Tässä joitain ajatuksia ja yleisiä neuvoja mitä hydraatioon eli nesteytykseen tulee.
Usein kuultu (varsinkin suomi24 laihdutus foorumissa) neuvo jotta ihmisen tulisi juoda vettä vähintään 2 litraa per vrk. ei välttämättä ole hyvä neuvo useinpien kohdalla. Vielä huononpi on kun neuvotaan juoda vettä 3-4 litraa tai jopa enemmän. Syitä miksi tämä neuvo ei ole hyvä ovat mm. jotta se ei perustu tieteelliseen faktaan ihmiskehosta (lisää tästä kohta), ja jotta liika juotu vesi voi mm. huuhtoa kehosta tärkeitä mineraaleja kuten elektrolyytteja, rasittaa munuaisia, sekä huonontaa ruoansulatusta, ja mitä vielä. Se miksi ei perustu tieteelliseen faktaan johtuu siitä jotta ihminen normaalisti menettää (hengitys, hikoilu, virtsa, ulostus, ja mitä vielä) vettä vuorokaudessa tömmöset 1.4 - 2 litraa. Äärimmäisissä olosuhteissa, kuten esim. maratonjuoksu, menettää enemmän. Tuota menetettyä määrää tulee luonnollisesti korvata. Se korvataan syödyn ruoan myötä, juodun nesteen (vesi ym. juomat) myötä, sekä kehossa tapahtuvan ruoan metabolisen oksidaation myötä. Tuossa oksidaatiossa keho tuottaa vettä muutama desilitra per vrk. Joten, ei ole niin jotta ainoastaan juomien kautta pystytään, tai joutuu, korvaamaan tuo normaalisti menetetty 1.4 - 2 litraa. Nuo kaksi muutakin tekijää myötä-auttavat kehon nesteytyksessä, joten päivittäisessä hydraatiossa veden ja/tai muun juoman osuus ei loogisesti tarvi olla tuo 1.4 - 2 litraa, vaan vähemmänkin riittää (se voi tosin joillakin vaatia totuttelua). Syy miksi jotkut eivät kelpaa on mm. jotta ovat vettä ryövääviä, esim. kahvi. Tai jotta sisältävät selvästi haitallisia aineita, esim. fosforihappoa jota on mm. limsoissa ja joka lisää mm. osteoporoosin riskiä.
Jos juomisesta ja juomista puhutaan niin ei ole niin, jotta ainoastaan vesi on ainut kelvollinen juoma mitä nesteytykseen tulee. Eli esimerkiksi, jos suositus olisi jotta nestettä tulee juoda 1 - 2 litraa per vrk., niin monet muutkin juomat kelpaavat tuohon, ei ainoastaan vesi. Mutta jotkut eivät kelpaa tuohon tarkoitukseen, tai eivät ole suositeltavia, kuten kahvi, väkevät alkoholijuomat, CocaCola yms., ja jotkut muut. Meijerikäsitelty lehmänmaito on vähemmän suositeltava juoma monesta syystä. Käsittelemätön eli raaka maito voi olla OK monelle.
Huvikseni katsoin mitä jotkut hyllyssäni olevat terveyteen ja/tai ravitsemukseen liittyvät kirjat suosittelevat mitä hydraatioon tulee. Suositukset hieman vaihtelivat, 0.9 litraa oli alin yleinen suositus normaaliolosuhteissa, korkein oli jotta 6-10 lasillista. Useimmissa suositeltu määrä kosketti vettä, ei niinkään muita juomia. Eli en löytänyt enemmän tai vähemmän vakavasti otettavista terveydenalan kirjoista tömmöstä suositusta jotta "vähintään 2 litraa vettä", eikä myöskään tuota 3-4 litraa tai jopa enemmän. Tavallisin suositus oli 8 lasillista. Sanottakoon jotta jotkut täsmensivät siten jotta kyse on 8-unssin (eng. ounce) lasista. Kahdeksan sellaista lasillista olisi jotain 1.89 litraa. Tämä kahdeksan 8-unssin lasillista (vettä) päivässä on jostain syystä yleisin suositus USA:ssa. Yhdeksästä kirjasta joista katsoin ainoastaan kahdessa selitettiin tieteellisesti paljonko ihminen menettää vettä per vrk. Ja toinen näistä ei antanut mitään käsinkosketeltavaa suositusta paljonko tulisi juoda nestettä per vrk., mutta oli selvästi sitä mieltä jotta tavallinen suositus (kahdeksan 8-unssin lasia vettä) on liikaa ja haitallista elimistölle (näin K Monastyrsky: Fiber menace). Toinen antoi, ja se oli hieman epätavanomainen, muttei välttämättä huono, ja se kuuluu näin: 1 millilitra vettä per syöty kilokalori. Eli tämän mukaan jos syön päivässä 1800 kilokaloria niin tulisi juodun nestemäärän olla 1800 millilitraa, eli 1.8 litraa.
Nesteytyksestä voi sanoa jotta ei ole ainoastaan tärkeä se, 1) kuinka paljon nestettä juo yhteensä, vaan myös 2) mitä tai minkälaisia/minkälaatuisia juo. Mutta myös 3) milloin juo. Ja vielä 4) juodun nesteen länpötila. Ja vielä jotta 5) paljonko juo yhdellä kertaa minäkin ajankohtana. Eli ainakin viisi tärkeää aspektia mitä nesteytykseen tulee. Käyn joka kohdan läpi yksitellen ja sanon jotain.
1. Koska veden tarve on paljolti yksilöllistä, ja riippuu niin monesta tekijästä, niin on vaikea antaa mitään tarkkaa suositusta paljonko tulisi tai kannattaisi juoda per vrk. . Kuten jo sanottu keho saa vettä syödystä ruoasta, juoduista juomista/nesteistä, sekä metabolisesta oksidaatiosta. Juo nesteytykseen kelpaavia nesteitä/juomia 0.8 - 2 litraa per vrk. Jos hikoilet urheilun tai liikunnan tms. merkeissä runsaasti, niin juo jopa yli 2 litraa per vrk. jos selvästi on tarvetta. Voi olla hyvä huomioida se asia jotta mitä enemmän litkit vettä sitä janoisemmaksi saatat tuntea itsesi. Tämä on totta varsinkin kun juot suuria määriä vettä kerralla, kuten yli tömmöset 3 desiä, ja varsinkin jos vedessä ei ole mitään elektrolyyttejä, ts. mineraalisuoloja kuten natrium, magnesium, kalium, kalkki.
2. Mm. seuraavia en suosittele mitä juomiin tulee, varsinkaan jos parenpia vaihtoehtoja on olemassa/saatavissa
- keinomakeutusaineita (aspartaami, acesulfam K, jne.) sisältävät juomat
- fosforihappoa sisältävät juomat kuten limsat
- väkevät alkoholijuomat
- meijerikäsitelty lehmänmaito
- kauppojen sokeroidut hedelmä- ja marjamehut
- kahvi
Kelpaavia juomia ovat mm.
- vehnänorasmehu
- vihannes- ja juurestäysmehut (sekä pastöroidut että ei-pastöroidut)
- koivunmahla
- merisuolavesi
- vihannesten ja juuresten keitinliemi
- mineraalivesi
- lähdevesi
- vihreä tee
- raaka vuohen tai lanpaan maito
- raaka lehmän maito, mukaanlukien ternimaito, piimä.
- kotikalja
- pilsneri
- sokeroimattomat hedelmä- ja marjatäysmehut (tuorepuristetut ja hellävaraisesti pastöroidut). Näiden kohdalla on viisasta rajoittaa sisäänottoa, koska sisältävät paljon nopeita hiilihydraatteja sekä happoja jotka voivat vahingoittaa hammaskiillettä. Hyvä on laimentaa niitä vedellä.
- punaviini, kuiva valkoviini, puolikuiva valk., puolimakea valk. . Näiden kohdalla tulee harjottaa kohtuutta, eli rajottaa sisäänottoa, ts. 1 - 2 lasillista per vrk., ei sen enenpää. Pitemmän päälle punaviini terveellisenpi vaihtoehto.
3. Nesteitä tulisi juoda säästeliäästi aterioidessa, jottei laimenna ruoansulatusnesteitä, jolloin ruoansulatus kärsii. Varsinkaan vettä ei tulisi juoda aterioidessa kuin pieniä kulauksia kerralla, jos ollenkaan. On epäedunmukaista ns. huuhdella ruoka alas vedellä tai muulla juomalla. Kun on oikeaoppisesti syönyt tasapainoisen aterian niin ei pitäisi olla heti janoinen syömisen jälkeen. Jotkut ovat tätä (syötyään väärin ja/tai vääränlaista ruokaa), ja silloin menevät juomaan janoonsa usein vettä, liian suurta määrää kerralla, jolloin ruoansulatus heikkenee entisestään. Tämä vain synnyttää enemmän janon ja/tai nälän tunnetta. Mutta kun on oikeaoppisesti syönyt niin ei yleensä tule jano kuin aikaisintaan n. puolitoista tuntia syönnin jälkeen. Jano on kehon signaali jotta tulee antaa sille nestettä, joko juoman tai nestepitoisen ruoan (esim. hedelmä, vihannes) muodossa.
Joten tulisi oppia syödä oikein, jolloin ei nouse tarvetta juoda (ts. jano) nestettä heti ruokailun jälkeen, vaan vasta parin kolmen tunnin päästä. Silloin kuin sitten juo niin tulee juoda kohtuudella, eikä litkiä turhan suuria määriä kerralla.
Monen mielestä on hyvä juoda lasi pari vettä n. 25-30 min. ennen aterioimisen aloittamista, tämä estää liikajuontia ruokailun yhteydessä, jos on sille taipuvainen. Tämä voi olla hyvä idea kokeilla.
Tulisi, verrannollisesti, juoda enemmän nestettä aamusta ja aamupäivästä, eikä keskittää se illalle ja ennen nukkumaanmenoa. Aamusta tuonne keskipäivään on, cirkadianisen syklin mukaan, ihmisen elimistön eliminaatiovaihe, jolloin keho tarvii hieman enemmän nestettä kuin muulloin vuorokaudesta. Tätä mieltä ovat mm. jotkut Natural Hygiene aatteen kannattajat.
4. Juotavan nesteen lämpötila on aika tärkeä. Mitä lähenpänä kehon lämpötilaa, 37 astetta C, sen parenpi. Sekä liian kylmä että liian lämmin, tai kuuma, juoma verottaa kehon energiavaroja, koska neste joudutaan vatsalaukussa säätelemään (viilentäen, tai lämmittäen) 37 asteeseen ennen kun keho pystyy hyödyntää sitä (näin Sally Fallon: Nourishing Traditions)
5. Se jotta paljonko tulee juoda kerralla nestettä riippuu ajankohdasta, tarpeesta (kova vai pieni janontunne), sekä juoman laadusta.
Mitä enemmän hiilihydraattia (ja muita ravintoaineita) juoma sisältää sen vähemmän tarvii juoda, sillä juoma missä on ravinteita sammuttaa janon tehokkaammin. Tämä on aika yleispätevä sääntö.
Aterian kanssa ei ole viisasta juoda suuria määriä nestettä. Sopiva määrä on tömmöset 0 - 2 desiä, hieman riippuen eri tekijöistä, ja pieniä tasasuuruisia kulauksia kerralla. Silloin kuin ruoansulatus on käynnissä, ja normaalikokoisen aterian (esim. päivällinen) sulattaminen kestää vatsalaukussa (hieman riippuen yksilöstä ja eri tekijöistä) 3-6 tuntia, ei kannata juoda kerralla isoa määrää nestettä. Sopiva kerta-annos on tömmöset 1-3 desiä, hieman riippuen ajankohdasta ja muista tekijöistä. Mutta voi sanoa jotta jos juominen aiheuttaa selvästi havaittavia tai koettavia ruoansulatusvaivoja niin on juotu liian suuri kerta-annos nestettä. Esimerkiksi kun jotkut kehuu jotta vedenjuonti aterioimisen jälkeen aiheuttaa närästystä tms. niin ei ole itse veden syy, vaan se jotta on juotu liikaa kerralla tai liian aikasessa vaiheessa.
Usein kuultu (varsinkin suomi24 laihdutus foorumissa) neuvo jotta ihmisen tulisi juoda vettä vähintään 2 litraa per vrk. ei välttämättä ole hyvä neuvo useinpien kohdalla. Vielä huononpi on kun neuvotaan juoda vettä 3-4 litraa tai jopa enemmän. Syitä miksi tämä neuvo ei ole hyvä ovat mm. jotta se ei perustu tieteelliseen faktaan ihmiskehosta (lisää tästä kohta), ja jotta liika juotu vesi voi mm. huuhtoa kehosta tärkeitä mineraaleja kuten elektrolyytteja, rasittaa munuaisia, sekä huonontaa ruoansulatusta, ja mitä vielä. Se miksi ei perustu tieteelliseen faktaan johtuu siitä jotta ihminen normaalisti menettää (hengitys, hikoilu, virtsa, ulostus, ja mitä vielä) vettä vuorokaudessa tömmöset 1.4 - 2 litraa. Äärimmäisissä olosuhteissa, kuten esim. maratonjuoksu, menettää enemmän. Tuota menetettyä määrää tulee luonnollisesti korvata. Se korvataan syödyn ruoan myötä, juodun nesteen (vesi ym. juomat) myötä, sekä kehossa tapahtuvan ruoan metabolisen oksidaation myötä. Tuossa oksidaatiossa keho tuottaa vettä muutama desilitra per vrk. Joten, ei ole niin jotta ainoastaan juomien kautta pystytään, tai joutuu, korvaamaan tuo normaalisti menetetty 1.4 - 2 litraa. Nuo kaksi muutakin tekijää myötä-auttavat kehon nesteytyksessä, joten päivittäisessä hydraatiossa veden ja/tai muun juoman osuus ei loogisesti tarvi olla tuo 1.4 - 2 litraa, vaan vähemmänkin riittää (se voi tosin joillakin vaatia totuttelua). Syy miksi jotkut eivät kelpaa on mm. jotta ovat vettä ryövääviä, esim. kahvi. Tai jotta sisältävät selvästi haitallisia aineita, esim. fosforihappoa jota on mm. limsoissa ja joka lisää mm. osteoporoosin riskiä.
Jos juomisesta ja juomista puhutaan niin ei ole niin, jotta ainoastaan vesi on ainut kelvollinen juoma mitä nesteytykseen tulee. Eli esimerkiksi, jos suositus olisi jotta nestettä tulee juoda 1 - 2 litraa per vrk., niin monet muutkin juomat kelpaavat tuohon, ei ainoastaan vesi. Mutta jotkut eivät kelpaa tuohon tarkoitukseen, tai eivät ole suositeltavia, kuten kahvi, väkevät alkoholijuomat, CocaCola yms., ja jotkut muut. Meijerikäsitelty lehmänmaito on vähemmän suositeltava juoma monesta syystä. Käsittelemätön eli raaka maito voi olla OK monelle.
Huvikseni katsoin mitä jotkut hyllyssäni olevat terveyteen ja/tai ravitsemukseen liittyvät kirjat suosittelevat mitä hydraatioon tulee. Suositukset hieman vaihtelivat, 0.9 litraa oli alin yleinen suositus normaaliolosuhteissa, korkein oli jotta 6-10 lasillista. Useimmissa suositeltu määrä kosketti vettä, ei niinkään muita juomia. Eli en löytänyt enemmän tai vähemmän vakavasti otettavista terveydenalan kirjoista tömmöstä suositusta jotta "vähintään 2 litraa vettä", eikä myöskään tuota 3-4 litraa tai jopa enemmän. Tavallisin suositus oli 8 lasillista. Sanottakoon jotta jotkut täsmensivät siten jotta kyse on 8-unssin (eng. ounce) lasista. Kahdeksan sellaista lasillista olisi jotain 1.89 litraa. Tämä kahdeksan 8-unssin lasillista (vettä) päivässä on jostain syystä yleisin suositus USA:ssa. Yhdeksästä kirjasta joista katsoin ainoastaan kahdessa selitettiin tieteellisesti paljonko ihminen menettää vettä per vrk. Ja toinen näistä ei antanut mitään käsinkosketeltavaa suositusta paljonko tulisi juoda nestettä per vrk., mutta oli selvästi sitä mieltä jotta tavallinen suositus (kahdeksan 8-unssin lasia vettä) on liikaa ja haitallista elimistölle (näin K Monastyrsky: Fiber menace). Toinen antoi, ja se oli hieman epätavanomainen, muttei välttämättä huono, ja se kuuluu näin: 1 millilitra vettä per syöty kilokalori. Eli tämän mukaan jos syön päivässä 1800 kilokaloria niin tulisi juodun nestemäärän olla 1800 millilitraa, eli 1.8 litraa.
Nesteytyksestä voi sanoa jotta ei ole ainoastaan tärkeä se, 1) kuinka paljon nestettä juo yhteensä, vaan myös 2) mitä tai minkälaisia/minkälaatuisia juo. Mutta myös 3) milloin juo. Ja vielä 4) juodun nesteen länpötila. Ja vielä jotta 5) paljonko juo yhdellä kertaa minäkin ajankohtana. Eli ainakin viisi tärkeää aspektia mitä nesteytykseen tulee. Käyn joka kohdan läpi yksitellen ja sanon jotain.
1. Koska veden tarve on paljolti yksilöllistä, ja riippuu niin monesta tekijästä, niin on vaikea antaa mitään tarkkaa suositusta paljonko tulisi tai kannattaisi juoda per vrk. . Kuten jo sanottu keho saa vettä syödystä ruoasta, juoduista juomista/nesteistä, sekä metabolisesta oksidaatiosta. Juo nesteytykseen kelpaavia nesteitä/juomia 0.8 - 2 litraa per vrk. Jos hikoilet urheilun tai liikunnan tms. merkeissä runsaasti, niin juo jopa yli 2 litraa per vrk. jos selvästi on tarvetta. Voi olla hyvä huomioida se asia jotta mitä enemmän litkit vettä sitä janoisemmaksi saatat tuntea itsesi. Tämä on totta varsinkin kun juot suuria määriä vettä kerralla, kuten yli tömmöset 3 desiä, ja varsinkin jos vedessä ei ole mitään elektrolyyttejä, ts. mineraalisuoloja kuten natrium, magnesium, kalium, kalkki.
2. Mm. seuraavia en suosittele mitä juomiin tulee, varsinkaan jos parenpia vaihtoehtoja on olemassa/saatavissa
- keinomakeutusaineita (aspartaami, acesulfam K, jne.) sisältävät juomat
- fosforihappoa sisältävät juomat kuten limsat
- väkevät alkoholijuomat
- meijerikäsitelty lehmänmaito
- kauppojen sokeroidut hedelmä- ja marjamehut
- kahvi
Kelpaavia juomia ovat mm.
- vehnänorasmehu
- vihannes- ja juurestäysmehut (sekä pastöroidut että ei-pastöroidut)
- koivunmahla
- merisuolavesi
- vihannesten ja juuresten keitinliemi
- mineraalivesi
- lähdevesi
- vihreä tee
- raaka vuohen tai lanpaan maito
- raaka lehmän maito, mukaanlukien ternimaito, piimä.
- kotikalja
- pilsneri
- sokeroimattomat hedelmä- ja marjatäysmehut (tuorepuristetut ja hellävaraisesti pastöroidut). Näiden kohdalla on viisasta rajoittaa sisäänottoa, koska sisältävät paljon nopeita hiilihydraatteja sekä happoja jotka voivat vahingoittaa hammaskiillettä. Hyvä on laimentaa niitä vedellä.
- punaviini, kuiva valkoviini, puolikuiva valk., puolimakea valk. . Näiden kohdalla tulee harjottaa kohtuutta, eli rajottaa sisäänottoa, ts. 1 - 2 lasillista per vrk., ei sen enenpää. Pitemmän päälle punaviini terveellisenpi vaihtoehto.
3. Nesteitä tulisi juoda säästeliäästi aterioidessa, jottei laimenna ruoansulatusnesteitä, jolloin ruoansulatus kärsii. Varsinkaan vettä ei tulisi juoda aterioidessa kuin pieniä kulauksia kerralla, jos ollenkaan. On epäedunmukaista ns. huuhdella ruoka alas vedellä tai muulla juomalla. Kun on oikeaoppisesti syönyt tasapainoisen aterian niin ei pitäisi olla heti janoinen syömisen jälkeen. Jotkut ovat tätä (syötyään väärin ja/tai vääränlaista ruokaa), ja silloin menevät juomaan janoonsa usein vettä, liian suurta määrää kerralla, jolloin ruoansulatus heikkenee entisestään. Tämä vain synnyttää enemmän janon ja/tai nälän tunnetta. Mutta kun on oikeaoppisesti syönyt niin ei yleensä tule jano kuin aikaisintaan n. puolitoista tuntia syönnin jälkeen. Jano on kehon signaali jotta tulee antaa sille nestettä, joko juoman tai nestepitoisen ruoan (esim. hedelmä, vihannes) muodossa.
Joten tulisi oppia syödä oikein, jolloin ei nouse tarvetta juoda (ts. jano) nestettä heti ruokailun jälkeen, vaan vasta parin kolmen tunnin päästä. Silloin kuin sitten juo niin tulee juoda kohtuudella, eikä litkiä turhan suuria määriä kerralla.
Monen mielestä on hyvä juoda lasi pari vettä n. 25-30 min. ennen aterioimisen aloittamista, tämä estää liikajuontia ruokailun yhteydessä, jos on sille taipuvainen. Tämä voi olla hyvä idea kokeilla.
Tulisi, verrannollisesti, juoda enemmän nestettä aamusta ja aamupäivästä, eikä keskittää se illalle ja ennen nukkumaanmenoa. Aamusta tuonne keskipäivään on, cirkadianisen syklin mukaan, ihmisen elimistön eliminaatiovaihe, jolloin keho tarvii hieman enemmän nestettä kuin muulloin vuorokaudesta. Tätä mieltä ovat mm. jotkut Natural Hygiene aatteen kannattajat.
4. Juotavan nesteen lämpötila on aika tärkeä. Mitä lähenpänä kehon lämpötilaa, 37 astetta C, sen parenpi. Sekä liian kylmä että liian lämmin, tai kuuma, juoma verottaa kehon energiavaroja, koska neste joudutaan vatsalaukussa säätelemään (viilentäen, tai lämmittäen) 37 asteeseen ennen kun keho pystyy hyödyntää sitä (näin Sally Fallon: Nourishing Traditions)
5. Se jotta paljonko tulee juoda kerralla nestettä riippuu ajankohdasta, tarpeesta (kova vai pieni janontunne), sekä juoman laadusta.
Mitä enemmän hiilihydraattia (ja muita ravintoaineita) juoma sisältää sen vähemmän tarvii juoda, sillä juoma missä on ravinteita sammuttaa janon tehokkaammin. Tämä on aika yleispätevä sääntö.
Aterian kanssa ei ole viisasta juoda suuria määriä nestettä. Sopiva määrä on tömmöset 0 - 2 desiä, hieman riippuen eri tekijöistä, ja pieniä tasasuuruisia kulauksia kerralla. Silloin kuin ruoansulatus on käynnissä, ja normaalikokoisen aterian (esim. päivällinen) sulattaminen kestää vatsalaukussa (hieman riippuen yksilöstä ja eri tekijöistä) 3-6 tuntia, ei kannata juoda kerralla isoa määrää nestettä. Sopiva kerta-annos on tömmöset 1-3 desiä, hieman riippuen ajankohdasta ja muista tekijöistä. Mutta voi sanoa jotta jos juominen aiheuttaa selvästi havaittavia tai koettavia ruoansulatusvaivoja niin on juotu liian suuri kerta-annos nestettä. Esimerkiksi kun jotkut kehuu jotta vedenjuonti aterioimisen jälkeen aiheuttaa närästystä tms. niin ei ole itse veden syy, vaan se jotta on juotu liikaa kerralla tai liian aikasessa vaiheessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikkihan haluaa syödä paljon!
Ylenpalttisella vedenjuonnilla voi sopivasti venyttää mahalaukkua, ei ähky sitten yllätä ahmiessa!
olen useimmista kohdista kanssasi aivan samaa mieltä! Tämä yletön veden litkiminen on vanhentunut asia, nykyään terveydenhuollossakaan ei sitä suositella paitsi poikkeustapauksissa (kuten ripulissa, kuumeessa, virtsatieinfektiossa jne). Mutta merisuolavettä en kyllä suosittelisi janojuomaksi. Suomalaiset saavat jo muutenkin liikaa natriumkloridia ruoastaan, ei ole mitenkään tarpeen lisätä sitä vielä veteenkin. Tiedän kyllä, että merisuolassa on muitakin mineraaleja, mutta pääosa on natriumkloridia kuitenkin.
Kiitos positiivisesta palautteesta.
Saat toki olla eri mieltä merisuolavedestä. Kun puhun merisuolavedestä niin mitä minulla on mielessä aika laimea sellainen. Se perustuu mm. "vesitohtori" tri. Fereydoon Batmanghelidj:n suositukseen, muistaakseni 1 teelusikka karkeaa merisuolaa kahta litraa vettä kohden. 1 tlk on n. 3-4 grammaa. Yhteen litraan siis puolestatoista kahteen grammaa karkeaa merisuolaa. Paras karkea merisuola on käsittääkseni ranskalainen atlanninmerisuola. Itse juon tämänvahvuista merisuolavettä, usein hieman laimeampaakin. Siinä ei mielestäni edes maistu suola. Ranskalaisen puhdistamattoman merisuolan natrium ja kloridi eivät aiheuta kehossa ongelmia (kuten voivat tehdä pöytäsuolan NaCl, tiedän), koska atlanninmerisuolassa on niin paljon magnesiumia, n. 400 mg per 100mg tai jopa enemmän. Mg siinä huolehtii jotta Na ja/tai Cl ei keräänny elimistöön aiheuttamaan ongelmia, vaan se auttaa munuaisia eliminoimaan ylimäärä natriumia. Sellainen suola missä ei ole magnesiumia niin sen Na tahtoo kerääntyä kehoon, aiheuttaen mm. nestekeräymää, hypertensiota, ja mitä vielä.
Pääsyy miksi lisään juomaveteeni kyseistä merisuolaa on juuri se jotta sen sisältämä Na tehostaa veden nesteyttävää vaikutusta kehossa. Kuten ehkä tiedät vesi ei pysty hoitamaan hydraatiota kunnolla ilman Na:n läsnäoloa, Na:n avulla vesi tunkeutuu kaikkiin mahdollisiin paikkoihin kehossa mihin sen tulee päästä hoitamaan tehtävänsä. Sanotaan jotta vesi seuraa Natriumia. Olen huomannut omalla kohdalla jotta mainittu merisuolavesi sammuttaa janon tehokkaammin kuin jos juon suoraan hanasta ilman merisuolaa.
Mielestäni tavallisen eli raffinoidun suolan käyttöä tulisi minimoida tai lopettaa tyystin, ja käyttää ainoastaan puhdistamatonta harmahtavaa merisuolaa.
Liika vesi huuhtelee ja poistaa mineraaleja kehosta. Tämä voi olla todella kohtalokasta!
Joo. No, meikä ei jois kyllä välttämättä vettä ollenkaan, jos ei olisi pakko. Nääs, mulla on semmonen virtsavaiva, että jos en juo vettä vähintään kaksi litraa päivässä, ja mielellään aina virtsaamisen jälkeen kaksi lasillista, sitä virtsaa tulee jumalattoman väkevänä ja se se vasta on kauheata kipua. Mutta jos nyt vaikka esim. kuntopyöräilisi, niin onko se ihan tervettä, että poljettaessa joutuisi juomaan vettä 3 lasillista kuitenkin sillä tavalla, että ehkä kymmenen minuutin välein? Tää on kyllä ihan törkeän tyhmä kysymys, koska totta kai vettä SAA juoda silloin, jos on kova jano. Mutta tahdon vaan hurrata niiden puolesta, joiden ei tarvii kuulla vedestä, eikä kestää sitä joka IKINEN päivä.
Ihan kun oisin kuullu, että vesi kuluttaa kaloreita, mutta ERITTÄIN vähän, mutta myös levittää vatsalaukkua... OUTOA. Luulis, että vedestä ei paljon haittaa edes olisi.
Mutta kyllä minusta vettä tulisi jokaisen juoda joka päivä, ellei sitten ravinnon yhteydessä sitä erikseen saa, ssillä ainakin minä olen pysynyt ERTTÄIN terveenä vuosia, sillä luulen, että vaikka vesi onkin ns. kemikaaleilla valmistettu janojuoma, se puhdistaa elimistöstä ylimääräisiä ainesosia, saattaa toki vähän rasittaakin joitain raajojen kohtia, ja sitä nestettähän kertyy immeisen raajoihin... toisaalta voisi sanoa, että ihminen juuri ei tarvitsisi vettä, koska ihminenhän on vettä täynnä sisältä, tai siis puolet. ^^
Tosi hyvän aiheen kuitenkin otit esille.