksi.
Vl.n aikaisempi linja käy selville kirjasta (L1) s. 43: Juhani
Raattamaan 1871 kirjeessä Tilda Fogmanille: "toivokaamme, että kaikki
herätykset viimein yhdistyvät, sekä valtakirkosta erkaantuvat, että
uudestakastajat, metodistit, Hedbergit, vieläpä mailman joukosta
erkaantuneet kirkon yhteydessä olevaiset elävät kristityt. Että kaikki
rakastaisit keskenänsä, nimitettäkööt millä nimillä tahansa, että kun
kaikissa vakoissa on yhdenkaltainen hapatus, niin sotkekoon leipojat
yhdeksi taikinaksi. Herran sanan jälkeen näitä olen esitellyt."
Vuonna 1911 oli sovintokokous eroon joutuneiden Uusheränneiden kanssa.
Sovintoa ei kuitenkaan tullut, mutta ei virallista eroakaan. Molemmat
pitivät toisiaan uskovaisina erimielisyyksistä huomimatta.(L3)
Osoituksena on kirjeenvaihto (L5). Uuteen heräykseen kuulunut pappi
Kustavi Lounasheimo kirjoittaa Vanhoillislestadiolaiselle papille
Oskari Jussilalle ja ehdottaa molempien suuntiin kuuluvien pappien
sovintokokousta. Kirje 29.12.1921 alkaa sanoilla: "Rakas veli Oskari
Jussila." - Vastauksessaan 16.1. 1922 Jussila torjuu ehdotuksen
kirjoittaen mm. näin:" Hyvä veli Kusti Lounasheimo, Jumalan terve!"
... "Meidän näkökulmaltamme katsottuna papit eivät ole mitään
kristillisyyden holhoojia ja isiä Kristuksessa."
Syntien pidättäminen. Tuomitseminen.
Vuodesta 1934 SRK:ssa, alkanut tuomitseva linja perustuu tulkintaan
Joh. 20: 23, joka on 1775 Raamatussa: "Joille te synnit anteeksi
annatte, niille ne anteeksi annetaan ja joille te ne pidätte, niille
ne ovat pidetyt." SRK:ssa käsityksen mukaan syntien pidättäminen on
sama kuin anteeksiantamuksen kieltäminen. Sitä sanotaan siellä myös
sideavainten käyttämiseksi. Siihen vedoten on kristittyjä tuomittu
sidotuiksi ja "jätetty saatanan haltuun".
Vuonna 1992 ilmestyi uusi raamatunkäännös ja tuo raamatunkohta oli
siinä SRK:n tulkitsemalla tavalla näin: "Jolle te annatte synnit
anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte
anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." Ihmettelin tuota
eräälle kirkolliskokouksissa niihin aikoihin olleelle kirkkoherralle,
hän alkoi muistella, että tuollainen ehdotus olisi tullut SRK:n
taholta.
Mitä eroa eri käännöksissä on? Luther sanoo: "Joka siis ei sitä Sanaa
ota vastaan, jonka kautta synnit anteeksi annetaan, hänelle toinen
Sana kuuluu, jonka kautta synnit pidetään. ... tehtäköön mitä tahansa,
niin synnit kuitenkin niille pidetään, jotka eivät sanaa ota vastaan,
vaan omilla töillä ittiänsä auttaa tahtovat. ... Jos nyt sieltä
syntein anteeksiantamuksen vastaanottaa tahdot, niin sen totisesti
löytävä olet; koska jo käsketty on, että synnit anteeksi annettaman
pitää." (L7) Ks. Matt.6:15 Syntien pidättäminen on muutettu
anteeksiannon pidättämiseksi.
Oskari Jussilan kirjassa on vakavia varoituksia tuomitsemisesta:
"Kuolemattomien sielujen tuomion langettaa Jumala yksin..." (L6).
Kuinka paljon, vieläpä armottomia tuomioita, kuitenkin langetetaan,
ikään kuin toisen sielu ja oma sielu vanhurskaan Tuomarin oikeuden
vaa`assa ei mitään painaisi. ... Jumalasta pois kääntynyt ihmissydän
on armoton. Se on rakkaudeton sentähden, kun se ei ole Jumalan
rakkauteen osallinen, kun se ei tunne hänen laupeuttaan. ... Se, joka
Golgatan keskimmäistä ristiä katsoessaan näkee Jeesuksen siinä
synteinsä tähden tuomittuna, ei kykene toista tuomitsemaan." Matt. 7:
1,2.
Väärien tuomioiden korjaaminen.
SRK.n johdon järjestämissä useinkin yöllisissä hoitokokouksissa
langetetuista tuomioista on noussut kohu. Jani Alatalo on tehnyt 2006
pro gradun, jonka on ohjannut vl.-uskovainen dosentti Mauri Kinnunen.
Gradussa on: "Eräs "hoitokokouksien" ongelmakohta oli synnin
määritelmä. ... jonkin asian syntisyys saattoi olla erilainen eri
puolilla Suomea. ... Kaikki eivät suostuneet tekemään parannusta
asioista, joita he eivät katsoneet vääriksi tai synnillisiksi, ...
Yleensä parannusta tekemättömien kohdalla käytettiin "avainten valtaa"
eli heidät "sidottiin syntiensä vuoksi", jolloin lestadiolaisen
tulkinnan mukaan heillä ei olisi pääsyä taivaaseen". (L8)
SRK.n johdonkin taholta on myönnetty, että virheitä on tehty. He
vetäytyvät kuitenkin vastuusta sillä perusteella, että väärien
tuomioiden antajat ovat jo enimmäkseen kuolleet. He kuitenkin itse
pitävät voimassa nuo väärät tuomiot ja noudattavat niitä edelleen.
Onko se oikein? Eikö meidän jokaisen ole nöyrin mielin myös korjattava
virheemme? Muuten ei hyvä seuraa. Jumalan Sana tietä näyttäköön!
Vertailun tulos.
Käytettävissä olevan dokumenttiaineiston perusteella voidaan todeta,
että nykyisen vanhoillislestadiolaisuuden kaltaista herätysliikettä ei
sata vuotta sitten ole ollut olemassa. Se ei siis ole vanhoillista
vaan jotain muuta.
Oulussa 1.3. 2008. Lauri Pietilä. Alangontie 20. 90540 Oulu. p. 08
– 556 7706.
Vanhoillislestadiolaisuus
nyt ja ennen.
Vanha sanonta kuuluu: "On tunnettava historia, että voi ymmärtää tämän
päivän tilannetta."
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen, SRK:n, alaisuudessa
toimivaa herätyslii-
kettä kutsutaan Vanhoillislestadiolaisuudeksi. Nimi vanhoillinen antaa
turvallisen oikeassaolemisen tunteen, että oppi on pysynyt
muuttumattomana.
Lestadiolaisuutta on tutkittu paljon. En ole kuitenkaan vielä osunut
teksteihin, joissa olisi vertailtu vanhoillislestadiolaisuuden
nykyisiä opetuksia ja vaatimuksia aikaisempien aikojen käsityksiin.
Yli 80-vuotisen elämäni aikana minulle on kertynyt
dokumenttiaineistoa, jonka avulla voi vertailla, onko
vanhoillislestadiolaisuus enää vanhoillista?
SRK.n johdon kannanottoja seuratessani olen tullut siihen käsitykseen,
että vanhoillis-
lestadiolaisuuden piirissä eivät johtohenkilötkään ole pitkiin
aikoihin tunteneet oman liik-
keensä historiallisia tosiasioita. - Joku sanonee, että nämä ovat
rohkeita ja perättömiä väitteitä. Jokainen voi huomata tosiasiat
lainauksista, jotka olen ottanut seuraavista SRK – lestadiolaisten
omista julkaisuista.
L1. Kirjeitä. 1. osa. - Kirj. Juhani Raattamaa, Erkki Antti y.m. y.m.
Toim. Leonard Typpö. - [Oulu] : SRK:n [Suomen rauhanyhdistysten
keskusyhdistyksen] työvaliokunta, 1969. 92 s.
L2. Kertomus ja Pöytäkirja, lestadiolaiskristittyjen suuresta
kokouksessa. 1909. - Oulu.
L3. Pöytäkirja sovintokokouksesta Oulussa maalisk. 22-23. 1911. -
Oulu. 1911. 84 s.
L4. Pöytäkirja 1934 SRK.n suviseurojen yhteydessä pidetystä kokouksesta, 1934.
L5. Lainaukset pappien K. Lounasheimon ja O. Jussilan kirjeenvaihdosta
1921 ja 1922.
L6. Jussila, O. H., Jeesuksen seurassa. - Oulu: Tekijä, 1929. 255 s.
L7 Luther, Martti, Tohtor Martti Lutheruksen Huone-Postilla. 1. osa.
- [Hki : Leo Teniö] , 1970. 381 s.
L8 Alatalo, Jani, Kohti avoimuutta.- Jyväskylä, 2006. Pro gradu -työ :
Jyväskylän yliopisto.
Seurakunnan päätökset ja erottamiset.
Noin 1930 vl:n johto vaihtui ja tiukensi oppia huomattavasti. Se
vaikutti tilanteeseen myös Amerikassa. Sikäläisten johtaja Heideman
oli tehnyt Suomen SRK:n kanssa sopimuksen, että Suomesta Amerikassa
lähetysmatkoilla vierailevien puhujien on mentävä sinne Heidemanin
kautta. Puhujat joutuivat näin Heidemanin evästämiksi ja puheet olivat
sen mukaisia. Heideman oli Amerikassa vilpillisen elämänsä vuoksi
kyseenalaisessa maineessa. Iso osa sikäläistä seurakuntaa paheksui
Heidemanin toimintaa. He pyysivät Suomesta saarnaajia ohi Heidemanin
ja SRK.n. 1930–luvun alussa neljä vl.n puhujaa teki matkan ohi SRK.n
ja Heidemanin. Sieltä palattuaan he joutuivat matkastaan syytetyiksi
SRK.n vuosikokouksessa 1934. Kun syytetyt eivät katuneet matkaansa
eivätkä tehneet siitä parannusta, heidät ja heidän kannattajansa
erotettiin. Sen seurauksena vl. hajosi kahtia sekä Suomessa että
Amerikassa.
Erotuskokous (L4) pidettiin 1934 SRK. n suviseurojen ja vuosikokouksen
yhteydessä. Seuraavassa on otteita SRK.n julkaisemasta kokouksen
pöytäkirjasta.
S. 22: "Amerikassa käyneisiin veljiin Juntuseen, Krekulaan ja
Kaikkoseen ja heidän Suo-
messa oleviin kannattajiinsa nähden oltiin yksimielisiä siitä, ettei
heitä voida syyttää väärästä opetuksesta."
S. 24 ja 25 on vielä näin: "Me toivomme ja rukoilemme, että rakas
Isä antaisi veljillemme Juntuselle, Kaikkoselle ja Krekulalle
parannuksen armon tekemästään rakkauden rikoksesta ja sekaseuraisuuden
tukemisestaan. Mutta jollei näin tapahdu, repivät mainitut veljet
itsensä irti kristittyjen rakkaudesta."
Syytetyt ja heidän kannattajansa eivät voineet tehdä parannusta
Raamattuun perustumattomista väitteistä ja joutuivat erotetuiksi.
Erottamisten varmistamiseksi SRK otti käyttöön uudet menetelmät.
Kaikkialla alettiin julistaa, että Amerikassa käyneet ovat
vääräoppisia, vaikka pöytäkirjaan oli juuri merkitty heidät
oikeaoppisiksi. Juuri silloin otettiin käyttöön myös kielto tervehtiä
ulkopuolisia uskovaisten keskinäisellä tervehdyksellä "Jumalan
terve!". Siitä lähtien se kielto ulotettiin myös muihin suuntiin ja
herätysliikkeisiin. Sen rikkojia on uhattu erottamisella. Siitä saakka
vl.ssä on pitänyt olla "kuuliaisia seurakunnan päätöksille" vastoin
sitä kuinka 1909 oli päätetty (L 2). Siitä saakka on SRK.ssa
julistettu sen piirissä olevat ainoaksi oikeassa olevaksi joukoksi ja
Jumalanvaltakunnaksi.
Vl.n aikaisempi linja käy selville kirjasta (L1) s. 43: Juhani
Raattamaan 1871 kirjeessä Tilda Fogmanille: "toivokaamme, että kaikki
herätykset viimein yhdistyvät, sekä valtakirkosta erkaantuvat, että
uudestakastajat, metodistit, Hedbergit, vieläpä mailman joukosta
erkaantuneet kirkon yhteydessä olevaiset elävät kristityt. Että kaikki
rakastaisit keskenänsä, nimitettäkööt millä nimillä tahansa, että kun
kaikissa vakoissa on yhdenkaltainen hapatus, niin sotkekoon leipojat
yhdeksi taikinaksi. Herran sanan jälkeen näitä olen esitellyt."
Vuonna 1911 oli sovintokokous eroon joutuneiden Uusheränneiden kanssa.
Sovintoa ei kuitenkaan tullut, mutta ei virallista eroakaan. Molemmat
pitivät toisiaan uskovaisina erimielisyyksistä huomimatta.(L3)
Osoituksena on kirjeenvaihto (L5). Uuteen heräykseen kuulunut pappi
Kustavi Lounasheimo kirjoittaa Vanhoillislestadiolaiselle papille
Oskari Jussilalle ja ehdottaa molempien suuntiin kuuluvien pappien
sovintokokousta. Kirje 29.12.1921 alkaa sanoilla: "Rakas veli Oskari
Jussila." - Vastauksessaan 16.1. 1922 Jussila torjuu ehdotuksen
kirjoittaen mm. näin:" Hyvä veli Kusti Lounasheimo, Jumalan terve!"
... "Meidän näkökulmaltamme katsottuna papit eivät ole mitään
kristillisyyden holhoojia ja isiä Kristuksessa."
Syntien pidättäminen. Tuomitseminen.
Vuodesta 1934 SRK:ssa, alkanut tuomitseva linja perustuu tulkintaan
Joh. 20: 23, joka on 1775 Raamatussa: "Joille te synnit anteeksi
annatte, niille ne anteeksi annetaan ja joille te ne pidätte, niille
ne ovat pidetyt." SRK:ssa käsityksen mukaan syntien pidättäminen on
sama kuin anteeksiantamuksen kieltäminen. Sitä sanotaan siellä myös
sideavainten käyttämiseksi. Siihen vedoten on kristittyjä tuomittu
sidotuiksi ja "jätetty saatanan haltuun".
Vuonna 1992 ilmestyi uusi raamatunkäännös ja tuo raamatunkohta oli
siinä SRK:n tulkitsemalla tavalla näin: "Jolle te annatte synnit
anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte
anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." Ihmettelin tuota
eräälle kirkolliskokouksissa niihin aikoihin olleelle kirkkoherralle,
hän alkoi muistella, että tuollainen ehdotus olisi tullut SRK:n
taholta.
Mitä eroa eri käännöksissä on? Luther sanoo: "Joka siis ei sitä Sanaa
ota vastaan, jonka kautta synnit anteeksi annetaan, hänelle toinen
Sana kuuluu, jonka kautta synnit pidetään. ... tehtäköön mitä tahansa,
niin synnit kuitenkin niille pidetään, jotka eivät sanaa ota vastaan,
vaan omilla töillä ittiänsä auttaa tahtovat. ... Jos nyt sieltä
syntein anteeksiantamuksen vastaanottaa tahdot, niin sen totisesti
löytävä olet; koska jo käsketty on, että synnit anteeksi annettaman
pitää." (L7) Ks. Matt.6:15 Syntien pidättäminen on muutettu
anteeksiannon pidättämiseksi.
Oskari Jussilan kirjassa on vakavia varoituksia tuomitsemisesta:
"Kuolemattomien sielujen tuomion langettaa Jumala yksin..." (L6).
Kuinka paljon, vieläpä armottomia tuomioita, kuitenkin langetetaan,
ikään kuin toisen sielu ja oma sielu vanhurskaan Tuomarin oikeuden
vaa`assa ei mitään painaisi. ... Jumalasta pois kääntynyt ihmissydän
on armoton. Se on rakkaudeton sentähden, kun se ei ole Jumalan
rakkauteen osallinen, kun se ei tunne hänen laupeuttaan. ... Se, joka
Golgatan keskimmäistä ristiä katsoessaan näkee Jeesuksen siinä
synteinsä tähden tuomittuna, ei kykene toista tuomitsemaan." Matt. 7:
1,2.
Väärien tuomioiden korjaaminen.
SRK.n johdon järjestämissä useinkin yöllisissä hoitokokouksissa
langetetuista tuomioista on noussut kohu. Jani Alatalo on tehnyt 2006
pro gradun, jonka on ohjannut vl.-uskovainen dosentti Mauri Kinnunen.
Gradussa on: "Eräs "hoitokokouksien" ongelmakohta oli synnin
määritelmä. ... jonkin asian syntisyys saattoi olla erilainen eri
puolilla Suomea. ... Kaikki eivät suostuneet tekemään parannusta
asioista, joita he eivät katsoneet vääriksi tai synnillisiksi, ...
Yleensä parannusta tekemättömien kohdalla käytettiin "avainten valtaa"
eli heidät "sidottiin syntiensä vuoksi", jolloin lestadiolaisen
tulkinnan mukaan heillä ei olisi pääsyä taivaaseen". (L8)
SRK.n johdonkin taholta on myönnetty, että virheitä on tehty. He
vetäytyvät kuitenkin vastuusta sillä perusteella, että väärien
tuomioiden antajat ovat jo enimmäkseen kuolleet. He kuitenkin itse
pitävät voimassa nuo väärät tuomiot ja noudattavat niitä edelleen.
Onko se oikein? Eikö meidän jokaisen ole nöyrin mielin myös korjattava
virheemme? Muuten ei hyvä seuraa. Jumalan Sana tietä näyttäköön!
Vertailun tulos.
Käytettävissä olevan dokumenttiaineiston perusteella voidaan todeta,
että nykyisen vanhoillislestadiolaisuuden kaltaista herätysliikettä ei
sata vuotta sitten ole ollut olemassa. Se ei siis ole vanhoillista
vaan jotain muuta.
Oulussa 1.3. 2008. Lauri Pietilä. Alangontie 20. 90540 Oulu. p. 08
– 556 7706.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Tässähän nyt tuli hoitokokouksetkin tarkasteltua oikealta puolelta ja oikein. Pitäiskös nyt palstaotsikkokin muuttaa Stadiolaispalstaksi?
tälläinen kirjoitus sitten on ollut, muualla kuin täällä?
Vai oliko tilaustyö tänne palstalle?
Älä siis halveksu, vaan kunnioita!
ja sinne luvattu ottaa. Seurailehan Pohjois-Suomen valtalehteä ja ehkä näet sen siinä. Satuin saamaan sen jo tässä vaiheessa käsiini.
Pilkkaa se on penikin pilkka, jos ei muuta osata sanoa, kun nälviä, olet omiksesi joukossa.
Tunnen Lauri Pietilän ja ihailen sitä, että Hänen ukkoansa Vapahtajaan on kestänyt ne saatanan ajat, jotka joutui kärsimään olleessaan viimeisiä aikoja, jollin Hän vielä yritti pelastaa sisältäpäin tämähän alunperin Jumalan Pyhän Hengen hengeyttämän herätysliikkeen.
Siinä kärsi varmaan myös muu perhe, ja vain Jeesuksen avulla Hän siitä selvisi, kuten muutama Hänen lähimmäisiään.
Lauri Pietilä on elävä esimerkki siitä, miten Jumala antaa meille luottamustehtäviä, jota Lauri Pietilä toteuttaa erittäin uskolliseksi. Hän on kuten Aabraham, Jumala antoi Hänelle tehtävän ja se oli evankeliumin pitäminen rakkauden seurakunnassa ja saatanasta poispysyminen. Hän ei suostunut tekemään sopimuksia saatanan kassa, kun työnalikunta värkkäsi se vihtahousun kassa ympäri maailmaa, aina Amerikkaa myöten. He sitoivat ihmisiä synteihin saatanaa apuna käyttäen ja antoivat Hänelle. Se ei sopinut Lauri Pietilälle, sillä uskovainen ei tee sopimuksia saatanan kanssa, kuten ei Jeesuskaan. Hänelle jäi Pyhä Henki, mutta muilta se lähti, ja juuri siksi Lauri vain jaksoi rukoilla SRK;n puolesta, että he löytäisivät Jeesuksen, ja jättäisivät saatanan, kuten myös rukoilivat Hänen lähimmäiset, ja lapset.
Käsittämättömintä oli, että Hänen lähimmät ystävät usein myös menivät pöydän toiselle puolelle, SRK;n puolelle. Mutta Lauri kesti, ja miksi, koska Hänellä oli tehtävä, jonka Jumala oli Hänelle antanut, ja juuri nyt luit yhden sellaisen.
Lauri Pietilä ja ET ovat Lestadiusen jälkeen suuria Pyhiä miehiä. Jumala pojassaan heitä siunatkoot.
mitä tarkoittaa???
jonsta ET tulee.
tyyliin ylistyspuhe Pietilästä. Mutta miten kestää sitten Jumalan silmissä hänenkin tekonsa kun se aika tulee??
niissä teoissa ja kirjoituksissa mitä häneltäkin on maailmalle lähtenyt :(
Koska Jeesuksella on valta Ja Hän esittelee tämän ihmisen Isälle, sanoen tämä on minun omani, Hän suullaan tunnusti ihmisten edessä minut Herraksi. Olen kuullut Häneltä itse tämän.
Mutta sinulta en.
Eikö sinusta tunnu ala-arvoiselta ilman omaa nimeäsi ja ilman mitään perusteluita mollata vanhaa miestä, joka sentään tohtii omalla nimellään vastata kirjoituksistaan?
Jos hän on kirjoittanut jotain väärää, niin ole hyvä ja kerro esimerkki ja perustele yhtä tarkkaan kuin hän, missä hän on kirjoittanut väärin.
Ilman sitä olet vain nolannut itsesi, tosin anonyymisti;(
Hänessä on kunnioitettavaa, aivan toisin kuin sinussa:/
ammuskelet :)
omalla nimellään esiintyvää kirjoittelijaa ja siinä on vissi ero.
sitä mieltä, että SRK:n veljiä ei tulisi arvostella puskasta ampuen. Vastapuoli on ollut sitä mieltä, että julkisiin kommentteihin julkinen arvostelu, mutta nyt vastapuoli (juuri HÄN) näyttää horjuvan kannassaan.
Kiitos tuosta jutusta, oli mielenkiintoinen!
uutta auringon alla, mikä noista lainauksista oli ihan allekirjoittaneen omaa hengentuotantoa?
Juuri siksi hän ei kirjoita mitään omaa hengentuotantoaan, etteivät lukijat saisi siitä aihetta kritiikkiin.
Hän lainaa entisiä SRK:b julkaisujen kirjoituksia siitä, miten ennen uskottiin ja vertaa sitä siihen, miten nykyään vl-liikkeessä uskotaan.
Otsikkohan oli: vertailua. Lähdeaineistokin oli siinä.
Sinä siis kritisoit, ettei ole mitään omaa, mutta et sitä, että SRK julkaisi ennen kirjoituksissaan ihan toisenlaista oppia kuin nykyään. Jos hän olisi pannut jotain "omaa", niin siitähän haloo nousisi.
Mitä oikein pääkopassasi liikkuu?
minun pääkopassani vielä paljon enemmän. Ainakin tuosta aloituksesta päätellen :)
siellä pääkopassasi liikkuu, mutta mieluummin jotain ketjun aloitukseen viittaavaa.
"pöytäkirjauskoa" tai "julkilausuma"-uskoa.
Se on uskoa minkä Pyhä Henki vaikuttaa.
hengestä oleva lakiin ja ihmistekoihin perustuva elämäntapa
...Että Pyhä henki ei ole ollut vaikuttamassa SRK:n julkilausumiin tai kokouksissa, joiden päätökset on kirjoitettu pöytäkirjoiksi?
70-luvulla vähemmästäkin olisi erotettu ja tulkittu "eriseuran rakentajaksi" ja "Helvetin matkalaiseksi" tai "Paholaisen juoksupojaksi", jos olisi rohjennut arvostella "Erehtymättömän Jumalan valtakunnan" päätöksiä olipa ne sitten pöytäkirjoissa tai julkilausumissa.
Nämä dokumentit kuitenkin todistavat kiistatta sen, että nykymuotoinen vanhoillislestadiolaisuus on sangen uusi itse keksimäänsä oppia toteuttava lahko, joka on ollut 100 vuotta sitten hyvin erilaista uskoa opettava...
Miten Pyhä Henki, Totuuden Henki, vaikuttaisi aivan erilaista uskoa eri aikoina, kun yksi vl-liikkeen mantra on: "Jumalan valtakunta on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti?"
Vastaus: ei mitenkään. Ja siitä seuraa, ettei Pyhä Henki vaikuta enää vl-liikkeessä.
MOT.
P.s.Ja miksi sitten heidän viime vuosien pöytäkirjoissaan on määräyksiä, miten pitää uskoa tai muuten "katsotaan teoillaan kieltäneen uskonsa", ellei se ole "pöytäkirjauskoa"?
aina SRK:n vuosikokouksista ja puhujainkokouksista julkisuuteen toimittaa? Kun ei kerran vl-kristillisyys.
Sääntönähän on ollut, että miltei joka vuosi 60-luvulta alkaen on jonkinlainen julkilausuma laadittu ja julkistettu. Etkö ole lukenut Ari-Pekka Palolan "100 vuotta suviseuroja" -kirjaa, josta asia käy selvästi ilmi?
ei vl-porukoissa ole ollut tietoakaan, sitten hoitokokousvuosikymmenten.
Avaa Raamattu ja lue, niin huomaat, että olette pahimpia fariseuksia.
Avauksessani oli Lauri Pietilän kirjoitus, jossa hän kirjoittaa vertailun siitä, miten ennen vanhaan SRK-vanhoillislestadiolaisuudessa uskottiin ja opetettiin eri asioista.
Odotin vanhoillislestadiolaisten asiallisesti kirjoittavan mielipiteensä/vastaväitteensä kirjoituksen sisältämistä asioista. Sen sijaan on tullut vain naljailuja ja epäasiallisia heittoja kirjoittajan henkilöydestä.
Kaikki tämä osoittaa minulle kristallinkirkkaasti, että vanhoillislestadiolaisuudessa ei enää vaikuta Pyhä Henki, Totuuden henki, joka siinä oli vielä viime vuosisadan alkukymmenillä. Samoin se osoittaa, että kirjoituksen joka sana on totta.
Miten Totuuden Henki voisikaan vaikuttaa joukossa, joka syö omiaan, väittäen näissä olevan milloin mikäkin "henki", eriseuran henki, väärä henki jne. Miten Henki voisi vaikuttaa joukossa, joka korottaa itsensä muitten uskovien yläpuolelle ja yrittää omia itselleen Jumalan valtakunnan.
Toivon vain, että jos/kun vl-joukossa on vielä todella Pyhän Hengen vaikuttamia uskovia ihmisiä, että he Hengen voimasta tekisivät joukossaan uskonpuhdistuksen.
"Odotin vanhoillislestadiolaisten asiallisesti kirjoittavan mielipiteensä/vastaväitteensä kirjoituksen sisältämistä asioista. Sen sijaan on tullut vain naljailuja ja epäasiallisia heittoja kirjoittajan henkilöydestä."
Vaihda jo levyä hyvä mies ja kampaa tukkasi.
mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Itse 70-luvulla vlksi hurahtaneena ja sittemmin, kiitos Herralle, siitä uskonvaiheesta eteenpäin päässeenä tämä oli kuin balsamia haavoille, niille monille mieleen syöpyneille kysymyksille ja hämmentäville asioille, mitä vl.aikani oli. Ja miten monesti jälkeenpäin olen kipuillut, että olinkohan silloin uskossa vai vain joku lahkolainen. Enkä todellakaan ole ainoa tällaisen tien kulkenut. Halleluja, siis on mahdollista, että alkuperäinen vl.herätys oli aivan sitä samaa Pyhän Hengen vaikuttamaa juurta kuin helluntai ym. herätysaallot. Se on vain muuttunut ihmisten toimesta yhä järkiuskoisemmaksi ihmisrakennelmaksi ja henki on kuivunut. Sitä samaa kuivumista voi tapahtua missä vain, missä srksta tulee epäjumala. Muistan 70-luvulla vielä muutaman kerran todistaneeni, kun seuroissa Pyhä Henki vuodatti iloa jonkun mummon sydämeen niin että hän rupesi kuhertelemaan Jeesuksen kanssa, "hihhuloimaan" ilosta. Siinä oli todella jotakin samaa kuin nykykarismaattisissa srknissa, kun Jeesus koskettaa. Tosin järkiuskovaiset eivät oikein ymmärtäneet sellaista iloa, kuten nykyäänkään uskonnolliset ihmiset eivät ymmärrä miksi pitäisi ylistää karkeloiden yms, mikä oli Raamatussa ihan normaalia. Tai että kyse todella on henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen, ei tapakristillisyydestä. No, itse sain tässä "hoitokokousta" oikein mukavasti. Uskon, että herätys tulee vielä vl.kin, niinhän se on tullut moneen karismaattiseenkin kirkkoon, kun Jumala on alkanut puhdistaa omiaan. Kaikesta huolimatta, siunataan, ei kirota.
levy, koska ei koskaan tule mitään asiaa, olet kai VL???
kirjoitustani?
Jo nimimerkkini sanoo, etten ole mies ja sitä paitsi tukkani on siististi kammattu, kiharrettu ja föönattu.
Mitä vikaa minun kyselyssäni asiallisista vastauksista?
Sinä vain osoitit, ettei asiallisia vastauksia ole ainakaan sinun puoleltasi mahdollista saada.
Jos minun "levyni" ei sinua kiinnosta, mikset vain mene ohi heittämättä asiatonta herjaa?
Kirjoitteluni tarkoituskin on kertoa ahdistuneille ja kysymysten kanssa painiville ihmisille tosiasioita, selkää faktaa vl-liikkeestä ja sen muuttumisesta.
Minäkin muistan lapsuudessani -50-luvulla, että ihmettelin niitä mummoja, jotka kesken puheen rupesivat hyppäämään ja suureen ääneen kiittämään: "Voi Herra Jeesus, ole kiitetty, kiitetty..."
He olivat niitä, joitten maljan Pyhä Henki sai ylitsevuotavaiseksi. Nykyään ei ole vuosikymmeniin kuulunut kiitosääniä vl-joukosta, siellä ei enää majaile Herran henki.
Jos haluat jutella kanssani lisää, löydät s-postini nimmarissani olevaa käyntikorttia klikkaamalla.
Jumalan rauhaa ja siunausta sinulle.
elävien Jumala, ei kuolleitten,
eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Ei elävillä ole mitään, siis ei mittään omaa jolla voisi röyhistellä rintaansa joko toisia panettelemalla tai että pitäisi itseään todistaa oikeassa olevansa. Me kuulemme vain enemmän (elävää) Jumalaa kuin (erehtyvää) ihmistä.
Tuota viimeisestä kommentistasi saat olla aivan varma. Näin aina tapahtuu yksin Jumalan voimasta, kunnes se viimeinenkin valittu löytää Jumalan huoneen.
"Juuri silloin otettiin käyttöön myös kielto tervehtiä ulkopuolisia uskovaisten keskinäisellä tervehdyksellä "Jumalan terve!". Siitä lähtien se kielto ulotettiin myös muihin suuntiin ja herätysliikkeisiin. Sen rikkojia on uhattu erottamisella."
Tuo kuulostaa jo ainakin uskottavammalta kuin Hyshysin hellimä ja sinullekin rakas käsitys, jonka mukaan Jumalan terveen sanominen muille olisi lopetettu vasta 1970-luvulla.
Tieto kuuluu siihen harvaan nettipalstainformaatioon, jonka voisin jopa uskoakin, tosin varauksellisesti ja jos löydän toiseen suuntaan viittaavaa materiaalia, tarkistan käsityksiäni. Toistaiseksi uskottakoon niin, että Jumalan terveestä tuli vl:ten keskinäinen tervehdys 1930-luvulla, kun raamatunmukaisesti päätettiin, ettei hengellisesti tervehditä Kristuksen opista harhailevia.
Rauhansanalaisuudesta tulee mieleen, että heille omat "totuudet" ja omat "tiedot" vaikuttavat olevan tärkeämpiä kuin rakkaus. Heidän periaatteenaan on, että heikkoa veljeä saa ja jopa tuleekin vetää syntiin vastoin tämän omaatuntoa, vaikka Raamattu opettaa juuri päinvastoin.
Väkisin tulee mieleen vertaus kidutuksesta, josta ei jää jälkiä. Taitavat kiduttajathan osaavat hakata niin, että vaikka kidutettava kärsii kuinka, niin ainuttakaan mustelmaa ei jää.
Rs-opin mukaan kiduttaja voidaan tuomita vain, jos kidutettavalla on näyttää mustelmat selästä.
Sellaista se on, kun vaaditaan ehdottoman selvä näyttö synnistä ja ehdottoman selvät lain rajat synnille.
Kristuksen täydellinen hengen laki eli rakkauden laki kuitenkin lähtee lähimmäisen tarpeista: Mitä minä voisin tehdä lähimmäiseni eteen? Onko minun välttämätöntä lähteä eriseuraisten seuroihin, jos lähes koko seurakunta pahentuu siitä? Onko minun "totuuteni" ja "tietoni" siitä, että eriseuraisille sanan julistaminen ei itsessään ole syntiä, tärkeämpi kuin heikon veljeni paras, jonka puolesta myös Kristus on kuollut? Hmm, rakkaus ei koskaan väsy, vaikka tieto katoaa. Voidaanko rakkauden hedelmien puuttumisesta päätellä uskon puuttuminen? Väinö Havas totesikin jotenkin niin, että puhtainkin Jumalan sana ilman rakkautta on kuollutta.
Ehkä rs ajattelee tipahtavansa Kristus-kalliolle aina rikkoessaan rakkauden lakia, vaikka eläisi sen rikkomisen luvallisuudessa. Jotenkin kovahenkisiä ja armottomia nuo rs-kirjoitukset ovat, vaikka ovatkin itse kääntäneet asian toisin päin ja syyttävät juuri armottomuudesta vl:ia.
Raamatussa ei ole eriseuroja, jotka seuraisivat Raamatun opetusta, vaan kaikki jotka seuraavat Raamatun ohjeita ovat kristittyjä ja siten oikeaoppisia. Jos se tuottaa pahennusta että seuraa Jumalan Sanan opetusta niin silloin tuo pahennus on vain hyväksi herättämään muutkin totuuteen!! Se on rakkauden teko, jos se on tehty rakkauden hengessä eikä pahennusta herättäväksi. Siinä on ero. Ei meidän tule missään tukea Raamatunvastaista opetusta vaikka se kuinka herättäisi pahennusta. Silloin emme ole totuuden asialla emmekä liioin rakkauden asialla.
opetusta, vaan pysyvät siinä Raamatun sanassa, että uskovaisen sydämessä asuu Pyhä Henki ja se näkyy rakkauden tekoina.
Oma totuus epäjumalille uhratun lihan syömisen soveliaisuudesta ei ollut este Paavalille olla syömättä lihaa, jos hän sillä heikon veljensä pahentaisi. Paavali jopa ilmoitti, ettei hän KOSKAAN söisi lihaa, jos heikon veljensä sillä pahentaisi.
Rs sen sijaan syö lihansa ja antaa heikolle veljelleenkin, että ota siitä eli houkuttelee omien "totuuksiensa" tunnossa toista toimimaan vastoin omaatuntoaan, kykenemättä lainkaan ottamaan huomioon, että ihmisten omattunnot eivät ole identtisiä (tätä sanotaan myös empatiakyvyttömyydeksi). Jos heikko veli kertoo (tuomitsematta syöjää) pahoittaneensa mielensä, rs huutaa naama punaisena, että miten kehtaat tuomita minua, minulla oikeus syödä mitä haluan, sinullakin ääliö on oikeus syödä.
Vl sen sijaan syö lihansa vain, jos ei pahoita omaa eikä heikon veljensä mieltä. Vl voi kertoa pahoittaneensa mielensä vain hyvin arkana. Jos on joku asia, joka aiheuttaa laajaa pahennusta, asiasta keskustellaan laajasti ja annetaan seurakunnan neuvo olla pahentamatta, kuten apostolitkin antoivat Jerusalemissa. Kyseessä on tietysti vain neuvo, ei pakko. Kristitty ei tee mitään pakosta, vaan Pyhän Hengen vaikuttaman mielun uudistuksen vaikutuksesta uudessa kuuliaisuudessa.
Tietenkään ei saa aiheuttaa toiselle pahaa mieltä. Siitä varmasti kaikki uudestisyntyneet kristityt ovat yhtä mieltä, koska näin juuri Raamattu opettaa. Se, mistä minä tuossa puhuin oli juuri viitaten sellaiseen opetukseen että "vain meidän uskomme on oikein ja meidän keskuudessamme on Jumalan valtakunta" ja kun joku ei tuota opetusta niele vaan tutkii Raamattua ja toimii sen mukaan eli hyväksyy kaikki Raamatun opetuksen mukaan elävät kristityiksi ja Jumalan lapsiksi. Ja jos näiden kanssa sitten seurustelee niin joku sitten pahoittaa sillä mielensä, niin saakin pahoittaa koska tämä on mielensä pahoittanut väärän ei-Raamatullisen opin mukaan. Tuo lihan syöminen ym, olen samaa mieltä. Näin meidän tulee toimia. Minäkään en juo viiniä muiden seurassa (vaikka en sitä synniksi näe, koska se ei Raamatun mukaan ole syntiä, vaan VAIN sellainen humaltuminen jolloin alkoholin vaikutuksen huomaa muutoksena ihmisessä)koska tiedän että se olisi jollekin pahennukseksi ja vieläpä voisin toiminnallani saattaa alkoholistin lankeamaan. Nää on asioita joissa tulee kussakin tilanteessa käyttää viisautta ja rakkautta.
Ei varmaan kannata kirjoittaa tänne muuta kuin mitä mieltä itse on, koska ei ole sellaista, että me vl:t emme sitä tai teemme näin. Teitäkin on uudestisyntyneitä ja Raamattua ylimpänä auktoriteettina pitäviä ja sitten on tapa-vl:iä, joilla ei ole henkilökohtaista uskoa.
"Rs sen sijaan syö lihansa ja antaa heikolle veljelleenkin, että ota siitä eli houkuttelee omien "totuuksiensa" tunnossa toista toimimaan vastoin omaatuntoaan, kykenemättä lainkaan ottamaan huomioon, että ihmisten omattunnot eivät ole identtisiä (tätä sanotaan myös empatiakyvyttömyydeksi). Jos heikko veli kertoo (tuomitsematta syöjää) pahoittaneensa mielensä, rs huutaa naama punaisena, että miten kehtaat tuomita minua, minulla oikeus syödä mitä haluan, sinullakin ääliö on oikeus syödä."
Minä tunnen täysin vieraaksi tuon sinun esittämäsi kertomuksen Rs:sta enkä ymmärrä mitä haluat kertoa sillä. En oikein usko, että olet ollut Rs:n tilaisuuksissa itse sitä toteamassa, koska se on vl:ltä kiellettyä puuhaa. Minä tunnen myös RS:n ja muutaman muunkin liikkeen itse niissä vierailleena. Kertomuksesi kuulostaa jonkun saarnaajan vääristelyltä.
Jeesuksen mukaan eriseuraisia ovat vain ne, jotka eivät usko Jeesusta Kristukseksi, meidän lunastajaksemme. He eivät halua uskoa häneen ja hänen lunastustyöhönsä. Vl-liikkeessä taas kaikki ne, jotka eivät kunnioita SRK:ta, sen johtokuntaa erehtymättömänä "Jumalan huoneen hallituksena" ovat eriseuraisia. Huolimatta siitä että oppi on oikea.
Veljen saa pahoittaa, jos hän on närkästymässä ihan vääristä ja toissijaisista asioista.
Sen sijaan rakkaus on suurin kaikista. Korinttolaiskirjeen mukaan ei ole väliä, vaikka olisi kaikki tieto (esim. oikeasta opista), kaikki usko, mutta puuttuu rakkaus. Silloin tuo oikea uskovainen olisi vain kilisevä kulkunen ja helisevä vaski.
Juuri tällaista on vl-liikkeessä, siellä kuvitellaan, että he omistavat oikean opin ja oikean uskon, mutta heiltä puuttuu rakkaus. He ovat ylpeitä ja kuvittelevat olevansa ainoita uskovaisia maan päällä. He tuomitsevat uskonveljensä, jotka tohtivat olla eri mieltä "seurakunnan päätöksistä" eivätkä noudata orjan lailla tuota lakia.
Vapauteen Kristus vapautti meidät. Emme ala enää kenenkään ihmisen orjiksi, emme ainakaan SRK:n.
sanoa amen!
Kiitos Sinulle kirjoituksesta.
entinen vl
korppi korpin silmää noki.
olet varmaan aito vl.
kuin Jumala elää, elää jokainen kuolematon sielu Jumalan sanan voimasta ainoastaan ja vain siksi, että JUMALAN ARMO on väkevä ja voimallinen ja että Jumala on AINA valmis anteeksi antamaan kaikille katuville kaikki synnit anteeksi.
SRK-laisuuteen pesiytynyt "sitomiskäytäntö" nojaa puolestaan armottomuuteen, joka armottomuus ei ole Jumalasta kotoisin. On totta, että "syntien pidättäminen on muutettu anteeksiannon pidättämiseksi," kuten LP asian ilmaisee. Tähän "muutokseen" syyllistyneet ovat teoillaan kieltäneet JUMALAN ARMON ja ovat siten itse siitä osattomia.
Kyllä on aina ollut. Jos on erihenkinen niin silloin on vaikka opettaa oikein. Remmi luistaa jos se luistaa...